Onko Heinolan terveyskeskuksen hoitohenkilöstön suut suljettu ja jos niin minkä vuoksi. Itä-Hämeen kirjoituksen mukaan osa hoitajista kokee, että suunsa on suljettu.
IH 26.2. HOITAJIA HYSSYTELTY HEINOLASSA.
Terveystoimen johtajan (Korttila) mukaan kyse on siitä, missä muodossa ja missä paikassa voi puhua. Itä-Hämeen saamien tietojen mukaan terveyskeskuksen vastaanottojen ja osastojen henkilökuntaa on kielletty antamasta kommentteja medialle. Hoitajien ei ole myöskään suotavaa mennä puhumaan EPÄKOHDISTA päättäjille. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Korttila ja vanhus- ja hoitopalvelujen johtaja West arvelevat (IH) että jupakka on saanut alkunsa väärinkäsityksestä
¨ Olemme keskustelleet aika ajoin siitä näkökulmasta, että epäkohdista pitäisi pystyä puhumaan työpaikalla oman esimiehen kanssa. Se, että puhuu lehdistölle, tai vie asian poliittisille päättäjille, ei johda mihinkään. Ilmeisesti tämä on nyt tulkittu puhekielloksi.¨
Pitäisiköhän keskustella myös niistä hoitajien esilletuomista epäkohdista ja korjata epäkohtia eli kuunnella tarkalla korvalla hoitajia... Hoitohenkilökunnan rekrytointi ei Heinolassa aina ole ollut helppoa...
Suomen perustuslain 12. pykälä (sananvapaus ja julkisuus) turvaa sananvapauden. Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista julkistaa ja oikeus vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkemmat tiedot sananvapauslaissa. Julkisuuslaki tuli voimaan 1999. Julkisuuslain 20. pykälässä viranomaiset velvoitetaan tuottamaan ja jakamaan tietoa.
Esimerkki sananvapauden käytöstä virkamiehen taholta tulee Riihimäen kaupungista.
Kaupunki oli antanut luokanopettajalle kirjallisen varoituksen paikallislehti Aamupostin yleisönosastoon kirjoittaman artikkelin johdosta. Opettaja kirjoitti paikallislehdessä muun muassa seuraavasti. ¨Viime keväänä koulutoimelta tuli suorastaan aggressiivinen reaktio, kun Patastenmäen koulunanhemmat kysyivät mahdollisuutta pitää 6.-luokat alakoulussa Harjun remontin vuoksi...¨. ¨Näkemykseni on, että tässä muutoksessa vanhempia ei ole oikein koskaan kuultu ja asiantuntevaa kouluväkeäkin hieman valikoiden¨.
Kirjallisen varoituksen johdosta Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi Riihimäen kasvatus- ja opetustoimen johtajalle ja kaupungin lakimiehelle huomautuksen OPETTAJAN SANANVAPAUDEN loukkaamisesta. Lisksi oikeusasiamies pyytää kaupunkia arvioimaan, miten sananvapauden loukkaus voitaisiin oikaista ja HYVITTÄÄ OPETTAJALLE.
Oikeusasiamies ei näe, että opettajan kirjoitus olisi selvsti vahingoittanut työnantajaa tai että opettaja olisi rikkonut sen myötä lojaliteettivelvoitettaan työnantajaa kohtaan. Oikeusasiamiehen mukaan opettajan mielipidekirjoitus mahtuu yksittäistenkin lausumienkin osalta selvästi opettajan SANANVAPAUDEN rajoihin.
Oikeusasiamiehen päätös dnro 3793-2-12 on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivulla
www.oikeusasiamies.fi
IH 26.2. HOITAJIA HYSSYTELTY HEINOLASSA.
Terveystoimen johtajan (Korttila) mukaan kyse on siitä, missä muodossa ja missä paikassa voi puhua. Itä-Hämeen saamien tietojen mukaan terveyskeskuksen vastaanottojen ja osastojen henkilökuntaa on kielletty antamasta kommentteja medialle. Hoitajien ei ole myöskään suotavaa mennä puhumaan EPÄKOHDISTA päättäjille. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Korttila ja vanhus- ja hoitopalvelujen johtaja West arvelevat (IH) että jupakka on saanut alkunsa väärinkäsityksestä
¨ Olemme keskustelleet aika ajoin siitä näkökulmasta, että epäkohdista pitäisi pystyä puhumaan työpaikalla oman esimiehen kanssa. Se, että puhuu lehdistölle, tai vie asian poliittisille päättäjille, ei johda mihinkään. Ilmeisesti tämä on nyt tulkittu puhekielloksi.¨
Pitäisiköhän keskustella myös niistä hoitajien esilletuomista epäkohdista ja korjata epäkohtia eli kuunnella tarkalla korvalla hoitajia... Hoitohenkilökunnan rekrytointi ei Heinolassa aina ole ollut helppoa...
Suomen perustuslain 12. pykälä (sananvapaus ja julkisuus) turvaa sananvapauden. Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista julkistaa ja oikeus vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkemmat tiedot sananvapauslaissa. Julkisuuslaki tuli voimaan 1999. Julkisuuslain 20. pykälässä viranomaiset velvoitetaan tuottamaan ja jakamaan tietoa.
Esimerkki sananvapauden käytöstä virkamiehen taholta tulee Riihimäen kaupungista.
Kaupunki oli antanut luokanopettajalle kirjallisen varoituksen paikallislehti Aamupostin yleisönosastoon kirjoittaman artikkelin johdosta. Opettaja kirjoitti paikallislehdessä muun muassa seuraavasti. ¨Viime keväänä koulutoimelta tuli suorastaan aggressiivinen reaktio, kun Patastenmäen koulunanhemmat kysyivät mahdollisuutta pitää 6.-luokat alakoulussa Harjun remontin vuoksi...¨. ¨Näkemykseni on, että tässä muutoksessa vanhempia ei ole oikein koskaan kuultu ja asiantuntevaa kouluväkeäkin hieman valikoiden¨.
Kirjallisen varoituksen johdosta Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi Riihimäen kasvatus- ja opetustoimen johtajalle ja kaupungin lakimiehelle huomautuksen OPETTAJAN SANANVAPAUDEN loukkaamisesta. Lisksi oikeusasiamies pyytää kaupunkia arvioimaan, miten sananvapauden loukkaus voitaisiin oikaista ja HYVITTÄÄ OPETTAJALLE.
Oikeusasiamies ei näe, että opettajan kirjoitus olisi selvsti vahingoittanut työnantajaa tai että opettaja olisi rikkonut sen myötä lojaliteettivelvoitettaan työnantajaa kohtaan. Oikeusasiamiehen mukaan opettajan mielipidekirjoitus mahtuu yksittäistenkin lausumienkin osalta selvästi opettajan SANANVAPAUDEN rajoihin.
Oikeusasiamiehen päätös dnro 3793-2-12 on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivulla
www.oikeusasiamies.fi
Vastaukset 5
Vanhimmat
Huomioni kiinnittyi kommenttiin;
"¨ Olemme keskustelleet aika ajoin siitä näkökulmasta, että epäkohdista pitäisi pystyä puhumaan työpaikalla oman esimiehen kanssa. Se, että puhuu lehdistölle, tai vie asian poliittisille päättäjille, ei johda mihinkään. Ilmeisesti tämä on nyt tulkittu puhekielloksi.¨"
Hieman outoa todeta, ettei se johtaisi mihinkään. Onhan se nytkin johtanut siihen, että me kaupunkilaiset olemme saaneet lukea miten asiat oikeasti ovat, sen sijaan että kaikki epäkohdat pidettäisiin piilossa.
Itse sanoisin, että se ei johda mihinkään, jos ei tehdä mitään ja hyväksytään hiljaa kaikki epäkohdat.
Lisäksi kommentti antaa ymmärtää, ettei epäkohdista puhuttaisi työpaikalla oman esimiehen kanssa. Tuskimpa sentää noin on, vaan saattaa olla niinkin, ettei esimiehen kanssa puhuminen välttämättä johda mihinkään, mutta julkisuus johtaa, kuten tässäkin tapauksessa.
Julkista tehtävää hoitavat johtavat virkamiehet, kuten heidän alaisensakin ovat meillä kaupunkilaisilla töissä, joten on erinomaista että saamme tietoa epäkohdista.
"Terveystoimen johtajan (Korttila) mukaan kyse on siitä, missä muodossa ja missä paikassa voi puhua. Itä-Hämeen saamien tietojen mukaan terveyskeskuksen vastaanottojen ja osastojen henkilökuntaa on kielletty antamasta kommentteja medialle. Hoitajien ei ole myöskään suotavaa mennä puhumaan EPÄKOHDISTA päättäjille."
Kun oma pomo (erotettu kaupunginjohtaja) ei miellyttänyt, asian julkinen kommentoiminen ja nimilistojen kerääminen oli täysin hyväksyttävää. Ja poliitikot agitoitiin heti peliin mukaan, niin ja rahaa poltettiin työilmapiirin tutkimiseen...asiaa ei edes yritetty ratkaista organisaation sisällä.
Kun omat alaiset ovat tyytymättömiä ja tuovat epäkohtia esille poliitikoille sekä medialle, niin johan on törkeää toimintaa...kyllä asioista pitää pystyä keskustelemaan organisaation sisällä eikä missään nimessä saa puhua päättäjille.
Voi voi, adressivirkamiehet polttivat natsansa Rinnevaara- kiistassa. Niitä on pirun vaikea ansaita takaisin, etenkin kun sallii itselleen sen mitä ei salli alaisilleen...
P ekka Järvinen "Esimiestyö ongelmatilanteissa ". Kannattaa lukea.
Häiriö syntyy
- määritellään syntynyt häiriö virheellisesti ja ratkaistaan vääränlaista ongelmaa
HÄIRIÖ HENKILÖITYY (kaupunginjohtaja Rinnevaara Heinolassa)
Työyhteisössä syytellään toinen toisiaan ja perustetaan kuppikuntia.
Kerätään nimiä adressiin ja haetaan virheitä.
Kielteinen työilmapiiri syventää kriisiä.
Kriisi "ratkaistaan" erottamalla "henkilöitynyt häiriö".
Johtamiseen kuuluu toimintavastuu työn sujuvuudesta, turvallisuudesta, ongelmiin puuttumisesta ja niiden ratkaisemiseta. On sekä asiajohtamista ja henkilöjohtamista ja hyvä johtaja osaa molemmat. Selkeiden ja yhteisten päämäärien mukaan toimitaan yhdessä arvostaen, luottaen ja innostaen... Missä muodossa ja missä paikassa ja kenelle viranhaltioiden puhuminen on sallittua - kuulostaa todella vanhanaikaiselta ja sananvapauden rajoittamiselta. Toivottavasti se ei ole Heinolan tapa. Kuka Heinolassa päättää missä muodossa, missä paikassa ja mitä viranhaltijat saavat kertoa. Onko se sosiaalitoimenjohtaja tai lähin esimies. Kenen puoleen pitää kääntyä, jos lähin esimies ei vie epäkotia eteenpäin.
Miten luottamuksen ilmapiiri syntyy, kielloilla, rajoituksilla, adresseilla, missä paikassa ja missä muodossa Heinolassa. Olisiko nyt aika pyytää työsuojelun ammattilaisia analysoimaan työilmapiiriä ja tekemään parannusehdotuksia?
Hys hys...hiljaa...kuuluko...no, hyvä, opitte.
Kyllähän Heinolan tk:ssa hyssytellään kaikki asiat! Potilastietorekisterissä luvatta urkkijoita on tuomittu siellä ainakin kaksi, vaan sielläpäs pään silittelyn jälkeen pokkana touhuavat yhä!