Vesitankin myrkyt

En tiedä koska minulla ei ole juomavesitankkia, mutta kuinka kauan vesi pysyy hyvänä noissa tankeissa kesällä? Ne veneet jossa olen ollut, vesitankin vettä on käytetty vain astioiden pesuun ja vessan huuhteluun sekä suihkuihin. Juomavesi on ollut 10 litran kanistereissa ja vaihdettu aina satamissa.

Hyvin säilyy. Teollisesti käsitelty juomavesi on todella säilyvää. Ruostumattomissa terästankeissa veden on todettu säilyvän yli kolme vuotta. Luonnonvedet ovat eri asia. Niissä on elollista materiaalia mukana joka pilaantuu.
Itse olen käyttänyt veneen tankkivettä kaikkeen ruoanlaitosta juomiseen. Veneeni tankit ovat 10 vuotta vanhat. Yhden kesän tankkivesi kestää hyvin. Viime keväänä pudistin tankit ihan vain varmuuden vuoksi miedolla vetyperoksiidilla. Mielestäni tankkiveden pelko on yksi esimerkki nykyisestä erkaaantumisesta todellisuudesta ja liiasta hygieniapanikoinnista. Se näkyy ihmisissä mm. Allergioiden määrän kasvuna.

microbipöpöt kirjoitti:

En tiedä koska minulla ei ole juomavesitankkia, mutta kuinka kauan vesi pysyy hyvänä noissa tankeissa kesällä? Ne veneet jossa olen ollut, vesitankin vettä on käytetty vain astioiden pesuun ja vessan huuhteluun sekä suihkuihin. Juomavesi on ollut 10 litran kanistereissa ja vaihdettu aina satamissa.

Lue lisää

Kyllä vesitankin vesi pysyy kesälläkin hyvänä. Sitähän kuluu ja tankataan, joten vaihtumista tapahtuu. Omassa veneessäni vesitankki on 500 litraa. Ainakin se määrä on säilynyt hyvänlaatuisena koko kesän. Micropur tabletteja olen pannut tankkiin, jos sataman kraanavesi on ollut vähänkin epäilyttävää. Aina kannattaa katsoa, että kraanavesi on kirkasta ja hajutonta. On myös hyvä maistaa kraanavettä ennenkuin sitä laittaa juomavesitankkiin!

On aika erikoinen ratkaisu, jos vessan huuhteluveden otto tapahtuu veneen juomavesitankista. Olisikohan letkujen asennuksessa tullut virhe? Jos vesitankista on letkuyhteys vessaan, ulosteen mikrobeille on yhteys vessasta vesitankkiin eikä vesi ehkä olekaan juomakelpoista. Siksi kai on ollut turvallisinta käyttää irtokanistereita juomavedelle. Ehkä tuon vesijärjestelmän tankkivettä ei pitäisi käyttää myöskään ruokailuvälineiden tiskaukseen ilman vedenpuhdistuskemikaaleja?

microbipöpöt kirjoitti:

En tiedä koska minulla ei ole juomavesitankkia, mutta kuinka kauan vesi pysyy hyvänä noissa tankeissa kesällä? Ne veneet jossa olen ollut, vesitankin vettä on käytetty vain astioiden pesuun ja vessan huuhteluun sekä suihkuihin. Juomavesi on ollut 10 litran kanistereissa ja vaihdettu aina satamissa.

Lue lisää

Pullovesi on muoti-ilmiö, mutta pullovesi ei välttämättä yhtä hyvänlaatuista ja turvallista kuin kraanavesi.
Kansanterveyslaitoksen v. 2008 julkaistu tutkimus osoittaa, että pullovesi voi sisältää sata kertaa enemmän bakteereja kuin hanavesi. Lähdevesiautomaattien mikrobipitoisuus voi olla hanaveteen verrattuna jopa tuhatkertainen.

pullovettäkö kirjoitti:

Pullovesi on muoti-ilmiö, mutta pullovesi ei välttämättä yhtä hyvänlaatuista ja turvallista kuin kraanavesi.
Kansanterveyslaitoksen v. 2008 julkaistu tutkimus osoittaa, että pullovesi voi sisältää sata kertaa enemmän bakteereja kuin hanavesi. Lähdevesiautomaattien mikrobipitoisuus voi olla hanaveteen verrattuna jopa tuhatkertainen.

Lue lisää

Ei ollut kyse pullovedestä vaan kraanavedestä 10 litran kanistereissa.

onpa_outoa kirjoitti:

Kyllä vesitankin vesi pysyy kesälläkin hyvänä. Sitähän kuluu ja tankataan, joten vaihtumista tapahtuu. Omassa veneessäni vesitankki on 500 litraa. Ainakin se määrä on säilynyt hyvänlaatuisena koko kesän. Micropur tabletteja olen pannut tankkiin, jos sataman kraanavesi on ollut vähänkin epäilyttävää. Aina kannattaa katsoa, että kraanavesi on kirkasta ja hajutonta. On myös hyvä maistaa kraanavettä ennenkuin sitä laittaa juomavesitankkiin!

On aika erikoinen ratkaisu, jos vessan huuhteluveden otto tapahtuu veneen juomavesitankista. Olisikohan letkujen asennuksessa tullut virhe? Jos vesitankista on letkuyhteys vessaan, ulosteen mikrobeille on yhteys vessasta vesitankkiin eikä vesi ehkä olekaan juomakelpoista. Siksi kai on ollut turvallisinta käyttää irtokanistereita juomavedelle. Ehkä tuon vesijärjestelmän tankkivettä ei pitäisi käyttää myöskään ruokailuvälineiden tiskaukseen ilman vedenpuhdistuskemikaaleja?

Lue lisää

Ihan hyvä pointti toi yhteys. Idea sinänsä on loistava, sillä itselläni lähes kausittain tapahtuu vahinko, että luonnon satamassa matalassa vedessä imaisee jotain vesikasvia tai levää huuhdellessa pönttöä. Sitten se tukki jotenkin huuhtelu systeemiä siten, ettei vesi tule tasaisesti maljan reunoilta vaan norona jostain. Kyllä se korjaantuu joko ajan tai, kun huuhtelee 5-10 minuuttiin putkeen, niin krämmäleet lähtee liikkeelle.

Eli kätevää olisi hanalla kääntää makeavedelle, kun ympärillä lillu ahvenruohoja ja levää...

Etikka on kova sana eikä ole myrkyllistä

Rajamäki43 kirjoitti:

Etikka on kova sana eikä ole myrkyllistä

Millä pitoisuudella luulet bakteerien, sienien tai sieni-itiöiden kuolevan etikkahapolla?. Vesitankkini on 400 litraa, monta etikkapulloa?

Paljon tuntuu olevan monenlaisia uskomuksia kuten pullotettujen vesien turvallisuus (yhdessä aikaisemmassa viestissä oli faktatietoa pullovesien mikrobeista!). Vesitankkien ja kaivojen puhdistukseen voi käyttää vetyperoksidia, joka on voimakas hapetin. Se on ympäristöystävällinen, koska hajoaa vedeksi ja hapeksi (kaivossa tai tankissa n. vrk kuluessa). Se ei jätä haju- ja makuhaittoja kuten etikka tai sitruunahappo, joita jotkut haluavat käyttää vesijärjestelmänsä puhdistukseen. Netistä löytyy ohjeet veytyperoksidin annostelusta ym.
Etikkaa voi hyvin käyttää veneen vessaan liuottamaan virtsasta johtuvia saostumia.

Suomessa pulooveden käyttö juomavetenä tankkiveden sijaan on täysin ylilyönti. Mitähän ilmaa siinä pullovedessäkin on, tuskin minkään mikrobisuodattimen läpi vietyä steriloitua. Ja kuinka kauan se vesi on pullotuksen jälkeen seissyt?

Mistään tankkivedestä aiheutuneista terveysongelmista en ole edes kuullut. Varmaan jossain joku on, mutta muita riskitekijöitä on moninkertainen määrä, aina joskus joku niistä riskeistä toteutuu. Kaikkia riskejä kun elämässä ei voi välttää.

Aiemmin veneessä oli muovinen vesitankki. Siinä oli helposti avattava, kierteellä oleva tarkastusluukku. Tankkiin ei ikinä kertynyt mitään näkyvää epäpuhtautta. Nyt tankki on vaihtunut isompaan rosteriseen, jolle en 10 v aikana ole tehnyt muuta kuin pumpannut tyhjäksi syksyisin.

Jos venevessan huuhteluvesi oletaan vesitankista, tankin tulisi olla erillään juomavesitankista. Mikrobikontaminaation riski on todellinen, jos venevessan vesi otetaan juomavesitankista! Googlaamalla löytänet faktatietoa, jos asia kiinnostaa.

Vessan makeavesihuuhtelu ei estä putkistoon kehittyvää saostumista, jota tapahtuu myös kotivessoissa ja vesiputkissa. Mitä enemmän vesi sisältää mineraaleja sitä helpommin putkiin saostuu kivettymää. Veden sähköjohtavuudella voidaan määrittää ns. TDS-luku (TDS-mittarin hinta on n. 30 eur). Tistalun veden TDS on 0-20, kraanavesien TDS vaihtelee 100-200. “Water-makerillä” (käänteisosmoosi) tuotetun veden TDS on 50-100.
Putkiston kalkkeutuminen alkaa n. TDS 60 tasolla.

kivettyminen kirjoitti:

Jos venevessan huuhteluvesi oletaan vesitankista, tankin tulisi olla erillään juomavesitankista. Mikrobikontaminaation riski on todellinen, jos venevessan vesi otetaan juomavesitankista! Googlaamalla löytänet faktatietoa, jos asia kiinnostaa.

Vessan makeavesihuuhtelu ei estä putkistoon kehittyvää saostumista, jota tapahtuu myös kotivessoissa ja vesiputkissa. Mitä enemmän vesi sisältää mineraaleja sitä helpommin putkiin saostuu kivettymää. Veden sähköjohtavuudella voidaan määrittää ns. TDS-luku (TDS-mittarin hinta on n. 30 eur). Tistalun veden TDS on 0-20, kraanavesien TDS vaihtelee 100-200. “Water-makerillä” (käänteisosmoosi) tuotetun veden TDS on 50-100.
Putkiston kalkkeutuminen alkaa n. TDS 60 tasolla.

Lue lisää

Virtsasta on yleensä noin 95 prosenttia vettä. Jäljelle jäävistä kiinteistä aineista on yli puolet (15–30 g/vrk) virtsa-ainetta eli ureaa. Jonkin verran erittyy myös muita typpipitoisia kuona-aineita (kreatiniinia 1–3 g, virtsahappoa 0,5–1 g ja ammoniumioneja 0,5–1 g vuorokaudessa. Natriumioneja erittyy keskimäärin 2–5 g, kalium-ioneja 1–3 g, kalsiumia 0,1–0,3 g, kloridi-ioneja 4–9 g sekä fosforia, lähinnä epäorgaanisina fosfaatteina, gramman verran vuorokaudessa. (Wikipedia)

Siksi saostuminen on mm. pisuaaarien ongelma, vaikka niissä on makeavesihuuhtelu. Mitä vähemmän huuhtelua sitä nopeammin kivettymää muodostuu. Vettä säästävien kotivessojen ongelmaksi on sanottu putkiston nopeampi tukkeutuminen.

Vesitankkini on 1.400 litraa, pullollinen etikka kun tyhjä riittänyt minulle jo 140 vuotta pitämään suolen kunnossa.
Kermaperseet jotka vastaa jokaiseen mahdolliseen kysymykseen motiivina kehua itseään, eivät tropiikissa pysyisi hengissä edes kolmea vuotta ripuloimatta.

Seppomartti sotki nyt uimahallien kloorauksen ja juomaveden pudistuksen toisiinsa kritisoidessaan juomaveden desinfektioon käytettyä Micropuria tms. vedenpuhdistuskemikaaleja. Näin todetaan Micropurista:
“Vedenpuhdistustabletti, joka tuhoaa nopeasti ja tehokkaasti bakteerit, virukset ja alkueläimet. Soveltuu juoma- ja hampaidenpesuveden desinfiointiin esim. matkoilla, eksoottisissa olosuhteissa. Säilyttää veden laadun jopa 6 kuukauden ajan.
Tuotteen koostumus: Trokloseeninatrium 103 mg/g, hopea kloridi 2,8 mg/g.” (Yliopiston apteekki)
Avainsana vedenpuhdistukseen käytettävissä kemikaleissa kyllä on klooraus, mutta se toteutetaan monin eri tavoin (kloramiini, kloriini). Kloramiiniä on käytetty lähes 100 vuoden ajan vesijoihtiovesien puhdistukseen. Kloriinidioksin todetaan häviävän nopeasti varastoidusta vedestä. Kloriini on halvempi, mutta pesuveden sisältämä kloriini voi ärsyttää silmiä ja juotuna mahalaukkua ym.

Uimahallien klooripuhdistaminen on ongelmallisempi siksi, että uintiveden lämpötila on melko korkea ja uimarien mukana veteen tulee koko ajan mikrobeja. Siksi vapaata klooria on koko ajan oltava riittävästi, jotta se riittää tuhoamaan bakteerit ja virukset. Jos klooraus on puutteellista, bekteerimäärä ja levät lisääntyvät, vesi samenee. Kun kloori reagoi epäpuhtauksien kanssa, syntyy orgaanisia klooriyhdisteitä kuten klooriamineja. Ne eivät ole desinfektoivia yhdisteitä, mutta ovat ilmaan haihtuvia ja silmiä/ihoa ärsyttäviä. Terveydelle haitallisemmiksi on todettu klooriamiinit, trihalometaanit ja kloorietikkhapot. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42668/Muhonen_Mira.pdf?sequence=1

Uimahallien haihtuvien klooriyhdisteiden haju ei tarkoita, että kloorin haju ja maku olisivat edellytys juomaveden puhdistuksen onnistumisesta kuten seppomartti uskoi.

Sulla on Seppo annostelu nyt pahasti pielessä tuon vetyperoksidin kanssa. Kannattaa tarkastaa se. Lisäksi pitää huomioida ettei siellä kosketuksissa ole muita metalleja kuin rosteria/haponkestävää.

FF27Charlotta kirjoitti:

Sulla on Seppo annostelu nyt pahasti pielessä tuon vetyperoksidin kanssa. Kannattaa tarkastaa se. Lisäksi pitää huomioida ettei siellä kosketuksissa ole muita metalleja kuin rosteria/haponkestävää.

Lue lisää

Kaivojen puhdistukseen suositellaan 3 litraa 10% vetyperoksidiliuosta vesikuutiometriä kohti.
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B460606E8-DF5F-4EB8-A81C-A935A18B5B8E%7D/57103

Apteekissa näyttäisi myytävän 3%:sta vetyperoksidiliuosta 100 ja 200ml pulloissa (29 eur/litra).
Kaivonpuhdistusta koskevasta suosituksesta voi laskea paljonko 3% liuosta tarvitsee oman veneensä vesitankin puhdistukseen.

Eikö ole olemassa suodattimia, muistaakseni ql vesi suodatin jossa hopeasta tehty verkko joka desifioi pöpöt

Hyvä seppomartti, jos uima-altaassa tulee kloorinkäryä, niin siitä voi päätellä, että klooria on altaassa liian vähän, jos klooria on liikaa se ei käryä kloorilta, mielenkiintoisena ilmiönä saa aikaan ruostetta veden yläpuolella rosterissa. Itselläni allas kotosalla sisällä toistakymmentä vuotta ja tästä tietoni....lisäksi allas kloorissa on useita muita kemikaaleja veden kirkkauteen ja levän estoon...

Tankin koko ei ole välttämättä se määräävä seikka. Tankit on yleensä hankalassa paikassa eikä niitä saa kokonaan tyhjäksi. Vatsatautiin riittää vähempikin kuin kaljapullollinen bakteereita.

Aloittajalla oli jo leväongelma, joten etikka ei taida riittää siihen koska osa levistä tekee kestäviä myrkkyjä. Itse tekisin klooripuhdistuksen kun ongelmat on tiedossa. Sitä ei kannata kuitenkaan tehdä liian usein koska se vanhentaa materiaaleja.

http://www.kiiltoclean.fi/component/klinikka/?Itemid=80&task=displayquestion&kysymys=1933

Varavesisäiliö taitaa jopa olla katsastusvarusteiden listoillakin. En ymmärrä mitä tarkoitat "valtameripurjehtijoiden jättitankeilla" enkä etikkainnostustakaan. Itse purjehdin paljon ja joka kesä myös Itämerta kauemmaksi, mutta en ole koskaan laittanut vesitankkiin etikkaa. (Vessan pönttöön olen lkyllä lorauttanut etikkaa kerran kuussa, koska se liottaa pumpun ja letkujen saostumia).
Vedenpuhdistustabletteja voi ostaa apteekistakin.
Vesitankki kannattaa kyllä tyhjentää puhdistaa silloin tällöin, vähintään joka toinen vuosi. Näet manus-luukun kautta onko tankkisi puhdistuksen tarpeessa. Vaikka kraanavesi Suomessa on hyvänlaatuista, se ei välttämättä ole sitä suomalaisten venesatamien putkistojen kautta kuljettuaan. Varsinkin keväisin voi saada ruosteista vettä. Itse olen uusinut veneeni vesiletkut n. 10 vuoden välein. Ruosteisen veden tankkaaminen voi merkitä isoa puhdistusurakkaa ja ehkä letkujen uusimista.
Puhdas vesitankki ja puhtaat letkut pitävät juomaveden hyvälaatuisena. Kemikaaleja ei tarvita, jos tankattu kraanavesi on puhdasta. Kaivovettä tai sadevettä ei pidä panna veneen tankkiin.

klooria_ongelmiin kirjoitti:

Tankin koko ei ole välttämättä se määräävä seikka. Tankit on yleensä hankalassa paikassa eikä niitä saa kokonaan tyhjäksi. Vatsatautiin riittää vähempikin kuin kaljapullollinen bakteereita.

Aloittajalla oli jo leväongelma, joten etikka ei taida riittää siihen koska osa levistä tekee kestäviä myrkkyjä. Itse tekisin klooripuhdistuksen kun ongelmat on tiedossa. Sitä ei kannata kuitenkaan tehdä liian usein koska se vanhentaa materiaaleja.

http://www.kiiltoclean.fi/component/klinikka/?Itemid=80&task=displayquestion&kysymys=1933

Lue lisää

En nyt menisi jakamaan tuota näkemystä, ettei yleensä saisi kokonaan tyhjäksi. Useimmissa näkemissäni veneissä juomavesitankin "ottoreikä" on ollut aivan tankin alimmassa kohdassa, joten hyvin tyhjenee. Mutta totta kai sitten on ongelmia, jos tankkikonstruktio on sellainen, että pohjalle pääsee jäämään sakkaa tai vaihtumatonta vettä. Ja kyllä väitän edelleen, että etikka riittää lähes aina.

Ihmeen sitkeässä tuntuu elävän se käsitys, että etikka olisi hyvä aine vesitankkien puhdistukseen. Mistä uskomus on peräisin?
Etikka on hapanta, se ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia. Siksi sitä käytetään mm. kodin vesihanojen päihin muodostuvan kalkkeutuman poistoon, kahvinkeittimen kalkkeutumien poistoon ja veneessä vessan putkien kailleutumisen estoon ja poistoon.

Uskomukseen perustuu sekin ajatus, että vesitankin letkuun asennettu suodatin puhdistaisi vesitankin ja estäisi mikrobikasvun tankissa. Suodatin ei siihen yksin riitä, vedenpuhdistustabletit on varmempi keino.(Niitä on hyvä ottaa myös turistimatkoille, koska kaikissa maissa hotellien kraanavesi ei ole turvallista mikrobien takia). Paras tapa on kyllä vesitankin sisäpuhdistus. Sitä vartenhan vesitankeissa on huoltoluukku, ns. manus-luukku. Ellei sellaista ole, se kannattaa ehdottomasti asentaa! Luukun pitää olla sen verran iso, että käsi siitä hyvin mahtuu. Jos tankissa on laipioita, voi olla tarpeen asentaa huoltoluukku myös laipion toiselle puolelle.
Omassa veneessäni vesitankki on pilssissä ja sen verran syvä, että joka syksyisessä puhdistuksessa käytän tankoon kiinnitetty sientä pesu- ja kuivausvälineenä.
YM suositteli aikanaan vahvan alkoholin kaatamista tyhjennettyyn vesitankkiin ja pumppaamista letkuihin. Keväällä juomavesi oli artikkelin mukaan ihmeellisen raikasta ja virkistävää. Ehkä joku tykkää etikan hajusta enemmän.

uskomuksia kirjoitti:

Ihmeen sitkeässä tuntuu elävän se käsitys, että etikka olisi hyvä aine vesitankkien puhdistukseen. Mistä uskomus on peräisin?
Etikka on hapanta, se ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia. Siksi sitä käytetään mm. kodin vesihanojen päihin muodostuvan kalkkeutuman poistoon, kahvinkeittimen kalkkeutumien poistoon ja veneessä vessan putkien kailleutumisen estoon ja poistoon.

Uskomukseen perustuu sekin ajatus, että vesitankin letkuun asennettu suodatin puhdistaisi vesitankin ja estäisi mikrobikasvun tankissa. Suodatin ei siihen yksin riitä, vedenpuhdistustabletit on varmempi keino.(Niitä on hyvä ottaa myös turistimatkoille, koska kaikissa maissa hotellien kraanavesi ei ole turvallista mikrobien takia). Paras tapa on kyllä vesitankin sisäpuhdistus. Sitä vartenhan vesitankeissa on huoltoluukku, ns. manus-luukku. Ellei sellaista ole, se kannattaa ehdottomasti asentaa! Luukun pitää olla sen verran iso, että käsi siitä hyvin mahtuu. Jos tankissa on laipioita, voi olla tarpeen asentaa huoltoluukku myös laipion toiselle puolelle.
Omassa veneessäni vesitankki on pilssissä ja sen verran syvä, että joka syksyisessä puhdistuksessa käytän tankoon kiinnitetty sientä pesu- ja kuivausvälineenä.
YM suositteli aikanaan vahvan alkoholin kaatamista tyhjennettyyn vesitankkiin ja pumppaamista letkuihin. Keväällä juomavesi oli artikkelin mukaan ihmeellisen raikasta ja virkistävää. Ehkä joku tykkää etikan hajusta enemmän.

Lue lisää

Pahasti likaantuneen tankin pesua on suositeltu tehtäväksi ensin jääpaloilla (kun vene on vedessä). Veneellä ajellaan niin, että jääsohjo heiluu tankissa. Pohjasakan (sedimentin) väitettiin irtoavan. Minulle tällainen temppu oli tuntematon. Onko kukaan plastalaisista kuullut? Jääsohjokäsittelyn jälkeen tankin tyhjennys ja vesihuuhtelun jälkeen saniteettikäsittely kloriitilla.

Valkaisuainetta (“bleach”, natriumhypokloriitti) käytetään laimennettuna ja lorotellaan hanoista, kunnes haju tuntuu. Sen jälkeen hanat kiinni ja vähintään 8 tunnin odotus sähköpumppua sulkematta, jotta vesiletkuissa olisi painetta. Enintään 24 tunnin seisokin jälkeen vesijärjestelmä huuhdellaan, kunnes kloorin haju on hävinnyt.
Myös tämä artikkeli suosittelee vedenpuhdistustabletteja (Aqua Clean tabs ym), mutta ei edes mainitse etikkaa kuten ei muutkaan engl.kieliset artikkelit.
http://www.boattest.com/resources/view_news.aspx?newsid=4218

Myös esim. Boat Owners Association of The United States suosiittelee vesitankin puhdistamiseen kotitalouden “bleach”:iä (natriumhypokloriitti), koska se on tehokas desinfektioaine ja terveysviranomaisten suosittelema tähän tarkoitukseen.
Valtaosa niistä googlen hakusanojen “boat water tanks cleaning” osumista, joita jaksoin selailla, suositteli kloriittia vesitankkien puhdistuykseen. Osumia oli 5,6 milj!

Kloori on erinomainen desinfiointiaine koska tarvittava määrä on pieni ja aine toimii kaasuuntuessaankin eikä tarvitse suoraa nestekontaktia.

Huonona puolena on reaktiivisuus, joka vanhentaa kaikkia materiaaleja, myös rosteria tiivisteistä puhumattakaan. Aine ei myöskään pese mitään. Siksi kannattaa käyttää kaupallisia aineita, joissa on myös esim tensidejä, jotka irrottavat likaa.

Pelkkä kloorihuuhtelu ei yksin auta, jos tankissa on sakkaa. Kloori ei välttämättä tapa kaikkea sakan sisällä ja sakkaan kasvaa nopeasti uusia asukkaita.

Etikan pöpöjä tappava vaikutus perustuu sen happamuuteen. Monet pöpöt elävät aika suppealla pH-alueella. Etikkaa pitää kuitenkin käyttää lähes sellaisenaan koska muuten pH nousee.

En näe mitään järkeä täyttää vesitankkeja etikalla, kun ne voi täyttää vedellä ja klooripitoisella pesuaineella halvemmalla ja helpommin.

Etikka ei ole myöskään ympäristöystävällisempää koska etikkahappo itsessään happamoittaa ja rehevöittää. Tosin ei kloorin kanssa syntyy PAH-yhdisteitä, jotka ei ole kivoja nekään.

jaPAHyhdiste kirjoitti:

Etikan pöpöjä tappava vaikutus perustuu sen happamuuteen. Monet pöpöt elävät aika suppealla pH-alueella. Etikkaa pitää kuitenkin käyttää lähes sellaisenaan koska muuten pH nousee.

En näe mitään järkeä täyttää vesitankkeja etikalla, kun ne voi täyttää vedellä ja klooripitoisella pesuaineella halvemmalla ja helpommin.

Etikka ei ole myöskään ympäristöystävällisempää koska etikkahappo itsessään happamoittaa ja rehevöittää. Tosin ei kloorin kanssa syntyy PAH-yhdisteitä, jotka ei ole kivoja nekään.

Lue lisää

Oletko varma, että etikka/happamuus "tappaa pöpöjä"? Etikkaa syntyy bakteerien ("pöpöjen") vaikutuksesta - esim. viinin etikoituminen taopahtuu gram-negatiivisten bakteerien vaikutuksesta. Mihin perustuu väite, että etikka olisi bakteereja tappavaa?

Se kyllä on fakta, että useimmat mikrobit lisääntyvät parhaiten happamuudeltaan neutraalissa ympäristössä (pH 6.5-7.5), mutta huonosti sekä happamassa että emäksisessä. Myös suuri suola- tai sokeripitoisuus estää useimpien bakteerien lisääntymistä.
Tässä on Eviran tietopaketti, jossa kerrotaan happamuuden vaikutuksesta mikrobien kasvuun.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/elintarvikkeiden riski- ja vaaratekijat/mikrobiologiset vaaratekijat/mikrobien kasvua edistavat tekijat/

Etikka on hapanta (matala pH-arvo), jonka takia sen avulla voidaan vähentää mikrobien kasvua elintarvikkeissa.
Kloriitti on mikrobeja tappavaa. Se ei sovellu elintarvikkeisiin, mutta käytetään veden desintifioitiin ja mm. vesitankkien ja uimahallien puhdistukseen. Kloorikaasua on käytetty taistelukaasuna – koska se tappaa myös "pöpöjö" isompia eliöitä ;)

Pöpöt voivat elää melkein missä vaan, mutta yleensä ne ovat tottuneet tiettyyn happamuuteen. Siksi neutraaliin tottuneet ökkömöölit voi USEIN otta hengiltä muuttamalla happamuutta esimerkiksi happaman puolelle.

Jos kuitenkin luet juttuni kokonaan, niin ymmärrät että ruikutuksesi menee ohi maalin. Kirjoitin, että etikan teho perustuu happamuuteen ja kirjoitin että se ei ole mitenkään hyvä aina verrattuna kaupallisiin.

On totta, että kloorilla voi tappaa. Niin voi myös suolalla ja etikalla. Entä sitten?

SFW kirjoitti:

Pöpöt voivat elää melkein missä vaan, mutta yleensä ne ovat tottuneet tiettyyn happamuuteen. Siksi neutraaliin tottuneet ökkömöölit voi USEIN otta hengiltä muuttamalla happamuutta esimerkiksi happaman puolelle.

Jos kuitenkin luet juttuni kokonaan, niin ymmärrät että ruikutuksesi menee ohi maalin. Kirjoitin, että etikan teho perustuu happamuuteen ja kirjoitin että se ei ole mitenkään hyvä aina verrattuna kaupallisiin.

On totta, että kloorilla voi tappaa. Niin voi myös suolalla ja etikalla. Entä sitten?

Lue lisää

Edelleen olen sitä mieltä, että etikka on bakteriostaattinen eli bakteerien kasvamista estävä, mutta se ei ole bakterisiidinen eli bakteereja tappava aine. Etikan "pöpöjen" tai "ölkkömöölien" (mitä nimitystä sinä nyt haluatkin bakteereista/mikrobeista käyttää) lisääntymistä estävä vaikutus perustuu pH:n alenemiseen. Sinä väität pH:n alentamisen tappavan "ölkkömöölisi". Kloori/kloriitti sen sijaan tappaa mikrobit, ainakin useimmat. Jos sinulla on poikkeavaa tietoa, voisitko ystävällisesti kertoa tietolähteesi tai antaa internet-linkin. Laitapa myös lähde, jossa osoitetaan etikan teho vesitankkien puhdistuksessa ja suositellaan etikan käyttämistä siihen tarkoitukseen!
Kaupallisissa antimikrobisissa tuotteissakin on joku vaikuttava aine, joka voi olla vaikkapa natriumhypokloriitti kuten on desinfektioon käytettävissä tuotteissa kauppanimiltään "Klorin" tai "Klorine" ym. Etikan käyttö ruokatarvikkeissa on sallittua, natriumhypokloriitin käyttö ei ole.

SFW kirjoitti:

Pöpöt voivat elää melkein missä vaan, mutta yleensä ne ovat tottuneet tiettyyn happamuuteen. Siksi neutraaliin tottuneet ökkömöölit voi USEIN otta hengiltä muuttamalla happamuutta esimerkiksi happaman puolelle.

Jos kuitenkin luet juttuni kokonaan, niin ymmärrät että ruikutuksesi menee ohi maalin. Kirjoitin, että etikan teho perustuu happamuuteen ja kirjoitin että se ei ole mitenkään hyvä aina verrattuna kaupallisiin.

On totta, että kloorilla voi tappaa. Niin voi myös suolalla ja etikalla. Entä sitten?

Lue lisää

Voisi olla syytä lukea englanninkielisessä wikipediassa oleva katsaus desinfektiosta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Disinfectant

Miksi olisi syytä lukea tuo?
En usko, että se tuo mitään uutta tietoa minulle.
Lue sinä vaikka Sinuhe, se on viihdyttävä ja mielenkiintoinen kuvasu ajasta ja ihmisistä.

termitsekaisinko kirjoitti:

Edelleen olen sitä mieltä, että etikka on bakteriostaattinen eli bakteerien kasvamista estävä, mutta se ei ole bakterisiidinen eli bakteereja tappava aine. Etikan "pöpöjen" tai "ölkkömöölien" (mitä nimitystä sinä nyt haluatkin bakteereista/mikrobeista käyttää) lisääntymistä estävä vaikutus perustuu pH:n alenemiseen. Sinä väität pH:n alentamisen tappavan "ölkkömöölisi". Kloori/kloriitti sen sijaan tappaa mikrobit, ainakin useimmat. Jos sinulla on poikkeavaa tietoa, voisitko ystävällisesti kertoa tietolähteesi tai antaa internet-linkin. Laitapa myös lähde, jossa osoitetaan etikan teho vesitankkien puhdistuksessa ja suositellaan etikan käyttämistä siihen tarkoitukseen!
Kaupallisissa antimikrobisissa tuotteissakin on joku vaikuttava aine, joka voi olla vaikkapa natriumhypokloriitti kuten on desinfektioon käytettävissä tuotteissa kauppanimiltään "Klorin" tai "Klorine" ym. Etikan käyttö ruokatarvikkeissa on sallittua, natriumhypokloriitin käyttö ei ole.

Lue lisää

En väitä pH:n vaihtelun tehoavan kaikkiin mikrobeihin, homeisiin, bakteereihin.
Kirjoitan vain, että sen teho perustuu pH:n vaihtumiseen.
Mitä, jos lukisit välillä kirjan, se kehittää luetun ymmärrystä.