Jos minut tunnistit oikeasti, niin ota yhteyttä mahdollisimman pian. Välttelen sinua, koska minusta tuntuu, että olen jo mahdollisuuteni pilannut. Olen alkanut miettimään, että muuttaisin täältä kokonaan pois. En edes vahingossa näkisi sinua, niin ehkä voisin joskus unohtaa.
Hei Mies.
EnTiedäMitäTehdä
30808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
tuntemukset, oikeastaan identtiset. Mutta, älä muuta hänen takiaan pois.
Ei hän ole syy miksi haluan muuttaa. Hän olisi ainut syy miksi tänne jäädä.
Hei oot sä oikeesti tosissas kun kirjoittelet nettipalstalle tollasia tunnustuksia :(
Kyllä taidan olla.
Täällähän ne asiat selviää ja kannattaa tehdä johtopäätöksiä. Neuvoisin kuitenkin käymään varmuudeksi vielä ennustajalla tai ainakin soittaa maksulliseen ennustuspalveluun.
Kyllä tähän ihan muut asiat vaikuttaa. Kirjoitin sen nyt vain tänne, kun mielessä pyörinyt jo pitkään.
Tännekö oot nyt alkanut ohjeita suoltaa? Eikö olis parempi kun ottasit itse yhteyttä. Mitään johtopäätöksiä en ole tehnyt suuntaan tai toiseen. Mulla on ainakin mieletön ikävä ja tässä ei nyt ennustukset auta. Ainut lääke olisit itse.
En halua olla ilkeä. Tuskin minä olen se, jota sinä oikeasti kaipaat.
jos löopettaisit sen välttelyn niin saisit selvyyttä asiaan.
Ehkä saisin, ehkä en. Tai ehkä taas pilaisin kaiken. Tuskin käytökseni hänestä kovin hyvältä tuntuu.
mahdollisuudet mihin? Miksi vasta nyt?
Mahdollisuuden tutustua. Mahdollisuuden olla me, jos niin olisi tarkoitettu. Mitä tarkoitat tuolla:"Miksi vasta nyt?"
erehdyin kai ajasta.
Te ette ole koskaan olleet "me", edes kokeilleet?
Ei olla oltu. Eikä edes kokeiltu olla. Syyttää saa vain minua.
Ikävä on monesti ikävä tunne. Tietysti joskus, jos ikävöi jotain tulevaa näkemistä, joutuu olemaan erossa toisesta voi ikävä olla parempi tunne.
Todellakin ikävä...
Aina voi ottaa yhteyttä ja pyytää toista keskustelemaan. Puhumalla ne asiat selviävät. Rohkeasti yhteyttä mieheen niin tiedät oletko pilannut mitään?
Voi kun tietäisit miten kovasti haluaisinkin. Olen vain niin ujo, että en uskalla. Siksi haluaisinkin hänen ottavan yhteyttä minuun. En vain usko, että hän enään edes yrittää...
jos on saanut kuvan että välttelet koska et olisi kiinnostunut, silloin ei varmaan kyllä yhteyttäkään ota.
Ja kaupunki on.....mäkin kaipaan yhtä naista niin että sattuu......
H vai?
Jotenkin minusta tuntuu, että minä taisin kuitenkin olla sinulle vain jonkinlainen psykologinen pelastusrengas hädän keskellä.
Miksi sinä sellaista kuvittelet?
Tunnistamiseen täällä tarvitsee aika tarkkoja tuntomerkkejä. Parasta olisi, että ottaisit vaan tosielämässä häneen yhteyttä. Parempi mahdollisuus siellä on, kuin täällä. Jos hän haluaa tutustua suhun, ei pari mokaa haittaa.
Yritän kerätä rohkeutta. Vielä kun kohtaisimme jossain, missä voisin hänelle kertoa kaiken, niin olisin onnellinen.
Hyvä, että ajattelet asiaa näiden palstojen ulkopuolelle. Se on jo ensimmäinen askel, että et jää tänne palstalle jumittamaan asiaa. Jos suora yhteydenotto tuntuu vielä vaikealta, aina voit "ajautua" paikkoihin, jossa hänkin käy. Sattumalta tavatessa, ehkä helpompi pyytää vaikka kahville. Mutta suoraan kysyminen on aina paras, hänkin näkee heti sinun ajattelevan häntä.
Luovutan vain liian helposti.
Jouluna ajattelin etsiä hänen numeronsa ja laittaa viestiä. No sitä ei löytynyt, joten se jäi siihen.
Uusi vuosi ja ajattelin mennä katsomaan ilotulitusta, jospa hänet siellä näkisin. No en itse mennyt sinne ollenkaan. Tosin ei hänkään siellä kuulemma ollut.
Ystävänpäivänä ajattelin laittaa hänelle kortin. Löysinkin hyvän, jonka teksti olisi kertonut tunteistani. En ostanut sitä... Koska en tiedä tarkalleen hänen osoitetta, enkä uskaltanut viedä postilaatikkoon suoraan.
Ajattelin, että jos näen hänet ulkona, niin menen hänen luokseen ja kerron tunteistani. Keräsin rohkeutta kauan ja kun hänet näin, niin ajattelin, että nyt onnistun. No en. Kun hän meni takaisin sisälle... Toisella kerralla hän juoksi pois. Sitten en enään nähnyt häntä. Luovutin.
Se tuntui niin pahalta. Silloin taas tajusin, että miltä hänestä mahtoi tuntua, kun käyttäydyin sillä tavalla. Siksi aloin välttelemään häntä. Koska en oikeasti halua satuttaa.
Hienoa, että yrität ja jaksat. Jos tiedät missä hän asuu, niin saat osoitteen selville. Kirjoita hänelle, vaikka kirje, jonka pistät joko postiin tai viet itse perille. Kerro hänelle tunteistasi, että olet häntä odottamassa. Jos hän tietää, hän voi olla ihan samalla tavalla häkeltynyt tästä tilanteesta. Silloin molempien kannalta on parempi puhua asiat läpi. Ei toista satuta, jos toinen välittää. Jos hän ei haluaisi sua nähdä, niin varmasti sen olisi jo sanonut sulle suoraan. Ota nyt vaan rohkeasti yhteyttä häneen. Joko kirjeellä, puhelimitse, sähköpostilla tai kasvokkain. ROHKEUTTA!!!
Otetaan pian .
Se olisi kyllä kiva.