Kuhilasikä modo S-S

Lainasin termin "kuhilasikä" Sini-Sirkulta. Todella sanonta kuvaa hyvin aikaa jolloin olemme elämässä tällä kohtaa. Maalaistalon tyttärenä tiedän ainakin ruiskuhilaat pysyivät pystyssä oli sää mikä tahansa. Sitten vietiin kuhilaiden lyhteet sisäänpäin lämpiävään riiheen jossa ne parin päivän kuluttua puitiin varstoilla, irrotettiin jyvät irti lyhteistä. Oljet kuivaan paikkaan joita sitten käytettiin makuupatjoissa.

Oli sekin kokemus kokemusten joukossa.Mukavasti rapisivat oljet patjassa, jos ei uni tullut joku sanoi pitää olla hiljaa kuunnella onko hiiriä patjan oljissa. Hauskoja muistoja mennesstä maailmasta.

Oikeastaan mielessäni oli tuoda esille mummoilu buumi joka nyt on tullut keski-ikäisten harrastukseksi. mikäpä siinä hauskaa on mummoilu, Muistella mummojen tavaroita, käsitöitä ja yrittää värkätä mummonaikaisia tekstiilejä. Sitten mikä parasta on sitä elämänkokemusta jokaisella jota voi tuoda muisteloissa esille.

Pappa-tunturi kerhot ovat olemassa jossa papat voivat keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä. Sitäpaitsi nämä kokoontumiset ovat terapeuttisia kaikille, jutella asiasta joka harmittaa, saada tukea ja neuvoja miten voi selvitä elämässä eteenpän.

Toivon kaikille ihanaa "kuhilas-ikää", muisteloita joista saa tsemppiä näihin ja tuleviin päiviin. Samalla voi siivota turhat kamat pois huushollista, kuten allekirjoittanut rankalla kädellä noudatin ohjetta, siivoa kotisi, korjaa romusi, sovi asiasi, näillä eväillä mennään.