Kuinka moni voisi ihastua naiseen, joka on temperamenttinen, itsetietoinen ja mielipiteikäs? Ja nyt korostan sitä, että näillä ominaisuuksilla en tarkoita häijyä jyrää, joka nauttii pätemisestä, vaan flirttiä naista, joka nauttii itseilmaisusta ja keskustelee mielellään vaikka mistä, ja näyttää ulospäin intohimonsa ja mielipiteensä. Olen saanut viime vuosina sellaisen käsityksen, että miehet ihastuvat, tai varsinkin rakastuvat lähinnä ujoihin, herttaisiin ja hiljaisiin naisiin, jotka eivät ota kovin paljoa osaa sosiaalisiin tapahtumiin, tai lähde vaikkapa keskustelemaan rohkeasti erilaisista aiheista muiden kanssa. Tuntuu, että perinteinen käsitys naisen viehättävyydestä pohjautuu kuvaan viktoriaanisen ajan naisesta, joka on ujo, nöyrä, herttainen ja hiljainen. Miehet, miten on?
Millainen nainen kolahtaa?
kyselijä-20
7347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta vastaanpa silti.
Mitäpä jos ensinkuvailemasi naistyyppi saa miehen pelkäämään altavastaajaksi jäämistä...?
"Olen saanut viime vuosina sellaisen käsityksen, että miehet ihastuvat, tai varsinkin rakastuvat lähinnä ujoihin, herttaisiin ja hiljaisiin naisiin"
Olet oikeassa, itse ainakin haen juuri tällaista naista koska olen itsekin rauhallinen/ujo/hiljainen.
Minä voisin helposti ihastua.kaikki ominaisuudet vain hyviä.haluan naisesta muutakin kuin keittiöorjan;)
Ja ap:n mielestä tuollainen nainen ei voi olla milläänlailla ujo tai herttainen?
Riippuu tietysti mielipiteistä ja "temperamentista", itse en tietyistä asioista jaksa naisen kanssa vääntää koska näen ne sellaisina eroina joihin ei löydy välttämättä yhtäläistä vastausta.
Itseäni rasittaa hyvin paljon kaikki ylenmääräinen sosiaalinen härötys vaikka pidän naisesta jonka voi keskustella.
Turha sosiaalinen hössöttäminen rasittaa usein miehiä jotka eivät ole niin innoissaan samoista asioista tai yleisestä sosiaalisesta menosta kuin nainen.
Sitä ei pidä millään tavalla sekoittaa siihen että miehet haluaisivat jonkun ujon ja herkän sekä nöyrän viktoriaanisen ajan naisen.
kyse on siitä että minä en välttämättä nauti niistä sosiaalisista tilanteista joista sinä nautit niin paljon vaikka oikeassa seurassa voin sosiaalinen ollakkin.
Ujompi tai sanotaanko tarkemmin sosialisuutensa valitseva nainen olisi sen takia esimerkiksi minulle sopivampi ja niin varmaan monelle miehellekkin.
Sitten on vielä se pointti että en niin mielelläni keskustele politiikasta vaikka osaankin koska esimerkiksi mitään feminististä hevonpaskaa vähemmistöjen huonosta asemasta tai kulttuurin rikastuttamisesta mamuilla en jaksa kuunnella yhtään. Maailmassa kun on muitakin aiheita.
Olen saanut taas sen käsityksen että nimenomaan NAISET ovat niitä jotka etsivät sosiaalisesti suosittua ja menevää miestä joka jaksaa pomppia sekä fyysisesti että ennen kaikkea sosiaalisesti eri menoissa aamuista iltaan. Samalla kaveripiirin pitää olla suuri ja olla somessa mukana kaikkialla kertomassa miten itsellä menee.
Itse koen sen suurimmaksi osaksi turhana sössötyksenä ja monessa tapauksesas turhana itsensä esille tuomisena ja turhamaisuutena.
Valitettavasti ujojen ja herkkien naisten kanssa tuskin tulen toimeen kun olen kuitenkin omat ajatukseni esiin tuova mies joka ei ala kuvia kumartelemaan.
Kylläpä ihmisillä voi oikeasti mennä metsään kuvitelmat, joistakin ihmisistä. olen itse tästä nimittäin jonkinverran muiden kanssa keskustellut. Se, että nainen (miksei mieskin) osaa keskustella ihmisten kanssa erilaisissa tilaisuuksissa ja olla mukana erilaisissa sosiaalisissa toiminnoissa ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen aivan suunnattomasti nauttii tuollaisesta. Itselläni ainakin tuollainen osin kuuluu työni kuvaan. Itse olen myös melko sosiaalinen, mutta todellisia ystäviä on vähän, eikä se minua haittaa. Omasta luonteestani löytyy myös erokkomaisia piirteitä. Jos tekee sosiaalista työtä, kaipaa kyllä omaa rauhaa ja hiljaisuutta.
Kukaan itsevarma nainen ei kirjoita tuollaisia anonyyminä palstalle ja kysy mikä kelpaa ja mikä ei.