Suoraan sanoen nainen

Mikset usko?

Minä puolestani epäilen, ettei hän myöntäisi täällä oloaan. Se taas jarruttaa omaa avoimuutta.

Jos sillä ei ole mitään tunteita sinua kohtaan, kaikista maailman ihmisistä.

Jotkut täällä odottaa että nainen aloittaa puhumisen. Minä tiedän että me emme kumpikaan koskaan aloita, mutta minä olisin avoin jos näin olisi.

Sorry vaan, mutta kaivattuni nimi ei ole Usko, eikä hän ole myöskään mikään mattomies....

Juuri näin. Uskon että hän ei halunnut muuta.

sanottuna ja kysyttynä niitä vastauksia on tarjolla. Ei täällä anonyymien viidakossa, joten laita niitä kysymyksiäsi toisaalle. Jos et kysy toisaalla, niin vastaustahan joudut odottamaan, turhautumiseen asti, ja kuvitelmiin päätyen: Ei se halunnut vastata.

Suoraan sanottuna onneksi tämä ei ole mulle. Koska mulla ei ole ongelmaa asioista puhumiseen, sitten kun sopiva hetki tulee.

Minä rakastan kaikkia teitä, jotka rikkovat jään puhumattomuuden osalta.

Oletko koskaan ajatellut sitä mahdollisuutta että kyse ei olekaan uskalluksesta, entä jos on niin että niitä tunteita ei ole sinua kohtaan. Onko sinulla asiasta päähänpinttymä?

Meikäläisen kohralla kyse ei ole ollenkaan uskaltamisesta eikä meillä ole mitään tilannetta, josta keskustella. Mutta:

Mistään sellaisesta ei voi viestiä eikä sanoa mitään, mistä ei tiedä mitään. Tunteeni ovat paksun panssarikuoren alla, jonka silloin toivoin jonkun 'riisuvan' pois jotta alkaisin tuntea. Se oli ikään kuin viimeinen oljenkorsi, viimeinen yritys, viimeinen 'avunhuuto'. Onnettomana tylsimyksenä ja tyhmeliininä kuvittelin sen olevan sinä. Kuvittele, pelkästään iloisen hymyn ja vilkkuvien silmien takia. Ja taidon vetäistä niin helposti lähelle ... Kun on tyhmä ja tyhjä, niillä tulee myydyksi niin helposti.

Minä en osaa enkä tiedä, mitä minä tunnen. Olin aloittanut kuorettamisen jo kauan ennen kuin näimme ja suoritin homman loppuun hyvin ja huolellisesti sitten kun tajusin, että mitään ei kanssasi mistään tulekaan. Eikä kenenkään muunkaan kanssa, koska en ota 'yhteyttä' kehenkään, minussa ei ole mitään sellaisia puolia, että voisin tai osaisin.

Panssarini alla on suurimmaksi osaksi kylmää, kovaa ja tyhjää. Ehkä joku herkkä osa on niin syvällä ja kaukana, että sitä ei kukaan enää pysty tavoittamaan. Ja vaikka uskon, että henki lentää taivaan tuuliin kun ruumis kuolee, niin itseni puolesta pelkään, että henkeni ei enää jaksa lentää. Sitä ei ole ruokittu eikä ravittu, se on kuivunut, kutistunut ja lakastunut jäädessään vaille lämpöä ja rakkautta eli sitä, mistä minä en tiedä mitään.

Ihminen ei voi antaa mitään sellaista, mitä ei ole koskaan saanut. Sellainen tyyppi voi antaa vain kylmää rakkautta. Pidä hyvänäsi kun minua et pitänyt etkä tahtonut.

jos niin uskot, niin sitten varmaan uskot etten uskalla. En vaan halua enää puhua IRL mistään.
Välien katkaisunkin hoidin henkilökohtaisesti ihka oikealla sähköpostilla.