Jokainen meistä osaa uskontunnustuksemme, jonka loppuosaa itse ihmettelen. "Mitä se pappi siitä pyhästä hengestä sipisi" kysyi pikkupoikakin äidiltään kun kirkosta poistuivat.
Itse ihmettelen tuon uskontunnuksemme loppuosaa, jossa sanotaan.
..istuu Isän,Jumalan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Kovin on ankara tuo Vapahtajamme, joka ainoastaan tuomitsee eläviä ja kuolleita. Missä on se paljon puhuttu ja suunnatomaksikin määritelty rakkaus?
Käsittämätöntähän tuo kirjaimellisesti on!
Itse ihmettelen tuon uskontunnuksemme loppuosaa, jossa sanotaan.
..istuu Isän,Jumalan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Kovin on ankara tuo Vapahtajamme, joka ainoastaan tuomitsee eläviä ja kuolleita. Missä on se paljon puhuttu ja suunnatomaksikin määritelty rakkaus?
Käsittämätöntähän tuo kirjaimellisesti on!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei kai sitä kirjaimellisesti pidä ottaakaan. Herran siunaus sensijaan on lohduttava mantra....."Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä....olkoon meille armollinen ja antakoon meille RAUHAN."
Jolla on korvat kuulkoon, kehoitti Vapahtajamme jatkuvasti kansalle, jolla ei lukutaitoa ollut.
Kehoitus on mennyt kuuroille korville monesti silloin, samoin kuin nyt.
Jos ei rakkautta ole kokenut kanssaihmisissään, tai löytänyt sitä itsessään, on varmaan odotukset sen suhteen ylimitoitetut.
Kaikki kun on tässä ja nyt.
Herran siunaus jumalanpalveluksen lopulla ja monissa muissakin seurakunnan tilaisuuksissa ja kristityissä kodeissa on kaunis tapa, mutta ennen kaikkea sen sisällön saa jokainen ottaa omakseen. Pienemmissä ryhmissä voidaan tarttua toisiamme käsistä kiinni. Pappi seisoo kohotetuin käsin seurakuntansa edessä, ristinmerkit on luterilainenkin kirkko ottanut kauniisti mukaan. Kaikkea tuota tarvitsemme : siunausta, varjelusta, armoa ja rauhaa.
Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon
teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa
teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.
Ennen siinä oli sanonta "valistakoon kasvonsa". Sanalla valistaa on ollut myös merkitys valaista .
rakastava"?, että antoi poikansa meidän edestämme.
Tuomitsee" paratiisiin tai helvettiin, kunkin ansioidensa mukaan.
Itse saa kukin päättää, minne haluu mennä.
juuko? juupa juu
Minua pelottaa se jakso, jossa sanotaan; "ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin´kuin mekin anteeksi anamme meitä vastaan rikkoneita" .
Taivaspaikkani ei ole taattu ja ilmeisesti en pääse edes sinne tuomiolle?
Eniten on myös pelko, jos joutuu kuoltuaankin kohtaamaan vihamiehensä/naisensa. Sisko ainakin saisi jäädä tänne minun jälkeeni!" :)) Aina soitellessamme olen mukamas minä, joka saa riidan aikaan? Itsehän ei muista, mitä nuoruudessa tapahtui, vaan muuttelee kaikki asiat omaksi edukseen!:))