mtk:n ja muiden maatalouteen sidoksissa toimijoiden julkinen viestintä muistuttaa usein naapurista tuttua asioiden esittämistä arkijärjelle vieraassa valossa.
tarkoitushakuinen yksisilmäisyys, jonka puitteissa asiat esitetään usein marttyyrin ja "vääryydenkärsijän" äänenpainoin, on omiaan heikentämään viestin läpimenoa sekä ylipäätään luomaan nihkeää asennetta ydinsidosryhmien ulkopuolella.
jatkuvalla valituksella harvoin saa sympatiaa mutta nähtävästi sitä voikin keskittyä hakemaan (EU-)verovaroin kustannettavan julkisen imagokampanjoinnin avulla.
mtk:n voimallinen puuttuminen S-ryhmän "halpuuttamiseen" on yksi esimerkki progandistisesta älymölöstä.
kukaan normijärkinen kuluttaja ei pidä kaupasta ostettavan ruokakorin kalleutta tuottajahintojen syynä, vaan ymmärtää mainoksen hienoisen itseironian.
kauppa suomii itseään... ja mtk:n marttyyrit muka "loukkaantuivat".
toinen kuvaava esimerkki on pyrkimys muuttaa käsite maataloustuki maatalouskorvaukseksi.
samalla periaatteella kehitysaluetuki on aikojen saatossa muuttunut aluetueksi...varmaan ihan hyvä tukinautinta-alueiden väestön omanarvon kannalta; onhan se mukavampi kun kotikunta nauttii vuodesta toiseen aluetukea kehitysaluetuen sijaan.
maataloustuki puolestaan on de facto sosiaalisin perustein maksettava tuki puolelle nauttijoistaan ja jos tässä halutaan puhua korvauksesta niin on se lähinnä rinnasteinen toimeentulokorvaukseen (siis toimeentulotukin pitäisi nimetä uudelleen)
samalla logiikalla työttömyystuen voisi nimetä työhakukorvaukseksi, lapsilisät lapsikorvauksiksi ja asumistuen asumiskorvaukseksi.
luonnollisesti yritystuet olisivat yrityskorvauksia.
Liettuan maataloustuotteille nopeasti hankkimista venäjä-pakotteita korvaavista uusista markkinoista on myös opiksi. Liettuassa kun ei voi valtiovallalta lisätukia pyytäessä voisi saada mediapalstoja valloitetuksi viikkokausiksi.
meidän viljelijäomisteiselta tuotantoketjulta ei moinen uusien markkinoiden hankinta meinaa onnistua millään.
ainakin osasyynä tähän on liian hyvä kansallinen tukijärjestelmä joka kattaa jopa vientimarkkinoiden häiriötkin.
sato tai kato, vientiä tai ei... suomalainen viljelijä voi laskea toimeentulonsa EUn kattavimman tukijärjestelmän varaan.
vai pitäisikö puhua korvausjärjestelmästä?
tarkoitushakuinen yksisilmäisyys, jonka puitteissa asiat esitetään usein marttyyrin ja "vääryydenkärsijän" äänenpainoin, on omiaan heikentämään viestin läpimenoa sekä ylipäätään luomaan nihkeää asennetta ydinsidosryhmien ulkopuolella.
jatkuvalla valituksella harvoin saa sympatiaa mutta nähtävästi sitä voikin keskittyä hakemaan (EU-)verovaroin kustannettavan julkisen imagokampanjoinnin avulla.
mtk:n voimallinen puuttuminen S-ryhmän "halpuuttamiseen" on yksi esimerkki progandistisesta älymölöstä.
kukaan normijärkinen kuluttaja ei pidä kaupasta ostettavan ruokakorin kalleutta tuottajahintojen syynä, vaan ymmärtää mainoksen hienoisen itseironian.
kauppa suomii itseään... ja mtk:n marttyyrit muka "loukkaantuivat".
toinen kuvaava esimerkki on pyrkimys muuttaa käsite maataloustuki maatalouskorvaukseksi.
samalla periaatteella kehitysaluetuki on aikojen saatossa muuttunut aluetueksi...varmaan ihan hyvä tukinautinta-alueiden väestön omanarvon kannalta; onhan se mukavampi kun kotikunta nauttii vuodesta toiseen aluetukea kehitysaluetuen sijaan.
maataloustuki puolestaan on de facto sosiaalisin perustein maksettava tuki puolelle nauttijoistaan ja jos tässä halutaan puhua korvauksesta niin on se lähinnä rinnasteinen toimeentulokorvaukseen (siis toimeentulotukin pitäisi nimetä uudelleen)
samalla logiikalla työttömyystuen voisi nimetä työhakukorvaukseksi, lapsilisät lapsikorvauksiksi ja asumistuen asumiskorvaukseksi.
luonnollisesti yritystuet olisivat yrityskorvauksia.
Liettuan maataloustuotteille nopeasti hankkimista venäjä-pakotteita korvaavista uusista markkinoista on myös opiksi. Liettuassa kun ei voi valtiovallalta lisätukia pyytäessä voisi saada mediapalstoja valloitetuksi viikkokausiksi.
meidän viljelijäomisteiselta tuotantoketjulta ei moinen uusien markkinoiden hankinta meinaa onnistua millään.
ainakin osasyynä tähän on liian hyvä kansallinen tukijärjestelmä joka kattaa jopa vientimarkkinoiden häiriötkin.
sato tai kato, vientiä tai ei... suomalainen viljelijä voi laskea toimeentulonsa EUn kattavimman tukijärjestelmän varaan.
vai pitäisikö puhua korvausjärjestelmästä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
tuolla kotkottaa yksnakkinen peruspellervolainen aiheesta
http://laurikontro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189049-s-ryhman-mainospallo-meni-omaan-maaliin
"samalla logiikalla työttömyystuen voisi nimetä työhakukorvaukseksi, lapsilisät lapsikorvauksiksi ja asumistuen asumiskorvaukseksi."
Miksi ansiopäiväraha sitten nimettäisiin?
Mitään maataloustukea ei makseta sosiaalisin perustein!
mitä työttömiltä on leikattu jotta saisivat korvausta tai lapsilisä sehän on nimensä mukaisesti äpärä tuki ja asumistuki mitä niiltä on leikattu jotta se korvaukseksi muuttuisi ihme paskan jauhamista maajusseilta leikattiin tuotteenhintaa 1995 maidosta sai 3 mk l nyt saa 38 senttiä ja valtio korvaa sitä että leikkas hintaa .... mahtoko toi hinnanleikkaus olla etes perustuslain mukane vai rikottiinko siinä perustuslakia ihme paskaaivoja täällä ku ei tajuta vaa niinhän te käytte huorissaki ja teette vääryytttä perhettänneki kohtaa ja sit selittelette satuja sellasta paska sakkia ootte
viljelijöiden tulokehitys on ollut muita ammattiryhmiä parempi EU-jäsenyyden aikana
EIR TYHMILL MAKSRELL,,,:))))))))))))
ei kyl ole totta, maksetaahan sunkin perheelles tukia
IRIOOTRI NE ON KORVAHUKSRIAHAN,,:)))))))))
ei pesi järki sun korvies välis
lues ny uudellee ne mavin sivut
IRIOOTRI, UUREHET KORVAHUS EHROT EIR OLEHEN EREHES JULKAASTRUHUN VIEL,,)))))))))))))))
Liettua on jämpti, pääsy irti Venäjän kaasusta. Kepu kannattaa kaikessa törsineen päivinern Kekkoslovskian köyhdyttäviä toimintamalleja.