Yksinäisten ja syrjäytyneiden täytyy saada yhteinen (yhteiskunnallinen) päämäärä jota he rupeavat yhdessä ajamaan.
Länsimaisen yhteiskunnan toiminta on aina perustunut yhdelle jalolle ajatukselle, jonka piti olla modernin kapitalismin ydin:
"Jokainen ajakoon omaa asiaansa, omaa etuaan ja omaa hyvinvointiaan. Jokainen tehköön työtä saavuttaakseen itselleen tärkeät päämäärät. Yhteiskunnan tulee olla sellainen että se antaa ahkerille ja yrittelijäille mahdollisuuden ponnistaa eteenpäin ja lahjakkaille mahdollisuuden käyttää lahjansa meidän kaikkien hyväksi. Samalla kun me ajamme omaa asiaamme me teemme palveluksen yhteiskunnalle, sen muille jäsenille ja instituutioille, ja kaikki hyötyvät."
Yksinäiset ja syrjäytyneet ovat pudonneet modernin yhteiskunnan ulkopuolelle. Heillä ei aina ole edes mahdollisuutta ponnistaa. Syy tälle on se että moderni yhteiskunta toimii aktiivisen enemmistön ehdoilla, toisin sanottuna niiden jotka ovat valmiita tekemään jotain asioiden eteen. Yhteiskunnalliset arvot ja rakenteet heijastavat niiden ihmisten mielipiteitä jotka ovat lähteneet niitä muuttamaan. Yksinäiset ja syrjäytyneet ovat heittäneet toivonsa romukoppaan, eivätkä edes yritä. Siksi nyky-yhteiskunta on kuin suuren luokan vankilakoe, jossa henkinen väkivalta ja syrjintä kohdistuvat sen passiivisiin jäseniin.
Ainoa keino muuttaa tämä on lähteä yhtenä rintamana ajamaan omaa asiaansa. Tämä asia ei löydy minkään puolueen tavoitelistalta, koska puolueet koostuvat ihmisistä joilla on aktiivinen mentaliteetti ja mielihalu vaikuttamiseen. Tarvitaan kansanliike ja uusia, jopa uudenlaisia poliittisia voimia ajamaan kasvavan köyhälistön, syrjäytyneiden ja yhteiskunnasta pudonneiden asiaa.
On tiedettävä mitä me haluamme saada jotta voimme olla onnellisia. Haluammeko vain töitä, vapauden ilmaista itseämme, toisten ihmisten seuraa, huomiota, löytää oman juttumme vai muuttaa yleistä asenneilmapiiriä. Jokainen haluaa muiden ihmisten seuraa, joten tarvitaan kansanliike joka on valmis tuomaan ihmisiä yhteen eri puolilta maata jonkin tavoitteen ajamiseksi.
Tavoite on reilu yhteiskunta jossa ketään ei jätetä yksin eikä ketään kohdella hänen ihmisarvonsa vastaisesti. Tavoite on idealistinen mutta tavoittelemisen arvoinen, vähän samaan tapaan kuin käsite ympyrä. Lapsi joka piirtää paperille ympyrän pyrkii aikaansaamaan jotain idealistista, koska täydellistä ympyrää ei ole olemassa. Silti lapsi pyrkii piirtämään ympyrän niin hyvin kuin kykenee, koska mikään muu ei olisi lapsen kannalta järkevää.
Länsimaisen yhteiskunnan toiminta on aina perustunut yhdelle jalolle ajatukselle, jonka piti olla modernin kapitalismin ydin:
"Jokainen ajakoon omaa asiaansa, omaa etuaan ja omaa hyvinvointiaan. Jokainen tehköön työtä saavuttaakseen itselleen tärkeät päämäärät. Yhteiskunnan tulee olla sellainen että se antaa ahkerille ja yrittelijäille mahdollisuuden ponnistaa eteenpäin ja lahjakkaille mahdollisuuden käyttää lahjansa meidän kaikkien hyväksi. Samalla kun me ajamme omaa asiaamme me teemme palveluksen yhteiskunnalle, sen muille jäsenille ja instituutioille, ja kaikki hyötyvät."
Yksinäiset ja syrjäytyneet ovat pudonneet modernin yhteiskunnan ulkopuolelle. Heillä ei aina ole edes mahdollisuutta ponnistaa. Syy tälle on se että moderni yhteiskunta toimii aktiivisen enemmistön ehdoilla, toisin sanottuna niiden jotka ovat valmiita tekemään jotain asioiden eteen. Yhteiskunnalliset arvot ja rakenteet heijastavat niiden ihmisten mielipiteitä jotka ovat lähteneet niitä muuttamaan. Yksinäiset ja syrjäytyneet ovat heittäneet toivonsa romukoppaan, eivätkä edes yritä. Siksi nyky-yhteiskunta on kuin suuren luokan vankilakoe, jossa henkinen väkivalta ja syrjintä kohdistuvat sen passiivisiin jäseniin.
Ainoa keino muuttaa tämä on lähteä yhtenä rintamana ajamaan omaa asiaansa. Tämä asia ei löydy minkään puolueen tavoitelistalta, koska puolueet koostuvat ihmisistä joilla on aktiivinen mentaliteetti ja mielihalu vaikuttamiseen. Tarvitaan kansanliike ja uusia, jopa uudenlaisia poliittisia voimia ajamaan kasvavan köyhälistön, syrjäytyneiden ja yhteiskunnasta pudonneiden asiaa.
On tiedettävä mitä me haluamme saada jotta voimme olla onnellisia. Haluammeko vain töitä, vapauden ilmaista itseämme, toisten ihmisten seuraa, huomiota, löytää oman juttumme vai muuttaa yleistä asenneilmapiiriä. Jokainen haluaa muiden ihmisten seuraa, joten tarvitaan kansanliike joka on valmis tuomaan ihmisiä yhteen eri puolilta maata jonkin tavoitteen ajamiseksi.
Tavoite on reilu yhteiskunta jossa ketään ei jätetä yksin eikä ketään kohdella hänen ihmisarvonsa vastaisesti. Tavoite on idealistinen mutta tavoittelemisen arvoinen, vähän samaan tapaan kuin käsite ympyrä. Lapsi joka piirtää paperille ympyrän pyrkii aikaansaamaan jotain idealistista, koska täydellistä ympyrää ei ole olemassa. Silti lapsi pyrkii piirtämään ympyrän niin hyvin kuin kykenee, koska mikään muu ei olisi lapsen kannalta järkevää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jo terminä syrjäytyminen on kammottava ja epätoivoa luova ilmaisu. Se on teho-ohjusten, markkina-arvojen ja vain aineellista voittoa puskevien keksimä käsite.
Ja kuka on sitten syrjäytynyt?
Sen voi määritellä monella tavalla; joku kokee olevansa sellainen, jos ei ole parisuhdetta ja ystäviä, mutta käy töissä tai opiskelee. Yhteiskunnan päättäjien mielestä, ihmissuhteet saavat olla kunnossa, yksilö elää onnellista ja jopa yhteiskunnalle paljon antavaa elämää, tekee vapaaehtoistyötä, mutta ei ikänsä puolesta ole vielä eläkeläinen, on syrjäytynyt, kun ei tee palkkatyötä.
Joskus syrjäytynyt on henkilö, joka elää di, ei ole kirjoilla missään, on asunnoton ja elää jopa rikollista elämää. Terminä syrjäytyminen on monikäsitteinen asia. Eräs diplomi-insinööriksi valmistunut nuori on sukunsa piirissä "syrjäytynyt", kun ei huonon työtilanteen vuoksi ole onnistunut saamaan vielä töitä, vaikka hakee duunia koko ajan.