Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Mitä eroa h+h, ytong ja aeroc harkoissa

Sipoxerr

Eli tarkoitus oli tehdä jämerä aerocin harkolla. Löysin pari muutakin valmistajaa. Eli onko joku noista parempi kuin toinen jne. Kaikkihan taitavat olla ns. Siporexia.

38

3596

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kbrakentaja

      Kaikki ovat kevytbetonia. Ytong ja H H harkot tuodaan puolasta tai saksasta ja Aeroc Jämerä harkot tuodaan Virosta. Kaikilla on tullut tehtyä taloja eikä harkoissa ole juurikaan muita kuin mittaeroja. Isoimmat erot tulevat tuolta aukonylityspalkki ja lattia/kattoelementtien puolelta. Aeroc Jämerä on elementtien suhteen järkevin valinta.

    • efffgggadhdokj

      Ytongilla päästään parempiin U-arvoihin ja sieltä löytyy pidemmät palkit ja pidemmät elementit! Kaikista saa kuitenkin tehtyä hyviä taloja!

      • InssiTre62

        Kyllähän lujuuden ehdoilla voi tehdä vaikka kuinka pitkiä elementtejä tai haperoa harkkoa esim. parantaakseen lukuja markkinointiviestinnässä... Kevytbetonimaailmassa kuitenkin optimointi on tärkeintä jotta rakenne toimii varmasti oikein.


    • Avainlipputuotetta

      Tee kuitenkin mielummin Suomalaisista tuotteista, turha lähettää sitä rahaa jatkuvasti ulos, ettekö jo ole huomanneet mihin homma johtaa. Pian on sinunkin irtisanomisesi lähellä, vaikka olisitkin kunnan töissä.
      Suomessa kaikki kilpailutettu kuralle ja rahat lähetetty ulos, itä blockin kansoille kyllä raha kelpaa ja laatu itä blockin tasoa.
      Osta avainlipputaloja se on meille parasta, kivitalo kyllä käy.

      • Kbmiestre

        Ei mikään suomalainen tehdas valmista kevytbetonia, ja se on harmi. Kevytbetoni on kuitenkin aikoinaan suomessa kehitetty tuote ja nyt sitä käytetään ympäri maailmaa miljoonia kuutioita vuodessa.

        Kevytbetoni on ominaisuuksiltaan erittäin monipuolinen tuote niin uudisrakentamiseen kuin korjausrakentamiseenkin. Löytyy harkkoja, palkkeja, pilareita, seinä-, lattia-, katto- ja porraselementit, väliseinäelementit ja murskeet... Siitä tulee nopeiten esimerkiksi kivitalo pystyyn, sillä eri osien valmiusaste on tehtaalla jo todella hyvä. Varsinkin, jos tuo aika lasketaan siitä, kun rakennusluvan on saanut.


      • Anonyymi
        Kbmiestre kirjoitti:

        Ei mikään suomalainen tehdas valmista kevytbetonia, ja se on harmi. Kevytbetoni on kuitenkin aikoinaan suomessa kehitetty tuote ja nyt sitä käytetään ympäri maailmaa miljoonia kuutioita vuodessa.

        Kevytbetoni on ominaisuuksiltaan erittäin monipuolinen tuote niin uudisrakentamiseen kuin korjausrakentamiseenkin. Löytyy harkkoja, palkkeja, pilareita, seinä-, lattia-, katto- ja porraselementit, väliseinäelementit ja murskeet... Siitä tulee nopeiten esimerkiksi kivitalo pystyyn, sillä eri osien valmiusaste on tehtaalla jo todella hyvä. Varsinkin, jos tuo aika lasketaan siitä, kun rakennusluvan on saanut.

        Kevytbetoni ei ole Suomessa kehitetty.

        Aihetta on tutkittu ympäri Eurooppaa jo 1800 luvun lopulta asti jolloin ensimmäiset patentit löytyvät Tsekeistä ja Hollannista.

        Nykyaikainen kevytbetoniteollisuus sai kuitenkin alkunsa 1920 luvulla Ruotsissa jossa Tri Johan Eriksson kehitti puolivahingossa autoklaavitekniikan jota vielä tänä päivänäkin käytetään. Eriksson patentoi menetelmän 1924.

        Suomalainen Lennart Forsen vietti aikaa Ruotsin Teknillisessä Korkeakoulussa 20-30 luvun vaihteessa ja osallistui menetelmän tutkimiseen ja jatkokehittämiseen. Forsen toi kevytbetonin valmistustaidon Ruotsista takaisin Lohjalle ja oli synnyttämässä Suomen ensimmäistä kb tehdasta.

        Sitä ennen teollinen valmistus oli kuitenkin jo aloitettu Ruotsissa Yxhultin kylässä josta myös tuli tuotteen ensimmäinen kauppanimi Y-Tong. Y viittaa Yxhulttiin ja tong tietysti betong sanaan.

        Siporex tuotemerkki on myös ilmeisesti Ruotsista lähtöisin jossa on jo 30 luvulla toiminut Siporex AB niminen kevytbetonivalmistaja Lundissa.

        Suomen Siporexista ei juuri tunnu löytyvän historiatietoa, mutta veikkaisin että Suomalaiset ovat mahdollisesti lisenssoineet brändin ja valmistustavan Ruotsista 30 luvulla Lohjan Kalkin tehtaalle.

        Eri harkkomerkeillä ei tämä päivänä ole juuri eroja. Tärkeintä projektin onnistumiselle on hyvä suunnittelu ja valitun toimittajan kyky toimittaa paitsi harkot niin myös ylityspalkit yms työmaalle laadukkaasti ja oikeaan aikaan. Ulkoseinän Y-arvoa ei kannata tuijottaa liian tarkkaan. Sen merkitys rakennuksen energiatehokkuudelle on hyvin pieni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kevytbetoni ei ole Suomessa kehitetty.

        Aihetta on tutkittu ympäri Eurooppaa jo 1800 luvun lopulta asti jolloin ensimmäiset patentit löytyvät Tsekeistä ja Hollannista.

        Nykyaikainen kevytbetoniteollisuus sai kuitenkin alkunsa 1920 luvulla Ruotsissa jossa Tri Johan Eriksson kehitti puolivahingossa autoklaavitekniikan jota vielä tänä päivänäkin käytetään. Eriksson patentoi menetelmän 1924.

        Suomalainen Lennart Forsen vietti aikaa Ruotsin Teknillisessä Korkeakoulussa 20-30 luvun vaihteessa ja osallistui menetelmän tutkimiseen ja jatkokehittämiseen. Forsen toi kevytbetonin valmistustaidon Ruotsista takaisin Lohjalle ja oli synnyttämässä Suomen ensimmäistä kb tehdasta.

        Sitä ennen teollinen valmistus oli kuitenkin jo aloitettu Ruotsissa Yxhultin kylässä josta myös tuli tuotteen ensimmäinen kauppanimi Y-Tong. Y viittaa Yxhulttiin ja tong tietysti betong sanaan.

        Siporex tuotemerkki on myös ilmeisesti Ruotsista lähtöisin jossa on jo 30 luvulla toiminut Siporex AB niminen kevytbetonivalmistaja Lundissa.

        Suomen Siporexista ei juuri tunnu löytyvän historiatietoa, mutta veikkaisin että Suomalaiset ovat mahdollisesti lisenssoineet brändin ja valmistustavan Ruotsista 30 luvulla Lohjan Kalkin tehtaalle.

        Eri harkkomerkeillä ei tämä päivänä ole juuri eroja. Tärkeintä projektin onnistumiselle on hyvä suunnittelu ja valitun toimittajan kyky toimittaa paitsi harkot niin myös ylityspalkit yms työmaalle laadukkaasti ja oikeaan aikaan. Ulkoseinän Y-arvoa ei kannata tuijottaa liian tarkkaan. Sen merkitys rakennuksen energiatehokkuudelle on hyvin pieni.

        Hyvä katsaus historiaan! Lisäisin vain sen, että kevytbetonia on toki muunlaistakin, nimittäin sellaista jossa osa betonin kiviaineksesta korvataan keventävällä aineksella: EPS-palleroilla, kevytsoralla tai vaahtolasimurskalla. Jos oon ymmärtänyt oikein, niin Suomessa taitaa ainoastaan EPSilä kevennetty betoni olla kaupallisessa käytössä, kalliina vaihtoehtona esim. kylpyhuoneen lattioihin, Vaahtolasibetonia ilmeisesti käytetään tunnelirakentamisessa Norjassa. Liekö kevytsorabetoni jäänyt yksittäisiin kokeiluihin. Paikalla rungon tulostaminen taitaa syrjäyttää nämä kaikki kevytbetonit kun siinä ei tarvitse kuljettaa ilmaa.


    • Puoliryssiä

      Ei kai niissä harkoissa muuta eroa ole kuin sama paska eri paketissa.

      • Anajokuvoittaa

        Ainakin hinta on erona. Yksi näistä on edullisempi ja parempi kuin kaksi muuta


      • Eestiläinensusi

        Itäblokin harkoissa ei taida olla pystyttäjinä enään muita kuin puoliryssiä eestistä. No eihän niitä ostakaan kuin köyhät.


      • Niinsevainon

        Köyhän ei ole varaa ostaa huonoa...


    • rakEkku

      Unohtakaa kevytbetoniharkot kokonaan, ne on ammattilaisten mielestä sukupuuttoon kuoleva laji ja sen takia myyty suomesta pois. Rakentakaa nykyajan kivitalo. Olen seurannut ja tutustunut naapuriin rakennettavaan kohteeseen, missä betoni valettiin eristeiden väliin ja talo nousi todella nopeasti. Siitä tulee kuulemma todella vähän lämmitystä tarvitseva talo, eikä homeongelmia tarvitse rakenteissa pelätä. Lisäksi tehdään Suomessa. Itse aion rakentaa Espooseen tällä ratkaisulla.

      • ammattimiesTte

        Ja höpö höpö. Kevytbetonista tehdään Euroopassa enemmän kivitaloja kuin muista materiaaleista. Se että Suomi on tällainen takapajula, jossa ei kunnon tuotteita valmisteta, ei muuta kevytbetonin ylivoimaisuutta tiiveydessä, työstettävyydessä, helppoudessa, ekologisuudessa, kustannustehokkuudessa jne jne.

        Lorotelkaa rauhassa myrkyillä kyllästettyä, märkää betonia myrkyllisestä muovista tehtyihin muotteihin. Minä nostelen kevyitä betoniharkkoja päällekäin ja nauran teille hölmöille


    • RakEkku

      Taisi tulla aivopesty myyntimies langoille kun tuli tuollainen ikivanha tuoteoksennus, joka on ollut ehkä voimassa vuonna 1 ja 2

      • eisemuutu

        On muuten voimassa edelleen


    • Soomipoika

      Suomalaisia tuotteita kannattaa aina suosia ja ne eivät ole yhtään sen myrkyllisempiä kuin Virolaisetkaan.
      Ilman betonia ei Suomessa käytännössä tehdä ainuttakaan asumustta, vähintään lattia on betonia, lähes aina perustuksetkin.
      Betonitaloissa asuu Suomessa miljoonia ihmisiä ilman isompia ongelmia, pitäköön Virolaiset kaasubetoninsa.
      Mitä enemmän ostatte ulkomaisia tuotteita, sitä enemmän tarvitaan verotusta ja talojen hinnat karkaavat käsistä.

      • järkeäpäähän

        Osta suomalaiselta yritykseltä, joka käyttää suomalaista työvoimaa. Eurot jää Suomeen. Sillä, mistä maasta tämä yrittäjä komponenttinsa ostaa, on sen oma asia. Venäläiset yrittävät parhaillaan nostattaa nationalismia, mutta se.onkin heidän ongelmansa. Ulkomaalaisviha ja natsismi ei kanna pitkälle ja jokainen tuonnin kautta turvattu työpaikka on varmasti meille kaikille tervetullut.


    • pidätys

      vieläkö Jokiperä pystyttää ?

    • aivopestyt

      Vastaus alkuperäiseen... ei niillä toimittajilla ole väliä. Ainoastaan materiaalilla on. Noiden valmistaman materiaalin kun valitset, niin turvassa olet. Kaikki kiviaines johon laitetaan muovia joko keskelle tai reunoille on järjen vastaista. Miksi muuten ihmiset kehuvat niin kilpaa siitä mikä harkko on viisain valinta. Oli kyse mistä asiasta tahansa, niin yksiaineisuus on aina paras ratkaisu. Kaikki muut on myyntimiesten argonia. Täälläkin on niitä joiden mielestä muovilla kyllästetty valuharkko on paras talo ikinä. Ja sitten mennään ja tehdään katto muovista ja kipsilevystä!!! Miksi? No kun on niin halpaa...Mikä kivitalo se sellainen on jossa on nykyaikaisen muovipuutalon kattorakenne?? Jos rakentaa kivitalon, niin kannattaa rakentaa sitten KOKO talo kivestä, eikä mistään styroksista ja muovista!!!

      • Kbmies

        Totta joka sana. Nämä muovieristeellä seiniä lisäeristävät puhuvat niin jumalan paljon siitä, miten tuo lisäinvestointi parantaa energiatehokkuutta ja säästää maailman... Todellisuudessa tuo ero vuosikulutuksessa on euroissa parin kympin luokkaa, mutta samalla menetetään rakenteen hengittävyys ja maksetaan rakennusvaiheessa enemmän kuin ikinä tullaan säästämään käytössä. tuokin investointi kannattaa käyttää hyvään ilmanvaihtokoneeseen ennemmin.

        Yksiaineinen kevytbetoni on varma valinta. Helppo rakentaa, varmasti tasalaatuisin ja ajassa kestävin runkomateriaali. Samasta materiaalista saa tehdasvalmisteisena ja määrämitassa lattia ja kattoelementit, aukonylityspalkit, väliseinäelementit ja portaat. Jämerältä saa lisäksi maanpainelementit kellareihin.

        KB-talo on kaikista nopein pystyttää eikä tarvitse nysvätä onteloiden tai kipsilevyjen kanssa lainkaan. Ihan paras tuote kivitaloon ja siksi kait tähänkin viestiin joku muovimies koittaa pelonsekaisin tuntein sönkätä jotakin...


      • epsmies

        Aikansa elänyt tuote sipo on... Aikoinaan toki joka toinen kivitalo oli siporunkoinen, vaan ei ole enää. Kilpailevat tuotteet ja aika ajanut ohi. Vain lisäeristämällä saa nykyään rakentaa ja tämä ei enää mahdollista täyskivirakennetta seinissä... Toki massiivirakenne ( hirsi tai sipo) olisi paras ja turvallisin, mutta kun niin ei saa enää rakentaa. Nykyään tehdään EPSistä kivitalot.


      • marginaalituote

        Lammin viissatasesta Rahamiehet rakentaa. Siporexista köyhät kyhäilee.


      • eikovinfiksua

        Jos kalliimman ja huonoimman haluaa, niin onhan tuo Lammin 500 vaihtoehto


      • Kotimainenharkko
        eikovinfiksua kirjoitti:

        Jos kalliimman ja huonoimman haluaa, niin onhan tuo Lammin 500 vaihtoehto

        Se on katos toi jämerän brändi pilattu. Talouspoliittinen asiantuntija teki esityön ja varttiryssät hoiti loppusilauksen. Ei rahamiehet halua mitään varttiryssien virityksiä. Ne ovat kanki jäykkänä kun asuvat viissatasessa Lammissa.


      • Jämeräonpop

        Se on kylläs katsos noin, että Lammilla ne pöksyt tutisee. Tappiota tekee ja porukka myynti ja tuotejohtajaa myöten laitettu kilometritehtaalle. On ne rahamiehetkin huomanneet, että p.askaa ei paremmaksi saa vaikka kuinka latoo rahaa tiskiin. Jämerä on ainoa pienkivitaloRAKENTAMISEN ammattilainen täällä suomenniemellä. Sitä ei yhden huonon toimarin parivuotinen sählääminen onneksi pystynyt muuttamaan. Tuotteen vaihtaminen vanhasta ja kulahtaneesta Siporexista moderniin ja laadukkaaseen Aerociin on ollut vain hyvä veto.


      • Varttiryssät
        Jämeräonpop kirjoitti:

        Se on kylläs katsos noin, että Lammilla ne pöksyt tutisee. Tappiota tekee ja porukka myynti ja tuotejohtajaa myöten laitettu kilometritehtaalle. On ne rahamiehetkin huomanneet, että p.askaa ei paremmaksi saa vaikka kuinka latoo rahaa tiskiin. Jämerä on ainoa pienkivitaloRAKENTAMISEN ammattilainen täällä suomenniemellä. Sitä ei yhden huonon toimarin parivuotinen sählääminen onneksi pystynyt muuttamaan. Tuotteen vaihtaminen vanhasta ja kulahtaneesta Siporexista moderniin ja laadukkaaseen Aerociin on ollut vain hyvä veto.

        Minähän en mitään varttiryssien tuotteita ota. Vieläkö eestiläiset pystyttää ilman epr:ää jämerälle. Ai niin eihän niitä onneksi myydäkään enään.


      • herääpahvi
        Varttiryssät kirjoitti:

        Minähän en mitään varttiryssien tuotteita ota. Vieläkö eestiläiset pystyttää ilman epr:ää jämerälle. Ai niin eihän niitä onneksi myydäkään enään.

        Elätkö tässä todellisuudessa? Jämerä pystyttää itse talonsa. Ne on ne muut toimijat, jotka pakottavat rakentajat itse hankkimaan urakoitsijan tekemään sopimukset suoraan miesjahiace-porukoiden kanssa


      • teswa

        Ei jämerä pystytä itse mitään kyllä ne urakoitsijat jotka tekevät talot.
        Vastuu on siirretty takaisin urakoitsijoille.Ja niistäkin on vain kaksi urakoitsijaa kotimaisia loput on ulkolaisia.NS lihanleikkaajia.


      • erkkiespa

        Et tiedä mitään. Olet kateellinen kilpailija ja hädissäsi levittelet perättömiä huhuja.


      • tätämieltämä

        Ei Jämerällä ole kilpailijoita kun kukaan ei rakenna kivitaloja yhdellä sopimuksella kuten Jämerä... PK-Seudun ja muun Suomen raharikkaat rahoittavat Jämerän toimintaa tilaamalla asennuksen samasta paikasta kuin kivet. Edullisemmalla pääsee jos ostaa materiaalit ja asennuksen erikseen ja hoitaa itse projektinvedon. Turha siitä on Jämerälle maksaa.


      • Tekeejämerälle
        teswa kirjoitti:

        Ei jämerä pystytä itse mitään kyllä ne urakoitsijat jotka tekevät talot.
        Vastuu on siirretty takaisin urakoitsijoille.Ja niistäkin on vain kaksi urakoitsijaa kotimaisia loput on ulkolaisia.NS lihanleikkaajia.

        Mikäs tää Laine Kivitalot sitten on?


    • kivitaloonvainkiveä

      taitaa olla lammin henkilöstö laitettu kilometritehtaalle kun ei muovi enää kelpaa. nämä jälkivalu-lisähinta-mikälie arvaa paljon maksaa-talot on tullut tiensä päähän. ei lammi mitään taloja edes toimita vaan harkkoja. kun tilaa niin saa 15 lavaa styroksi-betoni harkkoja pihaan. seinästä on siis 40 % styroksia joka muodostaa ilmaa läpäisemättömän kerroksen seinään jossa ne ongelmat sitten muhii.
      lukekaapa päivän lehti
      http://www.hs.fi/m/paakirjoitukset/a1447406275087

      • eienäämuoviapliis

        Ompa hyvä artikkeli. Noinhan se asia on ja nykytilanteeseen meidät on ajanut eriste- ja puuelementtiteollisuus... nyt järki käteen ja talot takaisin massiivisiksi!


    • KeskiPäällikkö

      Kyllähän Lammiharkosta tehty kyökki aika massiivinen on. Meidänkin mökki taitaa painaa pitkästi yli 100t

      • hyiyäk

        Joo, mutta puolet seinien tilavuudesta on muovieristettä. Yäk


      • raksaaja

        Meidän talossa on noin 300tonnia sitä massiivisuutta ja lisäksi oikea, tehokasta lämmöneristettä (EPS:ää ja ekovillaa).

        Sinänsä öljyn sitominen eristeeksi on aika hyvä idea, parempi kuin sen polttaminen.

        Rakenteen yksinkertaisuus on aina hyväksi. Lämmön eristeen sisään ei saisi tiiviitä pintoja laittaa. yms. Esim EPS/SPU/siporex eristetyt harkot kaikki ovat toimivia ja yksinkertaisia.


      • onnellinenSipokki

        Kyllä kivitalo painaa aina paljon. 100t on vähän. Meillä taisi yhteensä tulla tavaraa n. 500t jos oikein muistelen. Itse talon perutuksiin meni 45m3 betonia ja raudat päälle. Pelkät perustukset ovat jo yli 100t.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      70
      2307
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2103
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1718
    4. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1536
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1520
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1447
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1419
    8. 52
      1288
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      64
      1226
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      30
      1209
    Aihe