Miten laskette maaliuosputken mitan?
kuinka kylmää liuos onkun se menee maahan ja paluu lämpö, aattelin vaan kun tulee perustuksen ali...routiiko?
niin ja mikäs sen liouksen virtausnopeus pitäs olla?
kuinka kylmää liuos onkun se menee maahan ja paluu lämpö, aattelin vaan kun tulee perustuksen ali...routiiko?
niin ja mikäs sen liouksen virtausnopeus pitäs olla?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jokaisella maalämpöpumppuvalmistajalla on tietokoneohjelma, joka laskee pumpun koon, putkimäärän ym. tiedot, kun ohjelmaan syötetään asiakkaan antamat tiedot lämmitettävästä kohteesta.
Pyydä tarjous useammalta pumppukauppiaalta ja vertaile tarjouksia.
Maalämpöneste palaa lämpöpumpusta takaisin maahan tai lämpökaivoon yleensä max. 0 asteesta -2 asteeseen ja tulee koneelle 4 - 6 asteisena, riippuen olosuhteista ja vuodenajoista.
Maapiirin liuosputket pitää lämpöeristää, joten routimisen pelkoa ei ole.
Lämpöpumpun kiertovesipumppu huolehtii oikeasta virtausnopeudesta.
Moi MOT, ja terve pitkästä aikaa.
Mitenkä nuo paluu-meno lämmöt oikeastaan on?
Kaivosta kyllä mainitsemasi lämmöt tulee, mutta routamaasta on vaikea uskoa 4-6 asteen paluulämpötiloja. Pumppu kyllä hyödyntää kylmempääkin, mutta mitähän mahtaa olla realistiset paluut maapiireillä?
Kuinka mitoitus on onnistunut ja myös todella paljon maaperästä.
Kyllä maahan upotetun putken liuoksen lämpötila lopputalvesta usein lähentelee 0-1-2 astetta todellisuudessa, sanovat pumppukauppiaat sitten mitä tahansa.Järveen upotettussa putkessa lämpötila on ehkä hieman parempi ja porakaivossa kaikkein paras, varsinkin, jos kaivoon on hyvä vedentulo, eli siellä on ns. poikittaisvirtauksia.
Tällöin vesi liikkuu ja "vaihtuu" reiässä, joten kylmennyt vesi siirtyy pois ja tilalle tulee lämpimämpää vettä joka taas vuorostaan kylmenee ja kiertokulku jatkuu.Näin porareiän hyötysuhde pysyy hyvänä.
Olisi ihan kiva tietää millaiset ne tietokoneohjelmat on. Jos käytetään suurta lämmönottokenttää ja suurta putken halkaisijaa päästään käsittääkseni parempaan hyötysuhteeseen. Putken halkaisijan noustessa kulut tietenkin nousevat, kun putki maksaa enemmän ja menee enemmän liuosta. Joten eiköhän ne ohjelmat ole optimoitu joillekin markkinatilanteeseen maalämpöpumpun valmistajalle optimaaliseksi. Saahan noi paluulämpötilat käsinkin laskettua. Mun mielestä olis hyvä et kaikkien saatavilla olis maalämpölämmitys suunnittelukirja, ettei oltais niin paljon markkinamiesten sanomisten armoilla.
Ei suurempaa putkea vaan pienempää, jos haluat lämmönottoa tehostaa. Lämpö siirtyy pinta-alan läpi. Pienessä putkessa on tilavuuteen nähden enemmän pinta-alaa.
Eri asia on virtausvastus putkessa. Liuoskiertopumppu ottaa aika paljon tehoa huonontaen hyötysuhdetta, vaikka virtausvastuksen teho tuleekin likimain 1:1 takaisin (eli suorana sähkölämpötehona). Ja tuohon asiaan on lääke. Liuosputket on kytkettävä rinnakkaisiksi virtauspiireiksi. Piirien määrän kahdentaminen pudottaa pumppaustehon aina neljäsosaan.
Miten yleensä lienee maapiirien optimoinnin kanssa? Onko paljon yhdellä kiertopiirillä tehtyjä?
on tuo tulo kaivosta ollut todella tasaista 5,5 astetta. Paluu nollan molemmin puolin muutaman kymmenyksen sisällä. Kerran tosin paluu oli jotain 3 asteista, kun pumppu kävi todella pitkään yhtäjaksoisesti.
Mielenkiinnolla odotan sydäntalvea, kun kaivo on "kylmimmillään". Toivottavasti virtaus riittää silloinkin.
Ruotsissa ne poraa neljääkin reikää rinnakkain nykyisin. Mitähän ideaa olisi tehdä täälläkin neljä matalampaa yhden syvän sijasta? Liittyyköhän se tuohon virtaukseen?
Niin varmaan paljon pientä putkea on parempi kuin vähän paksua putkea, mutta jos putkea on sama metrimäärä niin en kyllä millään ymmärrä että pieni putki voisi siirtää enemmän lämpöä. Virtauksen luonne voi olla erilainen riippuen virtausnopeudesta, mutt..
rinnakkaisia virtauspiirejä varmasti kannattaa olla. Onko tosiaan liuospumppujen hyötysuhde niin paljon huonompi tuplasti isommalla paine-erolla. Pitänee varmistaa asia..
Laittaisin kyllä suuremman putken mieluummin kuin pienemmän. Jokin optimi siinä tietenkin on mutta ei kyllä aivan pienellä saada parasta hyötyä. Lämpökapasiteetti on pienellä massalla selvästi huonompi.
Minkälaisia putkivaihtoehtoja olet ajatellut? Putken halkaisijan kaksikertaistaminen kasvattaa virtauspinnan nelinkertaiseksi. Lämpöä siirtävä vaippa tulee kaksinkertaiseksi samalla putkimäärällä.
Virtauspinnan nelinkertaistaminen tarkoittaa virtauksen pienenemistä neljänteen osaan. Virtausvastus lienee neliöllistä, eli pumpun teho putoaa rajusti, jos putken halkaisijan kaksinkertaistaa. Samaan tulokseen pääsee suurinpiirtein siten, että ohuen putken jakaa neljään piiriin. Näin operoidaan samalla putkipituudella.
Miten hintasuhteet lienevät maaputkissa? Ja mikä putkituksessa maksaa? Kaivaminen vai putki?
Pumpun teholla tuossa edellä tarkoitan liuospiirin pumpun tehoa.
Normaalia mustaa 40mm vesijohtoputkea (10kilon?) käytettäneen yleisimmin. Halvimmillaan kait 1€/metri.
(ohuenpivaippaistakin voi tilaamalla hankkia (6kilon?))
Saamissani mitoituksissa putkipituus ollut 600m.
(pintaputkeksi kaksi 300m kieppiä ja 200m porakaivoon kaksi putkea alaspäin ja yksi ylös .... jaa thermiaan olis vissiin tullut porakaivoon vain 400m putkea mutta siinä olikin niin pirun pieni kompura 1/3 lämpöässän kompuratehosta)
Onko Lämpöässä niin paljon huonommin suunniteltu kuin vastaanvankokoinen Thermia, että kompuran pitää olla kolme kertaa tehokkaampi? Ei vaan. Tajuat raksaaja kai itsekin, millaista puolitotuutta tuli päästeltyä.
Uskon että noista valmistajien paketeista saa enemmän irti, kun pakettiratkaisun räätälöi itselle. Maaperä savea, ei paljon kiviä, kesällä jäähdytystarvetta. Hieman jo olen ottanut selvää että saven lämmönjohtavuus on heikko, joten se vastustaa enemmän lämmönsiirtymistä putkeen kuin lämmönsiirtyminen putken reunoilta liuokseen. Tällöin virtausnopeuden nostamisesta ei ole paljon hyötyä. Jos lämmönottokentän tekee niin että on vain meno- ja paluuputkia eli tulee monta piiriä,paine-ero liuospumpulle ei tule kovin suureksi. Putken ajattelin kaivaa niin syvälle kuin helposti saa, kesäisen jäähdytystarpeen takia. Putken paksuntamisesta ei sinänsä ole haittaa, sillä tilavuusvirtahan pysyy samana.
Kustannuksia ajatellessa tulee mieleen että olisiko sittenkin helpointa pitäytyä vanhassa halkolämmityksessä. Mut saahan maalämmityksen ohessa edullisen jäähdytysjärjestelmän...
Ei se thermiakaan lämpöenergiaa pelkällä pyhällä hengellä tee.
Talolleni on laskettu huippu lämmitys energiankulutukseksi 12.6kw.
Lämpöässän pumppu on tarjottu siten että se pumpun ANTOTEHO on 12kw.
Tarjotun Thermian pumpun antoteho on 4.6kw (loput tuotetaan sähkövastuksilla).
Edellisistä on suora seuraus se että jos saman pituisen porakaivon keruuputkesta aiotaan imeä samalla hyötysuhteella 12kw ja 4.6kw, 12kw tapauksessa putkea (keruupintaa) on pakko olla enemmän kuin 4.6kw tapauksessa.
Porakaivon syvyyden määrää kodin energiatarve, ei laitteen teho eikä merkki.
Eli porakaivon syvyys on kutakuinkin sama mitoituksesta ja merkistä riippumatta.
Pieni kompressori käy pitkään täyttäessään energiatarvetta (esim. nolla kelillä).
Isompi kompressori vastaavasti hörppää sähköä enemmän käydessään, mutta täyttää sen vastaavasti nopeammin.
Niin kauan kuin pieni kompressori riittää niillä on sama energiakulutus.
Pieni kuluttaa vähän, käy pitkään
Iso kone kuluttaa enemmän, on pidempään hiljaa.
Varaajan kooon vaikutus: Kompressori 2 kw, varaaja 190 litraa. Kompressori 4 kw, varaaja 380 litraa. Samalla eroalueella isompi lämpöpumppu käynnistyy vain joka toinen kerta.
Eli kaksi kymmentävuotta vanhassa talossa, täysteholla on puolet vähemmän käyttötunteja ja yhtä suuri käynnistysmäärä.
Eli 50 %:in mitoituksella komponentit on suhteessa jo neljäkymmentä vuotiaita.
Porakaivo ehkä kannattaa mitoittaa täystehon mukaisesti, merkistä ja mitoituksesta riippumatta.