Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on?
Ymmärrän ja tuen sinua. Juokse vain, juokse ja älä katso taaksesi. 💔
Ymmärrän ja tuen sinua. Juokse vain, juokse ja älä katso taaksesi. 💔
Ostiko maailma sinut minulta?
Anonyymi-ap
273686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sinä sen teit. Ihan itse sinun synti ja sinun ahneus
En tunnista itseäni syytöksistäsi.
On vähän pakko kun sateenkaaren päässä ei ole mitään :/ - sivusta e
Sateenkaaren jahtaaminen on parempaa, kuin senkiinni saaminen löytyy vain uusi sateenkaari, mitä jahdata... ja käteen jää vain seksitautilopulta itsetyydytys on parempaa, kuin loputon jahti
Sivusta seurannut kyltymätön kyllikki.
Sosiaalipornon seuraaminen sivusta on jännittävää ja tyydyttääloputtoman jahtaamisen tarpeeni
ää
Teit virheen kun et lähentynyt 🥺
Ehkä olisit voinut olla itsekin aktiivisempi. Ennen vanhaan miesten oli ainakin helpompi lähestyä naisia. Nykyään jos ei olla jo valmiiksi tuttuja, on korrektia kunnioittaa naisen yksityisyyttä, ellei hän selkeästi halua ilmaista hyväksyvänsä lähestymisen.
Minne olisi pitänyt?
Porin perukoille.
Sivusta.
Mä ainakin olen edelleen utelias. Mitä siellä mäen takana sitten on?
Mökki.
Aloin miettiä riittääkö taika elämiseen. Se että ymmärtää minkä tahansa olevan mahdollista voi myös jähmettää paikoilleen. Odottamaan ihmeitä tapahtuvaksi. Joskus keskinkertainen on se mikä tuo mukanaan tyyneyttä. Kulkeminen vuorollaan tuttuja polkuja.
Pelko voi olla myös tunteensiirto. On tärkeää tunnistaa, kenen tunnetta käsittelee, sillä, jos se ei ole oma, voi aen vain sivuuttaa kohinana.
Luulin aikoinaan että olin valmis. Se oli vain varaslähtö. Nyt olen, enemmän kuin valmis. Elämäni on ollut silti täynnä mukavia sattumia, ja sinä olet yksi niistä.
sattuman satoa
sattumasta se elämäkin alkaa
yksi ui vilkkaammin kuin muut
ja siitä yhdestä tuli sattuma jollekin elämisen melskeessä. Eräs SAttuma. Toivottavasti ei satuttaja sellainen.
Niin, jonkin aikaa tässä nyt tietoisesti on hymyiltävä, nyökittävä, ja kaikkia noita vaadittavia pieniä maailmallisia eleitä, kunnes niistä tulee refleksejä. Tulen löytämään uusia kiinnostuksen kohteita ja toimia, enkä koskaan enää aio antaa itseäni kokonaan millekään tai kenellekään. Sen opin keskinäisestämme joka vei ihan liian pitkälle kaikessa antaumuksellisuudessaan. On hyvä tunne pitää jotain itsellään.
Kuulostat siltä että et uskalla rakastaa ja pelkäät jos joku rakastaa. Kannattaa opetella uskomaan siihen, oikea rakkaus on parasta.
Joku tavallinen tylsistyttämään kuoliaaksi on jälkeesi hermolepoa.
Luulin haluavani elää vapaana arkipäiväisestä pienestä häkistäni, mutta sen ulkopuolinen maailma tuntui kauttasi yhä vaarallisemmalta.
Rakkauden muotoja on liian monta lueteltavaksi. Yksi niistä on anteeksianto. Elämisestä on kyse erottamista hetkistä. Olivatpa ne minkä pituisia tahansa. Kuihtuu yhtä helposti poltteessa kuin hukkuneiden toiveiden lietteessä. Koskaan ei tiedä mitä toinen piilottelee. Kaikki on jonkin todellisuuden ilmentymää.
Olet omistushaluinen. Kokeile terapiaa. Mielelläännaisterapeuttia.
En ole lelu.
Teen aikuisviihdettä nykyään OnlyFansiin. Menee kaikki aika nyt sisällöntuottamiseen.
En ole juossut rahan perässä ja olen pysynyt tällä seudulla. Hän on kyllä juossut, mutta jokainen meistä juoksee aina jonkun asian perässä tai sitten on luovuttanut kokonaan. On tullut vaikka sairaus ja on ollut pakko pysähtyä. Se on mielenkiintoista, miten toinen ihminen muuttuu ihan toisenlaiseksi. Olen jäänyt toisen vanhempaan versioon kiinni, millainen hän oli, kun näimme toisiamme. Onneksi minulla on "jalat maassa".
Maailmalla ei ollut tässä osaa eikä arpaa. Minulla ei ollut varaa menettää itseäni yhtään enempää. Olet sillä tapaa vaativa tapaus että tarvitset minua suuremman persoonan.
Alan vain olla tietämätön siitä, pitäisikö odottaa, kävellä pois vai yrittää kovemmin. Sitä elää, kuolee ja syntyy uudelleen yhtäaikaa. Lähetän varmasti vaihtelevaa ristiriitaista viestiä omista aikeistani.
Etkö juoksekaan perääni kääntääksesi pääni. En vielä tunnista tätä tyhjyyttä jonka jätit minuun. Maailma parantaa minua tavallaan. Minua joka luuli jo levottoman vaelluksensa olevan ohi. On kovaa oppia kuinka helppoa on olla tarvitsematta ketään. Tai kuinka helppoa alkaa tarvita lähtöään jo tekevää. Sitä voi alkaa haluta pitää jäljellä olevat rippeensä vain omana tietonaan. On vielä hetkiä jolloin saatan välittää yhä siitä millaisena minut näkisit. Jonain päivinä tulen kierimään tuskissani tämän vaateliaan sydämeni takia. Nyt olen vähemmän kuin ollessani asioita kanssasi. Ja opin tyytymään tähän. Elämä on jotenkin kevyttä kun kukaan ei ole näkemässä eikä itse välitä
huff huff
Hyvin kirjoitettu. Oli kuin runo. 💔
Kiusaaminen tönimimen on ei hyväksyttävää ja sairaus ja nuorena tehty sellainen kaikista pahinta esim töniminen homottelu yms