http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/aarniolle-takaisku-oikeudessa-jengipomon-kuulustelua-ei-pimiteta/4839454
"Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan syytetyllä tulee olla oikeus kuulustella myös sellaisia henkilöitä, joiden avulla syyttäjä pyrkii näyttämään toteen syytetylle epäedullisen seikan"
Euroopan ihmisoikeuksista viis, kun Aaniota vastaan todiste löytyy.
"Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan syytetyllä tulee olla oikeus kuulustella myös sellaisia henkilöitä, joiden avulla syyttäjä pyrkii näyttämään toteen syytetylle epäedullisen seikan"
Euroopan ihmisoikeuksista viis, kun Aaniota vastaan todiste löytyy.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuskin sillä on mitään merkitystä että tietyt kuulustelut joku saattaa haluta sivutettavan. Kokonaiskuvan muodostumisessa kaikki saatavilla oleva tieto joka tapauksessa menee prosessointiin, helpottaa kokonaiskuvan muodostumista.
On täysin eri asia haluta sivuuttaa jotkut jo tehdyt kuulustelut,
kuin estää puolustusta kokonaan EDES KUULUSTELEMASTA henkilöitä, " joiden avulla syyttäjä pyrkii näyttämään toteen syytetylle epäedullisen seikan."
Syyttäjä alkoikin jo parkumaan kokonaiskuvan perään. Onhan tuskastuttavaa käydä läpi typeriä pikkutietoja puheluiden linkkiasemista. Mutta pitääkö esitutkintamateriaali heittää roskiksiin kun kokonaiskuva pitäisi olla myös esitutkintamateriaalin tutkineilla.
Kun tutkijalla on ketunhäntä kainalossa tietoja sortteeratessaan niin kaukana ollaan kokonaiskuvan muodostamisen mahdollisuudestakin.
MTV3-nettiuutisista rikos-osiossa kirjoitetaan 19.8.2015 jutussa"syyttäjä tivaa nimiä Talvivaara käräjillä" kirjoitellaan:
"Rikosoikeudellisessa prosessissa hyvinkin pienellä yksityiskohdalla voi olla hyvinkin suuri merkitys' muistutti jutun toinen syyttäjä Kimmo Valkola useampaan kertaan."
Miksi siis Aarnio-casiään syyttäjä ei antaisi puolustusasianajaja Leppiniemen pureutua telepaikannustietoihin ja antaa hänen kysellä/kyseenalaistaa/kiistää niitä yksityiskohtaisesti, sillä tarkkuudella kuin Leppiniemi katsoo olevan tarpeellista totuuden selvittämiseksi?
Miten syyttäjien linja "yksItyiskohtien käsittelyn tarpeellisuudesta"voi olla niin päinvastainen Talvivaara ja Aarnio-rikosoikeudenkäynneissä?
Ei kai saisi olla tilannetta, että yksi syyttäjä puhuu yhtä ja toinen päinvastaista? Vai voiko?
Ehkä Leppiniemi voisikin kysyä miksi Talvivaara-oikeudenkäynnissä yksityiskohtien selvittäminen on syyttäjän mielestä hyvin tärkeää ja Aarnio-oikeudenkäynnissä niitä halutaan joiltain osin sivuuttaa täysin vaikka puolustus on eri mieltä?
Mitä hallituksen esitykset, lait ja sen tulkintaperiaatteet, oikeuskäytäntö asiasta sanovat?
Miten/kuka syyttäjien toimintaa valvotaan/ohjeistetaan?
Maallikolle em. syyttäjien täysin päinvastainen suhtautuminen yksityiskohtien selvittämisen tärkeyteen rikosasioissa vaikuttaa mielivallalta eikä oikeudenkäytön ja sitä ohjaajien periaatteiden /käytäntöjen jatkuvuuden turvaamiselta.
Eli mikä siis on (VKSV/) syyttäjälaitoksen vallitseva linja rikosasioissa: Talvivaaran toisen syyttäjän vai Aarnion syyttäjän?
Vrt. MTV nettiuutisten 18.8.2015 rikososion kirjoitukseen ja sen otsikkoon: Aarnio- syyttäjä tuskastui "Pitää nähdä kokonaisuus eikä takertua yksityiskohtiin."
Syyttäjä vastustaa aina jos olis edes mahdollista,,vastaajan voivan hyötyä totuuden esille tulosta ja sen pelosta ei tuomituksi aiotulla ole mitään oikeuksia..ja tää koskee nyt mitä vaan juttua..ei pelkästää Aarnio keissiä..
Mielenkiintoinen on tuo apulaisvankilanjohtaja Salmisen tilanne. Salminen teki yhteistyötä parhaimmalla mahdollisella tavalla kun mietti yhdessä huumepoliisin kanssa miten huumeiden pääsy vankilaan estetään.
Sitten saapui syyttäjä tutkijoineen joilla ei ollut pienintäkään halua ottaa kokonaisuutta huomioon, heillä oli vain Saaralta saatu missio. Eli Aarnion kaikki tekemiset piti laittaa suurennuslasin alle siitä näkökulmasta tarkastellen että Aarnio oli tehnyt jotakin väärin ja se väärinteko piti keksiä eli hoksata.