Miten totuttaisi parhaiten 2v narttuni uuteen pentuun? Missä ja miten se kannattaa tehdä, että ensitapaamisesta tulisi miellyttävä? Eikä konflikteja syntyisi? Koirani on kova pomottamaan niin ihmisiä kuin koiriakin. pentu tulee äidilleni, mutta vierailen siellä usein ja toivoisin että koirat voisivat olla samassa tilassa ja saisivat toisistaan leikkikaverit.
vanha koira ja pentu
niina
8584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mun äidillä on 2v ja 9v koirat, oma 16vk ja usein käydään kylässä:).
Me vaan mentiin sinne ja annettiin koirien nuuhkia toisiaan, koko ajan tietysti oltiin vahtimassa ja katsomassa, ettei mitään satu. Aluksi vanhemmat oli vähän turhan kovaotteisia, mutta kiellettiin vaan aina kun tarvis oli.
Nykyään tulevat hyvin juttuun ja leikkiminen alkaa heti kun näkeevät toisensa:)!
Omistan 11 vuotiaan chihuahuan (uros) ja minulle on tulossa uusi pentu tammikuussa (Weimarinseisoja narttu).. Urokseni ei pidä ollenkaan muista koirista (ehkä hiukan...) Miten saan urokseni tottumaan narttuun... Kuinkakohan kauan kestää? Uskon kyllä, että ajan kanssa ne tottuvat toisiinsa...
Muista, että koirat ovat laumajäseniä ja sinä olet laumanjohtaja!
Uusi pentu on oikeastaan sinun pentu ja sinä esittelet sen 8-viikkoisena lauman jäsenille (aivan kuten oikeassakin laumassa). Sinun tulee vartioida mustasukkaisesti omaa pentuasi ja kurittaa lauman muita jäseniä (=koiria) jos ne ovat kovakouraisia.
Tietenkin, jos olet antanut laumanjohtajuuden koirillesi, niin et paljon voi vaikuttaa tilanteeseen.
Oma koirani on myös kova pomottamaan, mutta yleensä pentu alistuu ja asia on sillä selvä eli mitään varatilanteita ei ole tullut sen jälkeen. Terveluonteinen, aikuinen koira osaa kyllä käyttäytyä. Jos pentu ryhtyy puremaan ja kiusaamaan liikaa, niin koirani ärjäisee kauhealla äänellä ja kellistää pennun, joka antautuu ja taas on rauha maassa!
Laumanjohtaja ,ihminen, ei todellakaan saa koko ajan mustasukkaisesti vartioida omaa pentuaan tai kurittaa muita koiria, jos ne ovat kovakouraisia! Näin saadaan aikaan vain se, että muut koirat alkavat kiertämään kaukaa tätä pentua, eikä lauma toimi normaalisti. Käsitteenä laumanjohtaja alkaa olla jo vanhentunut. Kyllä koiran saa sosiaaliseksi ja hyvin käyttäytyväksi ilman kuritusta ja kovia keinoja!
Ajattelin muutama vuosi sitten astuttaa vanhemman narttu koirani. Muutaman kerran yritimme( koira oli 5v) ilman tulosta. Tulin sitten siihen päätökseen että otan pennun perheeseen vanhemman kaveriksi. Meillä oli jo ongelmana valeraskaudet. No sitten aloitimme koirajahdin.Ei millään meinannut löytyä pientä sekarotuista pystykorvan tapaista( vanhempi on corgin ja ilmeisesti basenjin risteytys). Eläinsuojelu yhdistykseltä vihdoin saimme 4 kk vanhan hylätyn narttu pennun. Ja se on ehdottomasti ollut elämäni paras hankinta! Molemmat tulevat tosi hyvin toimeen keskenään, nuorempi suorastaan jumaloi vanhempaa! Nukkuvat toisestensa päällä, leikkivät. syövät samasta kupista välillä. nuorempi on nyt 1v 5kk ja vanhempi täyttyy alkuvuodesta 7 v. Hyvin on mennyt. Vain kerran oli tappelu, mutta silloinkin nuorempi alistui vanhemmalle.Aivan selvästi molemmilla on seuraa toisistaan ja jos toinen lähtee lenkille naapurin koiran kanssa, tulee hätä, missä kaveri on!! Alussa totta kai vanhempi oli hiukan kummissaan tuon "rääpäleen" suhteen, mustasukkaisuutta mm. Mutta otimme vanhemmat huomioon kuin ennekin ja tilanne normalisoitui nopeasti.Aivan ihanaa katsella kun parhaat kaverit telmivät!!!! Terkkuja karvakuonoille!!
Meillä Bulli oli reilun 2 vuotta kun ajattelimme hommata sille kaverin. Vanhempi koiramme tulee toimeen muiden koirien kanssa, mutta hiukan mietimme kun pentu oli ja on pomottaja. Noh alussa vanhempi koira oli sekaisin ja jonkun aikaa meni, että tottui toiseen. Emme puuttuneet koirien väliseen tappeluun lähinnä sen takia, että pentu löytää näin paikkansa. Totta kai katsoimme ettei mitään kauheaa rääkkiä tapahtunut. Tietty arvoasteikolla annoimme vanhemmalle koiralle ruoat ym. ensin, mutta jos toinen on vahvempi luonne niin minkäs teet. Kyllä laumassa löytävät paikkansa aina ihmisten alapuolelta tietty. Ovat olleet ylimmät ystävät ja nykyään jos toinen menee lenkille ja toinen jää kotiin ikävöivät toisiaan. Kyllä ne asiat järjestyy ja toisaalta esim. jos menet äiti luo niin olette silloin äitisi koiran reviirillä ja näin ollen vois ehkä aluksi olla hyvä tavata ihan puolueettomassa paikassa.
Meillä on aina annettu koirien hoitaa omat hommat niihin kummemin puuttumatta. Aikuiset koirat ymmärtävät että kyseessä on pentu ja näyttävät heti että kuka on pomo. Tietenkin ensimäisinä päivinä täytyy valvoa, ettei isompi vahingossa satuta pentua, mutta muuten ei oli koskaan vahinkoja tapahtunut.
Meillä on kans ollut vähän ongelmaa, että miten meidän pentu chihu ja vanhempieni 3 v. villis hyväksyvät toisensa. Villis pelkää meidän täystuhoa joka on koko ajan liikkeessä ja leikkimässä ja tod. eneginen kun taas villis on rauhallisuuden perikuva, ainankin silloin kun olemme vieraisilla pentuni kanssa ja katsoo välinpitämättömästi pentua. Ei ole oikein halukas nuuhkimaan tai tutustumaan ja ollaan yritetty pitää molempia sylissä ja antaa niiden haistella ja pentu olis niin innokans tekemään lähempääkin tuttavuutta mut villis ei anna, vaan perääntyy ja pelkää.
Sama tapahtuu kun ovat molemmat lattialla vapaana, niin pentu juoksee villiksen luo, ja murisee ja yrittää leikkiä mutta villis yrittää pois tilanteesta turvalliselle sohvalle minne pentu ei vielä pääse.
On turhauttavaan koko ajan vahtia tai kantaa toista sylissä...pelkään yhteenottoa josta voi sattua vahinkoa kun kokemusta sellaisestakin on edellisellä koiralla (sokeutui ym.)
Mikä siis neuvoksi, että joulunpyhät menis sulassa sovussa...?
Ovat tavanneet pariin otteeseen viikonloput.
Villiksestä oikein näkee kuinka se "masentuu" kun pentu on tasossa...
Kiitos vastauksista! =)