70-80 luvun ruoka

Myös kanaa syötiin paljon, kanaviillokkia. Se tehtiin munintansa munineista kanoista, Keitettyä kananlihaa sai ostaa pakastealtaasta pahvipakkauksessa. Järvikalaa eri tavoin, eli keitettynä, soppana, uunissa tai pannulla paistettuna, jotkut osasivat kalakukonkin leipoa. Ruokakulttuurit olivat vielä alueellisia, eli Savossa kalakukkoa, Länsi-Suomessa vaikkapa rantakalaa laitettiin.
Toinen hyvä pakaste oli pakasteena myyty appelsiinimehutiiviste, hyvää ja raikasta tuli. Tämän tuotteen saisi palauttaa valikoimiin.
Meillä pyydystettiin ja keitettiin itse jokirapuja. Keittämisen jälkeen pöytä päällystettiin sanomalehtipaperilla ja sitten vaan pistelemään rapuja sellaisenaan.
Eineksistä hittejä olivat Saarioisten klassikot, eli maksa-, kaali- ,lanttu- ja perunalaatikot. Toki suurin osa perheistä teki ruokansa itse. Pannukakkua ja omaa hilloa jälkiruoaksi!
Makkarat, lenkit ja muut olivat kova hittituote silloin. Makkarakastike oli hyvää!
Pizzan tekoa vasta opeteltiin 80-luvulla, se kyllä tunnettiin mm. makkarapizzan muodossa (pannussa voissa paistettu lenkkimakkara plus sipuli täytteenä). Makaroni oli makaronia josta tehtiin makaronilaatikko. Spagetti oli se toinen sortti joita oli.

ruokanostalgia kirjoitti:

Myös kanaa syötiin paljon, kanaviillokkia. Se tehtiin munintansa munineista kanoista, Keitettyä kananlihaa sai ostaa pakastealtaasta pahvipakkauksessa. Järvikalaa eri tavoin, eli keitettynä, soppana, uunissa tai pannulla paistettuna, jotkut osasivat kalakukonkin leipoa. Ruokakulttuurit olivat vielä alueellisia, eli Savossa kalakukkoa, Länsi-Suomessa vaikkapa rantakalaa laitettiin.
Toinen hyvä pakaste oli pakasteena myyty appelsiinimehutiiviste, hyvää ja raikasta tuli. Tämän tuotteen saisi palauttaa valikoimiin.
Meillä pyydystettiin ja keitettiin itse jokirapuja. Keittämisen jälkeen pöytä päällystettiin sanomalehtipaperilla ja sitten vaan pistelemään rapuja sellaisenaan.
Eineksistä hittejä olivat Saarioisten klassikot, eli maksa-, kaali- ,lanttu- ja perunalaatikot. Toki suurin osa perheistä teki ruokansa itse. Pannukakkua ja omaa hilloa jälkiruoaksi!
Makkarat, lenkit ja muut olivat kova hittituote silloin. Makkarakastike oli hyvää!
Pizzan tekoa vasta opeteltiin 80-luvulla, se kyllä tunnettiin mm. makkarapizzan muodossa (pannussa voissa paistettu lenkkimakkara plus sipuli täytteenä). Makaroni oli makaronia josta tehtiin makaronilaatikko. Spagetti oli se toinen sortti joita oli.

Lue lisää

Ai onko kanaviilokki tehty alunperin munineista kamoista? Eipä sit ihme ettei se maistu hyvälle 😐

Anonyymi kirjoitti:

Ai onko kanaviilokki tehty alunperin munineista kamoista? Eipä sit ihme ettei se maistu hyvälle 😐

Siis kanoista 🤣

Aika pitkään murkina oli perinteistä maalaismurkinaa.

Kaupungeissa tietenkin kehitys oli nopeampaa. Itse synnyin maataloon, ei sinne juuri mitään ostettu kaupasta. Voita, juustoja ei enää tehty kotona, niitä sai maitotiliä vastaan meijeriltä kuuskytluvulla, kananmunat, kaikenlainen sellainen oli omasta takaata. Makkaraa ei kotona tehty, se ostettiin. Mutta teurastettiin kotona ja syötiin koko elukka. Ja ne stanan sitkeät munintansa lopettaneet kanat. >:/

Toi oli siis kuuskytluvulta. Seiskytluvulla kauppojen tarjonta parani hiljakseen ja kaikenlaista osteltiin joskus, kokeeksi. Mutta perusmurkina, kyllä se oli samaa, kuin muutaman sata viimeistä vuotta. Suomen toka pitseria, Vesuvio avattiin Ouluun -seiskytluvulla ja suomen eka Mc Donalds Tampereelle kaheksankymmenluvun alussa.

Suomalainen perusmurkina ja yleensäkin ruokatottumukset muuttuneet älyttömästi muutamassa vuosikymmenessä. Pitää muistaa, kuuskytluvulla, myöhemminkään, jääkaapit oli harvinaisuuksia. Oli maakuoppia, tai kylmäkellareita, liedet toimi puulla tai kaasulla, hah kaikkialla maalla ei ollut edes sähköjä, tai juoksevaa vettä. Että nopeesti tapahtui muutos loppujen lopuksi.

Kaupoissa tapahtunut valtava muutos. Kaupungeissa ja etenkin maalla. Kotikylässä oli kirkolla aikanaan 6 ruokakauppaa, suunnilleen neljä kauppaa syrjäkylillä. Lisäksi kaksi myymäläautoa. Noh, väkiluku kunnassa yli kaksinkertaistunut, nyt koko kunnassa neljä ruokakauppaa.

Sitä ehkä hankala tajuta, suomen suosituin ruoka kai nykyisin pitsa. Ei siinä mitään hyvää murkinaa. Mutta pitseriat taitaa olla tärkein ravintolakulttuurin ylläpitäjä maassa. Perceaukisillakin varaa käydä niissä. Ennen ravintolat oli kalliita, ei niissä köyhät käyneet koskaan. Ainakaan syömässä, paitsi voileipäpakon aikaan, kun oli pakko ostaa voileipä, että sai keskarin. Käytännössä systeemi toimi tosin siten, leipä maksettiin, ei niitä juuri kukaan syönyt. Samat leivät köllöttelivät vitriinissä muumioituneina vaikka kuinka kauan.. Homma jatkui kaheksankymmenluvulle.

Suomeen kaipaisin kahvila-kulttuuria, samaten pupimeininkiä. Sellaista rentoa meininkiä Nyt on juu paareja, mutta kun niissä kaikissa karaookkea ja ihmiset sekaisin humalassa. Olettaisi, siistimmillekin pikkupaareille ois kysyntää, Enpä nyt tiedä noista taxfree pitserioistakaan, niitä aivan liikaa ja millä lie pohjalla toiminevat. Jos olisi erilaisia edullisia murkinapaikkoja. olettaisi kaikilla menevän paremmin, koska eivät kilpailis keskenään samoista Vegetarioista hintoja polkemalla.

Mulla mielipide, ennen syötiin ehkä turhan yksipuolisesti, mutta terveellisesti. Nykyisin syödään monipuolisesti, mutta ravintoaineiden saamista pitää seurata taskulaskin kädessä. Ei ole keripukkia, mutta liikalihavuus alkaa olemaan ongelma.

=DW=

Carrols tuli 1975 Helsinkiin.

rollsrules kirjoitti:

Carrols tuli 1975 Helsinkiin.

Jep. Carrols.

Koitin hätäsesti selittää, isot kv- ketjut iski suomeen kaheksankymmenluvulla. Sekin kandee hokata, eka suomessa toimiva isompi ulkomaalaisomistein ruokakauppa ketju on Lidl. Eipä näy WallMarttia ei.

Ja sekin. Suomalaiset perusteelleet ravintolaoita ulkomaille, totta. Mutta net, jotka sinne menivät isommin, oli just Carrols ja sitten Grabben Kotipitsa. Ja siinäpä tuleekin suomalaisen ruokakulttuurin perimmäiset juuret hyvin esiin, eip ole New Yorkissa rössöpottuketjua, tai Pariisissa Tapolan mustaa makkaraa kioskeissa. Mämmistä ei ole saatu kv-brändiä sitten mitenkään :DD

=DW=



=DW=

rollsrules kirjoitti:

Carrols tuli 1975 Helsinkiin.

Rabben perustama pizzeria n:o 1- ketju 1976

ö-Öö kirjoitti:

Aika pitkään murkina oli perinteistä maalaismurkinaa.

Kaupungeissa tietenkin kehitys oli nopeampaa. Itse synnyin maataloon, ei sinne juuri mitään ostettu kaupasta. Voita, juustoja ei enää tehty kotona, niitä sai maitotiliä vastaan meijeriltä kuuskytluvulla, kananmunat, kaikenlainen sellainen oli omasta takaata. Makkaraa ei kotona tehty, se ostettiin. Mutta teurastettiin kotona ja syötiin koko elukka. Ja ne stanan sitkeät munintansa lopettaneet kanat. >:/

Toi oli siis kuuskytluvulta. Seiskytluvulla kauppojen tarjonta parani hiljakseen ja kaikenlaista osteltiin joskus, kokeeksi. Mutta perusmurkina, kyllä se oli samaa, kuin muutaman sata viimeistä vuotta. Suomen toka pitseria, Vesuvio avattiin Ouluun -seiskytluvulla ja suomen eka Mc Donalds Tampereelle kaheksankymmenluvun alussa.

Suomalainen perusmurkina ja yleensäkin ruokatottumukset muuttuneet älyttömästi muutamassa vuosikymmenessä. Pitää muistaa, kuuskytluvulla, myöhemminkään, jääkaapit oli harvinaisuuksia. Oli maakuoppia, tai kylmäkellareita, liedet toimi puulla tai kaasulla, hah kaikkialla maalla ei ollut edes sähköjä, tai juoksevaa vettä. Että nopeesti tapahtui muutos loppujen lopuksi.

Kaupoissa tapahtunut valtava muutos. Kaupungeissa ja etenkin maalla. Kotikylässä oli kirkolla aikanaan 6 ruokakauppaa, suunnilleen neljä kauppaa syrjäkylillä. Lisäksi kaksi myymäläautoa. Noh, väkiluku kunnassa yli kaksinkertaistunut, nyt koko kunnassa neljä ruokakauppaa.

Sitä ehkä hankala tajuta, suomen suosituin ruoka kai nykyisin pitsa. Ei siinä mitään hyvää murkinaa. Mutta pitseriat taitaa olla tärkein ravintolakulttuurin ylläpitäjä maassa. Perceaukisillakin varaa käydä niissä. Ennen ravintolat oli kalliita, ei niissä köyhät käyneet koskaan. Ainakaan syömässä, paitsi voileipäpakon aikaan, kun oli pakko ostaa voileipä, että sai keskarin. Käytännössä systeemi toimi tosin siten, leipä maksettiin, ei niitä juuri kukaan syönyt. Samat leivät köllöttelivät vitriinissä muumioituneina vaikka kuinka kauan.. Homma jatkui kaheksankymmenluvulle.

Suomeen kaipaisin kahvila-kulttuuria, samaten pupimeininkiä. Sellaista rentoa meininkiä Nyt on juu paareja, mutta kun niissä kaikissa karaookkea ja ihmiset sekaisin humalassa. Olettaisi, siistimmillekin pikkupaareille ois kysyntää, Enpä nyt tiedä noista taxfree pitserioistakaan, niitä aivan liikaa ja millä lie pohjalla toiminevat. Jos olisi erilaisia edullisia murkinapaikkoja. olettaisi kaikilla menevän paremmin, koska eivät kilpailis keskenään samoista Vegetarioista hintoja polkemalla.

Mulla mielipide, ennen syötiin ehkä turhan yksipuolisesti, mutta terveellisesti. Nykyisin syödään monipuolisesti, mutta ravintoaineiden saamista pitää seurata taskulaskin kädessä. Ei ole keripukkia, mutta liikalihavuus alkaa olemaan ongelma.

=DW=

Lue lisää

Wikipedian kertomaa:

Vappuna vuonna 1961 perusti Giovanni Tedeschi Haminaan Suomen ensimmäisen pizzaravintolan, Ravintola Giovannin[4]. Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies, joka oli työskennellyt pizza-alalla Yhdysvalloissa ennen tuloaan Haminaan. Ravintola Giovanni lopetti toimintansa 1980-luvun alussa. Seuraavan oikeaoppisen pizzaravintolan, Adriano Barin perusti Adriano Vinciguerra Lappeenrantaan vuonna 1964. Suomessa pizzeriat ja pizza yleistyivät 1970-luvulla. Vuonna 1975 Dennis Rafkin perusti Turkuun ensimmäisen Pizzeria Dennisin.[5] Vuonna 1976 Rabbe Grönblom perusti pizzerian O sole mio, josta hän kehitteli Pizzeria N:o 1 -ketjun.

Juu, ja Helsingin ensimmäinen pizzeria oli Ragni Rissasen Rivoli, kun se1970-luvun alussa laajensi myös pizzoihin. No uuttahan se oli, ja lista myös. Oma yleissivistys oli vielä vähän rajoittunut ja kun listalla luki 'Quattro Stagioni', luin huolimattomasti ja ihmettelin, mistä kummasta se on saanut nimekseen 'neljä asemaa'. (meni vähän g ja z sekaisin).
No, oppia ikä kaikki.

aikakultaamuistot kirjoitti:

Wikipedian kertomaa:

Vappuna vuonna 1961 perusti Giovanni Tedeschi Haminaan Suomen ensimmäisen pizzaravintolan, Ravintola Giovannin[4]. Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies, joka oli työskennellyt pizza-alalla Yhdysvalloissa ennen tuloaan Haminaan. Ravintola Giovanni lopetti toimintansa 1980-luvun alussa. Seuraavan oikeaoppisen pizzaravintolan, Adriano Barin perusti Adriano Vinciguerra Lappeenrantaan vuonna 1964. Suomessa pizzeriat ja pizza yleistyivät 1970-luvulla. Vuonna 1975 Dennis Rafkin perusti Turkuun ensimmäisen Pizzeria Dennisin.[5] Vuonna 1976 Rabbe Grönblom perusti pizzerian O sole mio, josta hän kehitteli Pizzeria N:o 1 -ketjun.

Lue lisää

Jepjep

Meitsi ajatteli enenpi ketjuja. Toi Vesuvio oli eka pitseria Oulussa, yksityinen. Aina hankala muistaa, Carrols, se tosiaan ulkomainen ketju, jotenkin aina mieltänyt suomalaiseksi. Mäkkäri rantautui tosiaan suomessa ekana Tampereelle, siis ulkomaisista ketjuista.

Että kiitos muistin virkistämisestä, Carrols tosiaan oli eka ulkomainen pikaruokaketju suomessa. suin aikanaan Tampereella, kun Mäkkäri tuli keskustorille, siitä kai muistihäiriö :D

Mutta Vesuvio oli eka pitseria Oulussa, siitä aivan varma.

=DW=