Ystäväni jättävät uskon, omakin usko vaakalaudalla

Olen asunut viisi vuotta pääkaupunkiseudulla. Saanut tänä aikana paljon uskovaisia kavereita... Pohjoiseen jääneet kaverit olivat kaikki naimisissa.

Ystäviä on tasaisen väliajoin jättäneet uskon, mutta erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana uskon jättäneitä on ollu yhä kasvava määrä. Ja erityisesti viimeisen vuoden sisällä uskonjättäneitä on ollut ihan mielettömästi. Pohjoiseen jääneitä perheellisiä ystäviäkin ovat jättäneet elävän uskon. Tällä hetkellä ihan parhaimpien ystävien keskuudessakin on ollut poisvuotoa. Miksi nykyaikana ihmiset eivät jaksa enää kilvoitella uskossa niin, kuin aiemmin?
Huolestuttaa se, jos tää kieltäjien määrä on yhä kasvava; kuinka pitkään elävä usko säilyy Suomessa?! Vielä enemmän huolestuttaa, jaksanko minä säilyttää uskoni! Viime aikoina on ollut paljon koettelemuksia. Taloudellista ahdinkoa ja epäonnistumisia työelämässä. Hiljattain sain kenkää.. Ja tulevaisuus näyttää lohduttomalta. Veto maailmaan ja viihdebisnekseen liian suuri! Etenkin muusikon ura kiinnostaa.... Mutta kun haluan tämän uskon säilyttää! Bestikset ovat joutuneet maailmaan. Johtuiko se siitä, etten jaskanut enää olla niin paljoa heidän kanssaan oman masennukseni vuoksi?
6192
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

eroaminen ei merkitse samaa kuin erota uskosta. Se osoittaa vain sitä, että ihmiset, erityisesti nuoret ihmiset uskaltavat ja osaavat ajatella omilla avoillaan eivätkä usko maallikkosaarnaajien omintakeisia ja omia tulkintoja Raamatusta, jota soveltavat omien tarkoitusperiensä mukaisesti. Harhaoppia koko lahko - pedofiilia ja insesti, jota on harjoitettu lahkon sisällä vuosikymmenten ajan ja sitä piiloteltu salaripin suojissa, jotta tuota haureutta on voitu jatkaa, on vihdoinkin herättänyt ihmiset.

Vanhoillislestadiolaisuus on niin täynnä kaikenlaisia "syntilistoja" ja naiset on valjastettu synnytyskoneiksi muka taivaspaikan saamisen varmistamiseksi.

Äänestä

Trolli, mutta totta kuitenkin. Lähtemisen armon saaneita on onneksi monta.

Äänestä

Nimim. "Harhaoppisesta-lahkosta" kirjoitti niin täydellisesti, ettei siihen oiken lisättävää löydy. Ja vielä tuo hyvä puoli, ettei USKOSTA tarvitse erota, jos eroaa harhaopista. :))))

Onneksi vl:n pimeät touhut ovat ihan viime aikoina tulleet päivänvaloon. Kirjoja on kirjoitettu ja tv-ohjelmia tehty. Nyt, kun ihmisillä on tietoa, ei haluta enää elää pimeyden kahleissa - pakkosuorittamisessa ilman armoa! Pelastus tulee yksin armosta, ei omista ansioista. Onkin erikoista, etteivät muutamat Suomessakin toimivat lahkot tätä asiaa ymmärrä. Se on kuitenkin Raamatun ydinsanoma meille ihmisille!

Hyvä aloittaja, älä luovu uskosta, vaan pyri tervehenkiseen porukkaan. <3
Siunausta elämääsi!

Äänestä

Kyllä ihmisen tulee uskoa ihan oman sielunpelastumisen vuoksi, ei vain että saa pyöriä jossain kaveriporukoissa. Raamatussa sanotaan, että lopunaikana monet luopuvat ja valittuja eksytetään. Kyllä me jokainen itse päätämme suhteemme Jumalaan uskoon.
Jos todella olemme tulleet uskoon ja tietoiseksi iankaikkisuudesta niin ei ole varaa jättää Jumalaa ja uskoa.
Kyllä voima annetaan ylhäältä. Ei me kavereiden voimassa eletä.
Älä jätä Jeesusta oman sielun pelastuksen iankaikkisentulevaisuuden tähden.
Ennen pitkää ne luopuneet tulevat takaisin ja uudistuvat uskossaan.

Äänestä

Ev-lut.seurakunnissa sanottiin teologiaa opiskelleista: aloitti hengessä lopetti Helsingissä

Äänestä

"Huolestuttaa se, jos tää kieltäjien määrä on yhä kasvava; kuinka pitkään elävä usko säilyy Suomessa?!"

Niin ne siellä Afrikassa jo sanovat, että kohta heidän täytyy tulla tänne lähetysmatkalle kun täältä uskon liekki hiipuu..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jertina kirjoitti:

Olen asunut viisi vuotta pääkaupunkiseudulla. Saanut tänä aikana paljon uskovaisia kavereita... Pohjoiseen jääneet kaverit olivat kaikki naimisissa.

Ystäviä on tasaisen väliajoin jättäneet uskon, mutta erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana uskon jättäneitä on ollu yhä kasvava määrä. Ja erityisesti viimeisen vuoden sisällä uskonjättäneitä on ollut ihan mielettömästi. Pohjoiseen jääneitä perheellisiä ystäviäkin ovat jättäneet elävän uskon. Tällä hetkellä ihan parhaimpien ystävien keskuudessakin on ollut poisvuotoa. Miksi nykyaikana ihmiset eivät jaksa enää kilvoitella uskossa niin, kuin aiemmin?
Huolestuttaa se, jos tää kieltäjien määrä on yhä kasvava; kuinka pitkään elävä usko säilyy Suomessa?! Vielä enemmän huolestuttaa, jaksanko minä säilyttää uskoni! Viime aikoina on ollut paljon koettelemuksia. Taloudellista ahdinkoa ja epäonnistumisia työelämässä. Hiljattain sain kenkää.. Ja tulevaisuus näyttää lohduttomalta. Veto maailmaan ja viihdebisnekseen liian suuri! Etenkin muusikon ura kiinnostaa.... Mutta kun haluan tämän uskon säilyttää! Bestikset ovat joutuneet maailmaan. Johtuiko se siitä, etten jaskanut enää olla niin paljoa heidän kanssaan oman masennukseni vuoksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu