Ensimmäinen kevät oman veneen kanssa edessä ja pohjan huoltotyöt askarruttavat.
Olen perehtynyt asiaan lukemalla lukuisia ohjeita, mutta en silti osaa arvioida oman veneeni huoltotarvetta. Ts. mitä pitäisi tehdä?
Kuvia: https://www.dropbox.com/sh/j85vjytnvk4lut6/AADE8ZvVL4dSYBxyvXt4o0Oba?dl=0#/
Kyljistä, etenkin vesirajan tuntumasta maalia on irronnut, niin että alta näkyy pieniä alueita valkoista. Onko tämä nyt sitten primer- vai gelcoat -pinta ja miten nämä pitäisi paikkailla?
Paikoin maalia lohkeilee irti aika paksustikin. Oletan, että ainakin kaikki irtoava pitäisi rapsutella irti? Jos alla on kuitenkin punaista, riittääkö näissä pelkkä uusi kerros myrkkymaalia?
Köli:
https://www.dropbox.com/sh/811bbjixum6xnoc/AAAFq5oEbGVToBSBo6zFdnqNa?dl=0
Kölistä irtoaa myrkkymaalia samoin kuin kyljistä. Paikoin alta paljastuu vain punaista, paikoin valkoista. Yhdestä kohtaa lohkesi paksua lohkoa kaikkine maalikerroksineen. Siellä täällä näkyy jotain ruosteista, ja kölisaumasta näyttää valuneen jotain (ruostetta?).
Lopuksi, olen myös miettinyt miten ihmiset toimivat sen kylkien kohdan maalaamisen kanssa joka jää venetelineen tassujen alle?
-------------
Olisin todella kiitollinen asiallisista vastauksista. Hempelin ohjeita on ihmetelty, samoin kuin nippu veneenhoito-oppaita, mutta ne eivät kuitenkaan anna vastausta siihen miltä juuri minun veneeni tilanne näyttää ja mitkä toimenpiteet sen kanssa pitäisi tehdä.
Mielummin hoitaisin kaiken paikkaamalla minkä pystyy enkä lähtisi mihinkään jättimäisiin uusintatöihin ellei ole pakko.
Kiitti!
Olen perehtynyt asiaan lukemalla lukuisia ohjeita, mutta en silti osaa arvioida oman veneeni huoltotarvetta. Ts. mitä pitäisi tehdä?
Kuvia: https://www.dropbox.com/sh/j85vjytnvk4lut6/AADE8ZvVL4dSYBxyvXt4o0Oba?dl=0#/
Kyljistä, etenkin vesirajan tuntumasta maalia on irronnut, niin että alta näkyy pieniä alueita valkoista. Onko tämä nyt sitten primer- vai gelcoat -pinta ja miten nämä pitäisi paikkailla?
Paikoin maalia lohkeilee irti aika paksustikin. Oletan, että ainakin kaikki irtoava pitäisi rapsutella irti? Jos alla on kuitenkin punaista, riittääkö näissä pelkkä uusi kerros myrkkymaalia?
Köli:
https://www.dropbox.com/sh/811bbjixum6xnoc/AAAFq5oEbGVToBSBo6zFdnqNa?dl=0
Kölistä irtoaa myrkkymaalia samoin kuin kyljistä. Paikoin alta paljastuu vain punaista, paikoin valkoista. Yhdestä kohtaa lohkesi paksua lohkoa kaikkine maalikerroksineen. Siellä täällä näkyy jotain ruosteista, ja kölisaumasta näyttää valuneen jotain (ruostetta?).
Lopuksi, olen myös miettinyt miten ihmiset toimivat sen kylkien kohdan maalaamisen kanssa joka jää venetelineen tassujen alle?
-------------
Olisin todella kiitollinen asiallisista vastauksista. Hempelin ohjeita on ihmetelty, samoin kuin nippu veneenhoito-oppaita, mutta ne eivät kuitenkaan anna vastausta siihen miltä juuri minun veneeni tilanne näyttää ja mitkä toimenpiteet sen kanssa pitäisi tehdä.
Mielummin hoitaisin kaiken paikkaamalla minkä pystyy enkä lähtisi mihinkään jättimäisiin uusintatöihin ellei ole pakko.
Kiitti!
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tilaa soodapuhallus, Sen jälkeen näet mitkä kohdat vaativat paikkaamista. Kun kaikki vauriot on korjattu, niin pari kerrosta primeria ja sitten kolme kerrosta myrkkymaalia.
Sanoisin että alkaa olla aika pohjaremontille. Ts. kaikki pois ja uudet primerit myrkyt. Mutta voihan tuotakin paikkailla. Hyvää siitä ei paikkailemalla tule.
Laiskajaakko paikkamaalaa, ja tekee saman homman ensi vuonna, ja purjehtii hitaammin kulkevalla veneellä.
Itse suositteiisn vanhan maalin poistoa , vanhan primerin hiontaa ja ainakin 1-2 kerrosta uutta primeria, riippuen vanhan primerin kunnosta. Sitten ohut myrkkymaalikerros päälle.
Tämä uusinta kannattaa tehdä nyt kun vene on uusi ja into on päällä.
Tukitassujen alta: Usein yhden tassun voi kerrallaan irrottaa veneen pysyessä silti kolmen muun varassa, mutta on oltava varovainen. Turvalisempaa on ostaa irtotassu, joka toimii aina väliaikaistukena.
Hei,
Kuvien perusteella näyttäisi siltä, että vesilinjaa on nostettu maalaamalla pelkkä myrkkymaali valkoisen gelcoatin päälle muutaman sentin korkeudelta. Eli vene ui syvemmällä, kuin alkuperäinen vesilija on ollut.
Näin uskoisin, jos pohjassa alempana (kauempana vesilinjasta) myrkkymaalin alta paljastuu harmaata maalia, joka olisi primeria.
Yleensä gelcoatin ja primerin erottaa siitä, että gelcoat on samanlaista täysin sileää "munankuorta" kuin veneen kylkikin. Primerissä usemmiten näkyy levitysjälki, eikä pinta ole aivan yhtä sileä.
Myrkkymaali näyttäisi olevan pehmeää lajia, Blakes Cruising tai vastaava. Se ei kulu vaan kerrostuu aina maalatessa joka vuosi. Tästä seuraa juuri sellainen myrkkymaalin lohkeileva pinta kuin sinun veneessäsi on. Se ei sinänsä haittaa - paitsi kilpaveneilijöitä.
Jos tilanne on sanotun kaltainen, kiireellisintä olisi poistaa myrkkymaali vesilinjasta kokonaan pois ja maalata primeri suojaamaan gelcoatia.
Veneen rautaköli vuotaa ruostetta. Ruostevuotoa on todennäköisesti vuosien kuluessa paikkailtu erilaisilla pohjamaaleilla. Siksi myrkkymaalin alta palastuu erivärisiä alueita.
Jos haluat päästä helpolla yhden vuoden eteenpäin, skrapaa myrkkymaalin helposti irtoavat palat pois siklillä. Sitten päälle vastaavaa halpaa myrkkymaalia. Vuoden kuluttuttua olet vastaavassa tilanteessa ja voit harkita suurempia toimia.
Pohja alkaa olla isomman remontin tarpeessa kuten kaikki toteavat. Samalla myös köli kuntoon jos puhalletaan hiekalla.
Mielestäni yllä on osin kyseenalaisia ohjeita. Jos kaikki maalit poistetaan 1-2 primerikerrosta on kovin vähän osmoosin estoksi. Iso nremppa kannattaa tehdä kunnolla. Olen aina telannut 4x, usein 2x epoksiterva ja 2x 2-komponenttiepoksi, Nyt ruiskulla hiekkapuhalluksen jälkeen on 4x 2-komp epoksi ja 2x 1-komponentti= 6 kerrosta koska vene on 12 kk vedessä.
Valkoiset pinnat myrkyn alla voivat olla 2-komponenttiepoksia. Kölin etureunassa esimerkiksi tuskin on gelcoatia. Tämä myrkyn tarttumattomuusongelma on yleinen jos 2-komp. epoksiprimer on hyvin kovettunut. 1-komponentti välissä korjaa tilanteen.
Irtomaalin skrapauksen jälkeen ei myrkkyä vaan 2x 1-komponentti ja sitten myrkky.
Rautakölin ja lasikuiturungon välistä puuttuu elastinen massa. Skrapaa auki. Pistä epoksi- tai Sikaprimeri ja sen jälkeen massaa.
joo, olin hieman epätäsmällinen. Tarkoitin että vanha myrkkymaali poistetaan, jolloin alla oleva primeri, jos se on hyvässä kunnossa, vaatii vain pari uutta kerrosta. Vanha paksu myrkkymaalikerros irtoaa kokemukseni perusteella paljon helpommin kuin primeri. Toki jos primerissa on myös lohkeilua tai muita vikoja, se yhteensä 5-6 kerrosta on siinä paikallaan.
Samaa mieltä. Vanhat antifoulingit irtoaa kaapimella, primeri ei. Soodapuhallus ei ole kaikilla telakointipaikoilla sallittua. Nykyisin epoksiterva ei ole samaa kuin ennen, turvamääräykset ovat rajoittaneet kivihiilitervan käyttöä.
Kun "myrkkymaalit" on poistettu ja pohja hiottu, primereiden maalausta varten rungon pitää olla kuiva ja lämmin. Rungon kosteusmittaus on hyäö tehdä. Maalaus voi merkitä sopivan sään odottelua, koska epoksikerrokset pitää maalata märkää-märälle maalipinnalle ja myös antifouling tai 1-komp pohjamaali päälle ennen epoksin läpikuivumista (maalivalmistajan ohjeissa mainitaan yleensä minimilämpötila ja ilman maksimikosteus). Talvilaatuista epoksiakin on olemassa ja sitä voi käyttää alle 5° lämpötiloissa, kunhan on kuivaa. Liotinvapaa epoksi on siitä hyvä, ettei liottimen haihtuminen aiheuta minikuplia reikiä maalikerrokseen. Käytännössä pohjaremppa voi merkitä sitä, että vesillelasku siirtyy loppukevääseen tai kesän alkuun (vaikka pohjan ehtisi saada maalausvalmiiksi esim. vapuksi).
Jos aikataulusta tulee tiukka, kannattaa harkita pelkkää paikkamaalausta ja pohjarempan (maalikerrosten poisto on työläs) siirtämistä syksyyn
Minä en tekisi yhtään mitään pohjalle, vaan purehtisin huoletta ensi kesän. Vene vesille pääsiäisenä ja menoksi.
Niin, mitä sitten kukin tekisi. Nopeudenko takia tarvitsisi uudelleen maalata? Onko muita syitä? En itse tiedä asiasta mitään.
Osaisiko joku vielä kertoa varovaisen hinta-arvion / ajan myrkkymaalin poistolle?
1. Manuaalisesti raapien?
2. Soodapuhalluksella?
Muistaakseni itseltä meni n. 35 h pohjan ja kölin puhdistamiseen 27 jalkaisessa veneessä. Maalit olivat todella tiukassa ja työ oli fyysisesti varsin raskas. Suosittelen jakamaan työn vaikka 4 h pätkiin. Kokonaiskustannus itsellä oli luokkaa 800 e Hempelin tuotteilla itse tehden. Luulen että tuon summan saa kulumaan pelkkään soodapuhallukseen jos alkaa työtä teettämään.
Tässä kuvasarja pohjarempasta ja maininta työtunneista
http://www.fe83.org/gallery/view_album.php?set_albumName=Pohjaremppa
ja tässä hiekkapuhalluksen teettämistestä yms.
http://pinnassa.blogspot.fi/2011/07/lasikuituveneen-osmoosikorjaus.html
Omaan veneeseen tein pohjarempan vuosi sitten. En laskenut työtunteja, jotka menivät kaapimiseen. Muutama tunti kerrallaan, aloitus syksyllä heti telakoinnin jälkeen. Kokeilin maalinpoistoainetta, mutta paksut myrkkymaalikerrokset irtosivat sittenkin nopeammin skrapaamalla. Paikoin ne lähtivät isoina kappaleina. Keväällä hioin ja aloitin maalaukset. Toukokuun alussa oli valmista vesillelaskuun.
Charlottan kuvasarja viittaa kuivahiontaan 80- paperilla. Satunnainen hioja voi suojautua myrkkypölyltä mutta luonto ei. Sama pätee suomalaiseen tapaan suihkutella pehmeitä myrkkymaaleja veneen nostopaikoilla. Tällainen ei voi jatkua pitkän. Muuten seuraava sukupolvi joutuu siirtämään pursien telakointialueen maamassat ongelmajätteenä pois, koska alueet joskus otetaan muuhun käyttöön. Nykykäytännön jatkuminen johtaa jollain aikavälillä myrkkymaalien kieltämiseen.
Ja tämä ei sitten ole erityinen tölväisy kenellekkään henkilökohtaisesti vaan hurskas toive, että ongelma tunnistettaisiin.
Tuo on s/y Serenityn kuvasarja. Kuivahionnalla myrkyt varmasti lentelevät ympäriinsä jollei rakenneta telttaa ympärille.
Mun mielestä tuo alkuperäisen kysyjän dropbox-kuvissa näkyvä veneen pohja näyttää ihan hyvältä. En vielä lähtisi isoa remonttia tekemään ellei ole tarkoitus kilpailla. Omat veneet on näyttänyt pahemmilta jo muutama vuosi pohjarempan jälkeen. Mutta ehkä olen sokea tai tumpelo.
Samoilla linjoilla olen, vaikkei pohja-ekspertiisiä paljoa vielä ole kun en ole yhdenkään veneen pohjaa skraabannut maaleista ja primeröinyt uusiksi. Vähän hirvittää jos siihen joutuu, muu remontointi on ainakin minulle motivoivampaa.
Maali lohkeilee levyinä pois koska kerroksia on kertynyt useita. Ensimmäisessä veneessäni oli sama taipumus. Sain vinkiksi painepestä keväällä hyvin irronneiden kohtien läheltä. Sillä lähti lisää kevyesti kiinni olevaa maalia. Sitten sanottiin hioa kevyesti irti lohjenneiden reunoja vesihiomapaperilla (veden kanssa, tietty) että reunat tasoittuisivat. Ja uusi maalikerta päälle. Ihan hyvin toimi sen kesän ja seuraavankin, joskin laitoin internationalin micronia mikä oli ihan loistava pehmiä maali, jota ikävä kyllä enää ei saa me perus-kuluttajat käyttää.
Jos ei intoa ole sijoittaa reilusti aikaa kerralla kuntoonlaittamiseen, vähempikin panostus riittänee. Toisaalta hyvä vinkki yllä oli tuo jos intoa uuden veneen omistajana on nyt kannattaa panostaa. Into isojen remppojen tekemiseen tuppaa laskemaan vuosien kuluessa.
Antifouling-maali alkaa lohkeilla, jos joka kevät on kasvattanut maalikerroksen paksuutta. Maalitehtaille on tietysti sitä parempi bisnes mitä enemmän heidän tuotteitaan kulutetaan.
Jo vuosia sitten lopetin jokakeväisen koko pohjan maalauksen. Teen vain kevyen vesihionnan ja paikkamaalaan ohennetulla antifoulingilla ne kohdat, joissa primerkerros alkaa kuultaa läpi. Käytän ns. itsekiillottuvaa antifoulingia. Näyttää, että tällä systeemillä pohja pysyy pitkään hyvällä kunnossa. Moni muukin purjehduskaverini tekee samoin ja meillä veneiden pohjat ovat olleet yhtä puhtaat kuin ahkerilla maalinkuluttajilla.
Jotkut maalaavat pohjarempan yhteydessä primerin päälle hard-racing-kerroksen ja käyttävät kevätmaalauksissa itsekiillottuvaa tai pehmeää antifoulingia.
Pohjan kosmeettinen surkeus on tietenkin piilossa vedessä eikä kaikki tunne tarvetta parannella pohjaa. Se on ihan ok. Toisaalta Suomessa on vallalla villitys mittailla kosteutta lasikuidusta. Se on ristiriidassa edellisen kanssa. "Myrkkyä päälle" ei paranna vesisulkua ja osmoosivaara lisääntyy. Suomessa osmoosiongelma ei ole niin suuri kuin etelämpänä, missä telakoilla usein näkee osmoosituhojen korjausta. Massiivisen osmoosituhon korjaus mukaanluettuna koko pohjan uusi lasikuitumattojen laminointi lienee kymmeniä tuhansia euroja.
Itse en tekisi tässä vaiheessa vuotta muuta kuin mittaisin rungon kosteuden, siis mikäli ajatuksena on purjehtia ensi kaudella. Mikäli kosteusmittauksen tulokset eivät anna hälyttäviä tuloksia maalaisia keväällä myrkkymaalin pohjaan ja purjehtisin kesän. Jos aiot pitää venettä itselläsi useita vuosia, poistaisin kaikki maalit pohjasta ensi syksynä ja antaisin kuivua talven yli ja seuraavana keväänä laittaisin uudet epoksit pohjaan. Samalla kannattaa uusia läpiviennin, jos ne ovat alkuperäiset (kuvien perusteella vene on 70-80 -luvulta).
Homma voisi mennä jotakuinkin seuraavasti:
Syksyllä maalien poisto skraballa ja hiomalla ja mahdollinen läpivientihelojen irrottaminen. (Edellyttäen, että runko on kuiva, kosteusmittaus, jos runko on märkä niin voidaan joutua poistamaan myös gelcoat)
Pohjaa pestään muutamia kertoja makealla vedellä.
Keväällä pojan pesu ja pyyhintä asetonilla, karhennus esim. no 80 hiomapaperilla ja varmuuden vuoksi uusi asetoniputsaus.
Nyt pohja on valmis maalattavaksi. Itse taannoin maalasin Hempelin maaleilla seuraavasti: ensimmäinen kerros Light Primer reilusti ohennettuna, tämän päälle 5 kerrosta High Protectia ja jälleen yksi kerros Light Primeriä ja tämän jälkeen välittömästi myrkky (Hard Racing). Myrkky pitää maalata lähes märälle primerille, jotta se tarttuu kunnolla. Mikäli läpivientihelat uusitaan, asettaisin uudet helat edellä mainitussa maalausmenetelmässä ennen viimeistä Light Primeriä.
Pukin tassujen kohdat saa maalattua jos venettä voi vetää alaspäin pukin kehikkoon esim kuormaliinoilla, ja näin poistaa kaikki tassut maalauksen ajaksi.
Aiemmassa kommentissani pointtini oli, että pohja ei minusta näytä kuvien perusteella pahalta. Kosteusmittaus jo keväällä on hyvä neuvo, jos pohjan kunto arveluttaa. Jos vesilinjaa on korotettu eikä myrkyn alle ole laitettu epoksiprimeria, sen korjaisin lähivuosina. Kölisauman sikafleksit repisin syksyllä pois ja keväällä 2016 uudet tilalle.
Pedantti harrastaja tekee vaikka nimimerkki Uuno___ ohjeiden eli pitkän kaavan mukaan.
Minustakaan ei ole pakottavaa syytä ryhtyä heti puuhaamaan pohjaremonttia. Kun on monta vuotta vedetty aina uutta myrkkyä vanhan päälle, se vanha lähtee paikka paikoin irti muutaman neliösentin palasina. Helposti irtoava pois, vähän hiontaa ja uutta myrkkyä päälle. Jossain vaiheessa sitten voi vetäistä puhalluksen tai skrapauksen, mutta ei tarvitse tänä keväänä.
Yllä on pohdintoja "manuaalisesta" maalinpoistosta. Maalinpoisto on hieman vähemmän voimalaji kun käyttää skrapaamisessa apuna maalinpoistoaineita pehmennykseen. Interillä ainakin on, muistinvaraisesti "Interstrip"?. Tulee myös vähemmän hengitettyä myrkkypölyä ja saa jätteen talteen levittämällä alle keräilypressuun. 35ft pohja ehkä 3 työpäivää. Köliä ei kannata yrittääkään.
Nopein ja paras on hiekkapuhallus, mikä viimeksi tehtiin veden kera niin ei pölisekään. Sääli, etten osaa pistää kuvia liitteeksi.
Veneitteni pohjan kosteutta ei ole koskaan mitattu eikä taida tulla tarvetta jos pyrkiin pitämään kunnossa kosteussulun ja myrkyt.
Suurkiitos kaikille todella selkeistä neuvoista ja mielipiteistä!
Hajontaa näyttää mielipiteissä olevan, mutta kyllä tästä aika hyvän käsityksen saa.
Kuten alunperin sanoin, luulen että tänä keväänä teen vain pakolliset toimenpiteet, sillä ennen mittavaan ja kalliiseenkin täyspohjaremppaan ryhtymistä haluan ensin saada varmuuden, etten ole vaihtamassa venettä heti kesän jälkeen.
Mutta siis käytännössä? Niin kuin nimimerkki Rig osasi pelkästä kuvasta sanoa, minulta löytyy puolikas purkki Blakes Cruisingia edelliseltä omistajalta.
Rapsuttelen hilseilevät/lohkeavat maalit irti ja vetelen ohuen kerroksen myrkkymaalia vain niihin kohtiin? Vai koko pohjaan? Vai pitääkö paikkauskohtiin mahdollisesti paikata myös ensin primerillä, karhentaa hiomalla tms?
Kiitos vielä kaikille vastauksista, ohjeista ja vinkeistä! Tästä sai paljon ymmärrystä myös mahdollisesti sitten ensi kauden jälkeisiin suurempiin toimenpiteisiin.
Ehdotan, että irroitat kaapimella ne kohdat pohjamaalista, jotka ovat lohkeilleet ja irtoilleet. Hio vesihiontapaperilla (pitkävartinen hiomapaperin tuki tekee homman helpoksi) - älä koskaan käytä kuivahiontaa siellä, missä antifoulingmaalia on! Jos kuitenkin hiot koneella, käytä imurilla varustettua laitetta ja pukeudu suojavarustukseen: ei paljasta ihoa näkyviin, suojalasit ja kunnollinen hengityssuoja.
Skrabattuihin hiottuihin kohtiin kannattaa maalata 1-komp. primeri (itse käytän Primoconia), johon uusi antifouling tarttuu hyvin. Koko pohjaa ei ole vielä välttämätöntä maalata, jos ensi telakoinnin aikana teet perusteellisemman homman. Kevyt vesihionta keväällä voi tehostaa vanhan pinnan antifouling-ominaisuutta maalin tyypistä riippuen (jos tiedät maalin merkin, katso valmistajan ohjeet).
Pohjaremppa ei ole kallis, jos sen tekee itse. Teettämisen kustannuksia en tunne. Omissa veneissäni pohjarempan olen tehnyt keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Niinkuin totesit mielipiteissä ja kokemuksissa on hajontaa.
Onko siitä yleistä konsensusta, että kauanko gelcoatin päällä oleva primerkerros kestää vesisulkuna?Eli heikkeneekö vedeneristyskyky vuosien mittaan vai onko "ikuinen",edellyttäen tietysti että on alunperin tehty hyvin?Itsellä 19v sitten tehtaalla laitettu light primer, silmämääräisesti pohja ok kunnossa,mittauksissa ei kosteutta.Ajattelin tehdä perusteellisemman pohjatyön ensi syksynä- keväänä.
Epoksi-primerin vedeneristyskyky varmaankin heikkenee siksi, että siihen tulee vuosien mittaan erilaisia pikkuvaurioita. On myös esitty, että liuotinvapaalla epoksimaalilla saadaan parempi vesieristys kuin liuotinta sisältävillä (kuten Light Primer ym). Selitys on se, että maalista haihtuva liuotin jättää maalikerrokseen mikroreikiä.
Jos teet "perusteellisemman pohjatyön" poistamalla kaikki pohjasta kaikki antifoulingkerrokset, miksi et täydentäisi vesieristystä uudella epoksilla? Sekin näkökohta on syytä huomioida, että antifoulingmaalin tarttuvuus vanhaan epoksipintaan voi olla heikko.
Kun itse olen maalannut uuden epoksin vanhan päälle, olen laittanut kaksi kerrosta (jos vanha epoksi näyttää olevan kunnossa) "märkää märälle" ilman välihiontaa. Myös antifouling on syytä maalata epoksin päälle, ennenkuin epoksiprimer on täysin kuivunut.
Kiitos vastauksesta. Tarkoitus tosiaan olikin puhalluksen jälkeen laittaa muutama uusi kerros epoksia pohjaan ennen antifoulingia.Lähinnä kysymys tuli siksi,että jossain laiturilla muistelen kuulleeni,että epoksin vedeneristys kestää 15-20v.No,se 20 tulee nyt täyteen ja mietinkin, että pitäisikö nyt keväällä tehdä koko homma paniikinomaisesti vai kestäisikö vesisulku vielä 1 kesän.Tässä tapauksessa pohjan voisi putsata rauhassa syksyllä ja vasta ensi keväänä sitten epoksoida ja maalata pohja.