Olen aivan varma, että jos asiasta tehtäisiin tutkimuksia, ja tilastoja, että nimenomaan tilastollisesti ja prosentuaalisesti juuri lestojen lapset ovat eniten aliravittuja, eniten piestyjä huonoimmiten puettuja, vähiten huomiota ja hellyyttä saaneita, ja eniten meidän armollisen jumalamme nimellä peloteltuja, kuin muiden uskovaisten lapset.
JA TURHA TULLA SELITTÄMÄÄN MITÄÄN PASKAA siitä kuinka me KAIKKI ei lestat ollaan kaiki juoppuja ja irtosuhteiden harrastajia ja eronneita yms, nyt ei ole kyse siitä! Eikä ole kyse siitäkään nyt, että onko uskonnossanne vikaa, tai siitä että muutkin pitävät lapsiaan huonosti. PAKKO oli sanoa tämäkin siitä syystä, että ette yleensäkään näytä pysyvän ikinä oleellisissa asioissa, vaan alatte selittään jotain asiaankuulumattomia juttuja, ja kohta kilpailette keskenään kuka teistä on hurskain ja paras uskovainen voittakoon tyyliin. HEI HALOO!!! Ei uskonto ole mikään kilpailu.
Eli edellä alussa esittämäni teoria on mielestäni fakta, koska olen niin paljon läheltä nähnyt tätä hommaa.
JA TURHA TULLA SELITTÄMÄÄN MITÄÄN PASKAA siitä kuinka me KAIKKI ei lestat ollaan kaiki juoppuja ja irtosuhteiden harrastajia ja eronneita yms, nyt ei ole kyse siitä! Eikä ole kyse siitäkään nyt, että onko uskonnossanne vikaa, tai siitä että muutkin pitävät lapsiaan huonosti. PAKKO oli sanoa tämäkin siitä syystä, että ette yleensäkään näytä pysyvän ikinä oleellisissa asioissa, vaan alatte selittään jotain asiaankuulumattomia juttuja, ja kohta kilpailette keskenään kuka teistä on hurskain ja paras uskovainen voittakoon tyyliin. HEI HALOO!!! Ei uskonto ole mikään kilpailu.
Eli edellä alussa esittämäni teoria on mielestäni fakta, koska olen niin paljon läheltä nähnyt tätä hommaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
itsemurhia.
Ei kannata kirjoittaa humalassa. Tekstiin voi tulla paljon virheitä, jolloin se on hankalaa lukea. Silloin myös sanoma ja sen uskottavuus kärsivät.
Kuinka vanha olet?
taas näki tämän saman homman. Kun ette pysty puolustautumaan, puhutte asian vierestä. Eli silloin olisiparempi olla sanomatta mitään.
että tuollaiseen pelleviestiin voisi vastata "kunnollisesti"? Pelle mikä pelle.
Mielestäni tuo teksti ei ansainnut tuota asiallisempaa vastausta.
Itse näköjään suhtaudut asiaan analyyttisen viileästi. Kun näin on, voit varmaankin kertoa minulle, mitä ajatuksia avaajan kirjoitus herätti. Perustuiko se mielestäsi faktatiedolle? Millaisista lähteistä tiedot oli poimittu? Vaikuttiko kirjoitus asenteelliselta? Oliko avaaja pohtinut asiaa monesta eri näkökulmasta? Syntyikö sinulle vaikutelma, että kirjoittaja tunsi aiheen, josta kirjoitti?
HIH hih hihihhii minulla on ollut suu aivan korvissa jokaista "uuden tulemisesi" jälkeistä kommenttiasi lukiessani! Mitä Sinulle on oikein tapahtunut? Vastauksesi tulevat nykyisin kuin Melperin pyssystä, mutta tietysti eri puskasta.
Tässä yhteydessä mainitsen, että ymmärrän kyllä ajatuksenjuoksusi tuolla vähän alempanakin, mutta en silti voinut uskoa silmiäni sen ketjun läpi kahlatessani... On se joskus niin vitsikästä ihan arkinen maailmanmeno sattumuksineen!
Sinusta ei ole kuulunut pitkiin aikoihin mitään, suorastaan olen kaivannut tapaasi ajatella. Siinä oli oma viisautensa.
Ja nyt kun olet palannut, oletkin varustautunut isokaliiberisen konetuliaseen kera jolla rätätätää-rätätätää ammuskelet ympäriinsä sanojasi säästelemättä. Jokainen kommenttisi on ollut suorasukainen toiseen kohdistettu epäily jostakin, tässä viimeksi alkoholituotteiden vaikutuksen alaisena toimimisesta. Mihin kaikkeen vielä aiotkaan epäilyksesi ulottaa...en minä sillä sano...en muuten, mutta kun hirvittää...
Nöh...mikä ön?
(Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, korostan, että minustakin alkuperäinen kirjoitus oli pelkkää hölynpölyä jonka kommentoinnin voi jättää sikseen. Tämä ei ollut kannanotto siihen.)
Ollaan vissiin samantyyppisiä uskovaisia.
Sinuakin on arvosteltu samalla tavalla kuin minua omalaatuisista kommenteista, jollasta ei pitäisi tosiuskovaisen kynästä lähteä.
Meitäkin uskovia on siis "moneen junaan ja lähtöön".
Meillä on samantapainen kriittinen luonne.
Olis hauska tavata sua, jos ensi kesänä olis taas se miittitapaaminen suviseuroissa.
Teijän kotona on emäntä se, joka kirjoittelee tänne nettiin.
Meijän kotona vaimo taas ei halua lukea ollenkaan näitä sivuja.
Vaimon mielestä nämä sivut ovat itsestään per...eestä.
Meijän lapsista on tullut kyllä hyviä uskovaisia, sillä hekään eivät käy näillä sivuilla, vaikka tietävät niiden olemassaolon.
Äiti ja vaimo on kasvattanut lapset todella kelpo uskovaisiksi.
Lapset ovat niin hyvin käsittäneet uskon asiat ja elävät niiden mukaan.
En näe, että he olisivat mitenkään ahdistuneita uskossaan.
Itse kyllä olin pienenä ahdistunut, kun seuroissa peloteltiin helvetin tulella ja vaivalla.
Lapset jo minua nuhtelee helmasynneistäni sanoen:" Isi, tuo ei ole kyllä oikein !"
Kiitos sanoistasi.
Sorruin tosiaan tuolla yhdessä alemmassa ketjussa viisastelemaan ja vaikka tarkoitus ei ollut paha, niin tuosta varmasti jäi vähän kummallinen vaikutelma.. Käyhän joskus oikeassakin elämässä niin, että itse näkee jossakin asiassa huvittavan puolen mutta kukaan muu ei pysty seuraamaan ajatuksenkulkua ja syntyy täydellinen väärinymmärrys.
Olen tosiaan ollut muutaman viikon vähän hiljempaa. Muutamia helmiäkin on keskusteluissa ollut, mutta en ole itse ehtinyt niihin osallistua. (Sinun kommenttejasi olen lukenut mielenkiinnolla). Ehkäpä naljailuni tulee siitä, että on sellainen olo, kuin joutuisi nostamaan kädet ylös näiden keskustelujen kanssa. Mielellään kirjoittaisi joukkoon joskus jotakin vähän maltillisempaa, mutta kun ei ehdi. Tämänkin ketjun aloittajaa tekisi mieli tarttua olkapäistä ja vähän kysellä, miksi on noin paha olo. Tuollaiseen kirjoitukseen on kuitenkin mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeata vastata asiallisesti tällä tavalla kirjallisesti, ainakin jos ei halua käyttää kaikkea aikaansa täällä.
Kiva kun ymmärsit, mitä tarkoitin. Ehdin jo hetken miettiä, että tulikohan vähän yläviistosta tyylipisteitä jakeleva sävy tuohon minun viestiini, mutta et ainakaan onneksi pahoittanut mieltäsi.
Olet aiemmin ollut niin erityisen maltillinen ja asiassa pysyvä, silti asiaa puhuva, hyvinkasvatetun kuuloinen yhdellä sanalla sanoen, että heti pisti silmiin näissä viimeisissäsi vähän hurtimpi tyylilaji. En sitä mitenkään paheksunut, nauratti vaan kun tuntui niin hassulta.
Osallistu Sinäkin keskusteluun. Minusta Sinun näkemyksesi ovat mielenkiintoisia ja täällä tarpeellisia monestakin syystä. Itseäni ajatellen erityisesti siksi, että olet monessa asiassa vähän eri linjoilla kuin minä, mutta perustelet näkemyksesi hyvin. Olen usein saanut niistä miettimisen aihetta. Etkä helposti ahdistu erilaisista mielipiteistä.
Minusta on erityisen hieno taito osata suhtautua asioihin noin.
En voi väittää 100% varmuudella lukeneeni kaikkia viestejäsi, mutta en kyllä koe sinun olevan mitenkään oleellisesti eri linjoilla kuin minä. Minua joskus hymyilyttää, kun sinua pidetään jonkinlaisena Hynden ja Leenun vastavoimana palstalla;-). Kuitenkin koen itse, että siinä sisaret ja veljet kirjoittelevat omilla lahjoillaan itselle läheisistä asioista. (En tiedä koetteko itse toisenne jotenkin eri linjoilla oleviksi?) Sinun viestisi ovat usein syvällisempiä kuin tällä palstalla muutoin näkee. Joskus niistä olen ärsyyntynytkin, mutta mielestäni sieltä näkyy kuitenkin se oleellisin: elävä ja kyseenalaistavakin usko, mutta ei Jumalan valtakunnan halpana pitäminen.
Kun luen uudelleen äskeistä viestiä, niin huomaan, että siihen jäi sellainen vaikutelma, kuin minulla olisi jonkinlainen tarve arvioida esimerkiksi sinun (Ma-ria) uskoasi.. Näin helppo on nettikeskustelussa antaa väärä kuva.
Kiitos Reinhard ystävällisistä sanoista. Minäkin tunnen tuttuutta Sinua kohtaan, mutta vielä enemmän kuin uskonasioihin, liitän sen pohjois-Suomalaisista taustoistamme nouseviin muistoihin. Minusta on hykerryttävää lukea noita lapsuusjuttujasi, ovat ne niin tuttuja, niin tuttuja.
Mutta en kuule aio tulla sinne suviseuratapaamiseen.
Viime kesänä kävi mielessä, että meniskö källäilemään näköetäisyydelle tapaamispaikasta ja yrittäisi arvata, kuka on kukin. Sieluni silmin olen toki jo teidät kaikki kuvitellut. En sitten kuitenkaan mennyt. Se tuntui vähän nololta kyyläämiseltä jos te muut siellä ihan avoimesti itsenne kätellen toisillenne esittelisitte.
Esittelittekö muuten?
Luulen, että minut tunnetaan ystäväpiirissäkin mitä arkisimpana ja tavanomaisimpana vl-naisena. Toki juttelen vapaasti kuten täälläkin, niin tekevät ystävänikin, kukin omalla tyylillään. Mutta elän ihan kuten muutkin. Ehkä monissa asioissa vähän askeettisemminkin, vastustan kovasti tyhjänpäiväistä ajanviete- ja pintakulttuuria mitä kummallisimpine kotkotuksineen. Yksinkertainen elämä pakottaa tutustumaan itseensä ja etsimään viihdykkeensä omista luovuuden lähteistä. Olisi hyvä, jos ihminen kehittyisi sisäisesti siten, että hänen intresseissään ei olisi veltostuttaa mieltään kaiken maailman hömpällä.
Minulle vl-elämäntyyli siis oikein hyvin sopii, ainakin suurimmaksi osaksi, mutta autuuden ehto se ei ole. Siinä on tärkeä ero.
No ei se niin tarkkaa ole (tuosta arvioimisesta).
Tietysti, kun olet muutaman kerran ojentanut minua ruotuun, on tullut tunne että taisi tulla aika reippaasti sanottua.
Tuntuu tosi kivalta (vesittämättä kuitenkaan sitä, mitä yritän täällä pitää esillä) että en kaikkien silmissä ole tulisilmäinen opponentti. Kun en minä ole sellainen! Kanssapuheissakin yritän olla sovitteleva, olen ujokin vielä kaiken lisäksi. Arvostan rauhanomaisuutta, en ollenkaan toivoisi kuulostavani itsevarmalta inttäjältä.
Mutta samalla ajattelen, että asia mistä puhun, on todella tärkeä. Siitä pitää puhua.
Olen myös alkuharkinnan jälkeen päätynyt siihen, että kerron kaikesta oleellisesta rehellisesti sen mitä tiedän ja ymmärrän. Tietoisena siitä, että palstaa lukevat muutkin kuin vl:et, monenlaisin motiivein. Silti. Näkemykseni ei tietenkään ole mikään objektiivinen totuus asiasta, se on vain minun näkemykseni sellaisena, kuin asian koen.
Mutta niin, toivottujen nyanssien synnyttäminen kirjoitetussa keskustelussa onkin melkoinen taitolaji. Sen saa aika monta kertaa huomata!
Tallaiset kirjoitukset loukkaavat minua. Olen kasvanut Laestadilaisuudessa kodissa eikä minulla ole mitään kaunaa tai muutakaan vastaansanomista vanhemmilleni - hienot opit olen saanut. Kyllähän tässä opinsuunnassa vaaditaan paljon, mutta minusta lapsen on paljon turvallisempaa kasvaa selkeitten ohjeitten mukaan kuin antaa joidenkin pelejen tai tv:n muokata maailmankuvaa. Tämä oppi on vastuun ottamista eikä antamista sen jonkun muun tahaon riepoteltavaksi.
alkuunkaan noita teorioitasi. Toisaalta, maailma on turhia tutkimuksia väärällään eli kai sinne arkistoihin mahtuisi sinunkin tekemäsi tutkimus tästä asiasta.
Oma kokemukseni on noista lapsenkasvatusasioista - katsoen omaa sukuani - että en osaa sanoa onko siellä vl- vai ei-vl- mutta uskovien perheiden lapset kasvatettu parhaiten. En edes ymmärrä, miksi pitäisi asettaa vastakkain nämä "ryhmät". Onnellisilta perheiltä vaikuttavat ja ainakin lapset ovat perheiden silmäterä, lukumäärästä tai uskonsuunnasta riippumatta. Hyvä näin.:-)
Taitaapa olla melkoinen asiantuntija kirjoittamassa !!!! Joo kyyyyllä tässä nälkää nähdään ja laihoja ollan kiitos kohteliaisuudesta hyvä tietää että muut jauhaa "paskaa" kun väitää minua ylipainoiseksi ;>)Takamuskin on hellänä selkäsaunasta ja pelkään jennaa hirmuisesti kun uskaltaa kirjoittaa "tottuuven sanoja" Jenna otahan asioista selvää ennenkuin kirjoitat
Minulla oli ankea lapsuus, mutta toisaalta rikas johtuen kasvuympäristöstä.
Lapsuuskotini oli sillä tavalla ankea, ettei ollut sähköjä, ei puhelinta, ei autoa, ei televisiota.
Vesi piti kantaa sisään ja ulos.
Sisä wc.tä ei ollut, ei suihkua, ainoastaan savusauna kerran viikossa.
Kotini oli vanhoillislestadiolainen, mutta ei mitenkään vaativa eikä kurinalainen.
Pyhänä käytiin marjassa ja vuoltiin lastuista leikkiukkoja ja lehmiä.
Seuroissa käytiin muutaman kerran vuodessa, sillä kotikylälläni ei ollut rauhanyhdistystä.
Selkään sai aiheesta, ei mistään uskonnollisista syistä. Yleensä oltiin niin villejä, että vanhempien oli pakko hillitä menoa, jottei elämä maalaistalossa äitynyt liian rajuksi.
Olin poikasena niin villi ja raisu, että kerran äiti piiskasi oikein olan takaa vitalla.
Ei äiti ja isä tuominneet, vaikka tehtiin syntiä käymällä naapurissa televisiota katsomassa.
Isä tosin ei suvainnut, jos kuunneltiin ratiosta iskelmämusiikkia.
Se ei johtunut kuitenkaan musiikista, vaan siitä, kun isä oli tarkka pattereista, joista radio sai voimanlähteensä ja jotka tietysti kuluivat.
Isän mielestä vain uutisia tartti kuunnella ja jumalanpalvelus sunnuntaina.
Isän mieliohjelmaa oli myös maamiehen tietolaari.
Kun isä oli poissa, me penskat heti aukastiin radio ja kuunneltiin noita Nokinenää ja muita Markus sedän lastenohjelmia, Pekka Lipposta, Tuntematonta sotilasta, joka tuli aina kerran viikossa.
Isä oli hyvin pihi ja tarkka kaikesta, varsinkin radion pattereiden kulumisesta.
Vanhimmat sisarukset seurustelivat kylän uskottomien poikien ja tyttärin kanssa, eikä sitäkään katsottu pahalla.
Tosin äiti nosti kerran kovan metakan, kun yksi siskoistani oli erehtynyt menemään lavatansseihin kylän uskottoman poijan kanssa.
Kasvuympäristöni sen sijaan oli rikas, jollaista ei enää monella suomalaislapsella ole.
Kotini ympärillä oli avaraa, suota, peltoa, metsää, puroja, järvi, naapurit kaukana.
Oli kotieläimiä, kissa, koira, hevonen, lampaita, lehmiä, vasikoita.
Voiko ihanteellisempaa kasvualustaa lapsella olla.
Muita uskovaisia ei ollut lähimainkaan.
Lapsuuden leikit leikittiin uskottomien kavereiden kanssa. Alkoholia käytettivät kylän miehet paljon, mutta se ei vaikuttanut meihin millään tavalla, paremminkin ne olivat huvittavia sattumuksia.
Tosin moni kyläläinen menetti henkensäkin alkoholilla koheltaessaan.
Tupakka kärysi joka paikassa.
Kun vieraita tuli taloon, oli luonnollista, että vieras sytytti tupakan palamaan.
Nykyään ei tulis kuuloonkaan, että toisten kotona sisällä pooltettaisiin
Annampa vinkin kirjoita kirja siis tyyliin elämän kerta esim.
Reinhard musta lammas?
Lämmintä joulun odotusaikaa
Kirjastasi tulee menestys.
Heh, olen kyllä haaveillut kirjan kirjoittamisesta, mutta se toteutuu varmaan vasta eläkepäivillä.
Pitäisi ennen kirjoittamista käydä kirjoittajakurssilla, että oppisi nämä kirjoittamisen niksit.
SRK. järjestää kyllä kirjoittajakursseja, mutta minusta tuntuu, etten osaisi kirjoittaa sellaista tekstiä, jonka SRK. voisi hyväksyä
"mutta minusta tuntuu, etten osaisi kirjoittaa sellaista tekstiä, jonka SRK. voisi hyväksyä"
Ja se on hyvä asia se. Muitakin kustantajia löytyy.
Oletko ajatellut koskaan politikon uraa? Tai yleensäkin luottamus tehtäviä? Suomessa kaivattaisiin kovasti lisä-älyä valtion päätöksentekoon!
Miksi piiloutuisit jonkun taa. Kirjan tulee olla Reinhard:in näköiden silloin se on aito. Kirjan nimi voisi olla myös "Aito Reinhard"
Onnea ja menestystä! toivon saavani tuon tulevan menestys kirjan käsiini. Kiinnostunut koulukiusattu.