Vähälumisen talven jälkeen on hiekat kaduilta siivottu pois ennätysaikaisin. Vaikka nastarenkaita on vielä paljon käytössä, ei ilmassa ole nimeksikään pölyä.
Tästä siis voi yksinkertaisempikin päätellä, että jos kitkaspeden vaatimaa sepeliä ei leviteltäisi, niin koko pölyongelmaa ei olisi olemassakaan.
Tästä siis voi yksinkertaisempikin päätellä, että jos kitkaspeden vaatimaa sepeliä ei leviteltäisi, niin koko pölyongelmaa ei olisi olemassakaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kunhan märät kelit kuivahtavat tulevat myöskin läpinäkymättömät nastapölypilvet jälleen riesaksemme.
28 vuotta oon kisistä vastapäätä budjannu eikä ole pöly vaivannu. Menkää böndet smyygaan landelle.
Ei ole ajoratoja siivottu, koska öisin voi yhä olla pakkasia. Siksi suolaus jatkuu - tosin nyt sitä ei kutsuta liukkaudentorjunnaksi, vaan pölynsidonnaksi. Mikä sattumoisin tehdään ihan samalla tavaralla.
Suola imee ilmasta kosteutta ja pitää kadut märkinä, jolloin jyrsimien talven mittaan irrottamaa pölyä (kymmeniä kiloja jokaista jyrsijää kohti) ei nouse ilmaan. Vielä.
Kun sää vähän lämpenee ja aurinko rupeaa tosissaan lämmittämään tien pintaa, se saattaa ahkerasta suolauksesta huolimatta päästä kuivahtamaan ja tonnikaupalla nastapölyä, bitumia, raskasmetalleja yms. nousee ilmoille. Isommat väylät ovat aurinkosella säällä "pölytunnelin sisällä".
Norjalaisilla oli hyvä näköala moiseen ilmiöön vuorilta. Niinpä he tajusivat jyrsimien haitat ja valtaosa luopui jyrsimien käytöstä ja 90-luvulla. Kymmenkunta vuotta sitten käyttöön otetut jyrsimien käytön rajoitukset olivat enää kirsikka kakussa - jo ennen niitä jyrsijät olivat selkeästi vähemmistössä (tyyliin talvirenkaat 70 % välikelin jyrsimet 30 %) ja nythän jyrsijöitä on isommissa kaupungeissa enää 15 %. Mutta siellähän ei olekaan mäkiä eikä mutkaisia teitä, kuten Suomessa...?
Ilma kuivui ja tässä on sitten tiedote asiasta mitä siitä seuraa:
http://www.metro.fi/uutiset/a1387810181922
Kiitos kuuluu nastarenkaille.