Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomen yliopistoissa
Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. ( suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa ruotsinkielisille on omat kiintiönsä.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. ( suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa ruotsinkielisille on omat kiintiönsä.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lisäisin vielä listaan kiintiöpaikat lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen koulutukseen Helsingin yliopistossa. Näiden lisäksi on vielä muitakin ruotsinkielisiä linjoja Helsingin yliopistossa, tässä yhtenä esimerkkinä nyt vain humanistinen tiedekunta (näistä ei yleensä puhuta): ruotsinkielinen filosofia, ruotsinkielinen historia, pohjoismainen kirjallisuus, pohjoismaiset kielet (ruotsi äidinkielenä), kultur- och kommunikation (maisteriohjelma).
Näille linjoille on helppo ruotsinkielisen päästä opiskelemaan kun hakijoista hyväksytään suurinpiirtein jokainen, joka on vaivautunut paikalle pääsykokeeseen.
Monet ruotsinkieliset käyttävätkin mainittuja injoja vain helppoina sisäänheittoväylinä tiedekuntaan, eli vaihtavat tiedekuntaan pääsyn jälkeen pääaineensa siihen aineeseen, jota oikeasti ovat kiinnostuneet opiskelemaan, mutta johon on ks. aineen oman pääsykokeen kautta todella vaikea päästä. Suomenkieliset tietysti joutuvat menemään tuon vaikeamman väylän kautta. Humanistisessa on siis mahdollisuus hyvin vapaasti opiskella sivuaineena mitä tahansa tiedekunnan aineista (rajoituksenalaisiakin on kyllä) ja tarpeeksi opiskeltuaan pääaineen vaihto on lähes ilmoitusasia opiskelijan puolelta.