Minun Jouluni 21 vuotta sitten on kuopattu,hän äitini kesti vain 52 puukoniskua,isäni anoi apua minulta,minä soitin apua,minä en tunne joskus mitään,itken kerran vuodessa,olen tunteeton,vain lapseni ovat jotain minkä vuoksi jaksan elää!!!!
SYNKKÄ JOULUNI
sinde82
7167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sä olet nyt jonkinlaisessa elämäsi montussa, mutta ei ole niin syvää monttua, josta Jeesus ei nostaisi. Rukoilethan.
Muista palvoa Jumalaasi Allahia. Hän tarjoaa sinulla 72 mies neitsyttä...
Hei joulu on kerran vuodessa vain. Joten painu narkki kalmistoon.
Ja yks vitun neiti sieltä näytti taas aikuisen puolensa.
Lapsethan ovat ainoa syy elämiseemme,ilman lapsia loppuisi ihmisten maanpäällinen vaeltaminen lyhyeen :)
Et ole yksin tunteidesi kanssa. Jo paria kuukautta ennen joulua alkaa masennus ja joulut on yhtä ilotonta aikaa. Se on vaistomainen reaktio, joka tulee itsestään ilman asian ajattelemista. Nuoruuteni joulut oli yhtä helvettiä, viina virtasi, puukko ja nyrkki heilui muiden kättä pidempien välineiden lisäksi. Ei ollut joulua, ettei ollut kaikilta perheenjäseniltä joku paikka rikki. Minä vain olin ainoa, joka teki kaikkensa muita suojellakseen puukkojenkin edessä. Kiitos kaikesta isäpuolelle, sille narsistille paskiaiselle, joka veti viinaa ja pillereitä.
Minulla ei ole ollut vuosiin mitään syytä elää, mutta oman lapsen syntymän vuoksi yritän vielä jaksaa, vaikka ei se helppoa ole.
Olen myös muiden mielestä tunteeton, en koskaan itke, mikään ei enää hätkäytä, kipu on aika läsnä ja se pitää minut hengissä, ei edes läheisten kuolema tee minuun mitään vaikutusta.
Hei. Koeta löytää iloa ja hyvyyttä pienistä asioista. Paljon on mukaviakin ihmisiä. Koeta löytää heidän luokseen. Vielä onnikin voi löytyä. Kannustavin terveisin. Samaa kokenut