Mikä on tuuliperäsimen toimintaperiaate?
Siis oikein niin kuin syvällisesti. Ajattelin että ei kai sellaisen teko voi olla mitään kvanttifysiikkaa.
Ovat sen verran kalliita että jos tekis itse.
Siis oikein niin kuin syvällisesti. Ajattelin että ei kai sellaisen teko voi olla mitään kvanttifysiikkaa.
Ovat sen verran kalliita että jos tekis itse.
Vastaukset 21
Vanhimmat
“Pikakurssi” tuuliperäsimistä:
http://www.selfsteer.com/windvanes101/classification.php
Netistä löydät satoja artikkeleita tuuliperäsimistä, jopa niiden rakentamisesta.
Ehkä kuitenkin kannattaisi hankkia tuuliperäsintietoutta kirjoistakin ennenkuin ryhdyt rakentamaan omatekoista.
Tässä on yksi aiheeseen sopiva kirja:
Bill Morris: The Windvane Self-Steering Handbook
Teetä niitä sitten samalla paljon Kiinassa ja myy loput täällä halvalla.
Tuuliperäsimen toimintaperiaate on, että laite pitää veneen valitussa suunnassa ( kulmassa ) tuuleen nähden. Tähän liittyy ainakin tuulilapa ja servolapa ( vedestä voiman ottava ohjauslapa )
Joissain laitteissa oma peräsin lukitaan ja toisissa servolapa kääntää omaa ruoria/pinnaa.
Itse en lähtisi rakentamaan tuuliperäsintä vaikka kaikkia muita värkkejä on tullut rakenneltua.
Löytyykö vieläkään ns. edullista vaihtoehtoa tuuliperäsimeksi? Mielestäni tuhansien eurojen hinta ei korreloi laitteen monimutkaisuuden kanssa, joten näitä on pakko saada halvemmalla jostain kiinasta. Mikä olisi paras edullinen tuuliperäsin n. 31 jalkaiseen 5 tonniseen pitkäköliseen matkaveneeseen?
Kysele maailmalla kiertäneiltä käytettyä tuuliperäsintä. Voisit saada edullisemmin. "Tehtaan" tekemissä on säätöjä joilla saat omaan veneeseen toimivan laitteen. Korkeutta ja kulmia voi joutua hetken hakemaan ennen kuin peräsin toimii toivotusti. Miksei omatekemäkin voisi onnistua mutta varaudu lukuisiin muutoksiin matkan varrella.
Itsellä windpilot pacific 34 feet 6,5 tonnin veneessä. Toimii hyvin kun suhteellinen tuuli vaan riittää.
Samaa mieltä. Sekä itse rakennettavassa että tehdastekoisessa on hyvä huomioida erityisesti yksi asia: ohjauslavalla toimivien tuuliperäsinten on oltava lujatekoisia. Ohjauslapaan kohdistuu suuria rasituksia. Se on koitunut Windpliot Pacific Plussan ongelmaksi. Ohjauslavan alumiiniputkesta tehty akseli ei ole kestänyt, useita on katkennut (myös kahdesta suomalaisesta pallonkiertoveneestä). Hydrovanen umpiteräksinen akseli on vahva, mutta teräsrakenteisena tuuliperäsin on myös painavampi. Kummassakin ohjauslapa toimii tarvittaessa hätäohjksena. Myös Monitorissa on hätäohjausmahdollisuus peräsinhaverissa. Sekin pointti on tärkeä varsinkin, jos veneessä on vaurioherkka lapioperäsin.
Windpilot Pacificissa ja muissa alumiinirakenteisissa (Aries ym), joissa servolapa välittää ohjauksen veneen peräsimelle, kuormitukset ovat huomattavasti kevyemmät eikä kestävyysongelmia tietääkseni ole esiintynyt.
Itsellä Monitor 10tn veneessä, ed.13tn veneessäni oli Hydrovane. Kummassakaan ei ongelmia,
Nimimerkki Fin26 haaveilkee halvasta kiinalaisesta tuuliperäsimestä. Yksinpurjehtijana en edes harkitsisi sellaista vaihtoehtoa. Tuuliperäsimen toimivuus ja luotettavuus ovat ensisijaiset ominaisuudet. Tuuliperäsimen rikkoutuminen ison meren ylityksellä on varsinkin yksinpurjehtijalle lähes katastrofi.
Halpaa hakiessasi hdotan, että koetat etsiä ainoastaan sellaisia käytettyjä tuuliperäsimiä, joiden toiminta ja rakenne tunnetaan riittävästi. Näitä ovat edellisiissä viesteissä mainittujen (Hydrovane, Monitor, Windpilot) lisäksi vaikkapa Aries, Hasler, Sailomat.
Ostin omalle reissulleni käytetyn Hydrovanen 1200 €:lla. Myyjä ei tiennyt sen aikaisemmasta historiasta. Kulumia oli sen verran, että tilasin valmistajalta kuluvien osien huoltopaketin ja teetin pari uutta puslaa. Tuli maksamaan kaikkiaan noin 1500 €. Ohjasi valtamerien ylityksistä virheettömästi 90 %. Muu aika joko käsiohjauksella tai Raymarinin autopilotilla. Ei tulisi mieleenkään rakentaa itse tai ostaa tuntematonta merkkiä.
Uusista tuuliperäsimistä Norvane (USA) näyttäisi olevan 2000 USD hintaluokassa, joka on halvemmista päästä. Norvane on saman tyyppinen kuin Aries, mutta valmistetaan happoteräksestä.
http://www.selfsteering.com/Introduction.asp
Australialainen Fleming näyttäisi olevan 4.800 AUSD
Fleming on servotoimintainen kuten Aries, Monitor, Windpilot yms. ja tunnetaan tukevarakenteisena. Siinä tuskin on enää lastentautejakaan, koska on ollut tuotannossa jo n. 50 vuotta.
http://www.flemingselfsteer.com
Oceannavigatorin vuoden vanhassa jutussa kerrotaan käytettyjen tuuliperäsimien hinnan liikkuvan 1000 USD luokassa, uusien hinta on n. 5000 USD.
http://www.oceannavigator.com/May-June-2014/Wind-vane-steering/
Tiedustelkaa pääministerinkansliasta, ne kun asiat on politiikassa aina menneet niiden peräpyörteiden muassa.
Kaksi perusperiaatetta suora periaate (tapaus 1 ja 2) sekä servoperiaate (3 ja 4). Servo on näistä se tehokkaampi ja tavallisempi tapa jossa ohjaava momentti saadaan veden hydrostaattisen paineen avulla.
1) Tuuli kääntää välitysten kautta peräsintä suoraan
2) Tuuli kääntää apuperäsintä välitysten kautta suoraan, varsinainen peräsin on lukittuna
3) Tuuli kääntää apuperäsimen jättökulmassa olevaa servopintaa joka saa aikaan apuperäsimen kääntymisen, varsinainen peräsin on lukittuna
4) Tuuli kääntää servoperäsintä joka saa aikaiseksi momentin jolla käännetään varsinaista peräsintä
Kerrotko miten hydrostaattinen paine ohjaa venettä?
Uppoaako keräsinlapa yhtäkkiä syvälle vedenpinnan alle?
Onko jollain kokemuksia Windy tuuliperäsimestä.
Jos on lähdössä isoille maailman merille, niin liekö tuossa hankinnassa kannattaa nuukailla, parasta vaan perälautaan! Lähivesillä (itämeri) ihan sama mikä merkki siellä ohjailee. Windy on varmaan joku "tee se itse" -halpis, ei tunnettu merkki.. Saattais olla ihan toimivakin tässä lähivesillä seilaillessa..
Eikös tavallisella pinnapilotilla pärjää isoilla vesillä?
Persopen
Jos on riittävästi sähköä, niin saattaa pärjätäkin, mutta onhan pitkillä siivuilla tuuliperäsin aivan yliveto. Koska koneajossa ja pyörivissä heikoissa tuulissa tuuliperäsin ei toimi, on hyvä olla pitkässä reissussa molemmat.
”Kaikki herkut matkaan”
Tuuliperäsin ja pinnapilotti ovat hieman eri juttuja. Tuuliperäsin pitää suunnan vakiona tuuleen nähden. Tavallinen pinnapilotti pitää kompassisuunnan. Toki jos systeemissä on riittävästi älyä, niin pinnapilottikin voi ohjata niin että tuulikulma pidetään vakiona ("wind hold"). Valtamerillä tuuliperäsintä käytetään mm siksi että se ei kaipaa sähköä ja on useimmiten luotettavampi kuin jokin elektroninen systeemi.
Sähköriippuvuutta itsekin arvelin miinukseksi mutta onko laadukkaan pinnapilotin mekaaninen kestävyys kuitenkin riittävä viikkojen reissuille?
Persopen
Onko tuo varmaa tietoa, edullinen tuntuu olevan..
Pinnaohjatun veneen autopilotti kannattaa sijoittaa kannen alle. Tietokone ja työyksikkö suojaan kuten ruoriohjauksessa ohjaamaan kvadrantista, jos vain tilat löytyvät. Yhden Autohelm 1000:n sähköinen elämä ei kestänyt edes 5 viikon Norjan soolopurjehdusta vaan pimeni roiskeista. Onneksi oli myös tuuliperäsin mukana. En lähtisi yhdellä pinnapilotilla pitkälle, 2 on parempi.
Seppomartti
Windy on edullinen mutta liian hento laite, ei tule kestämään. Rakennemateriaalit liian ohuita ja mekanismi onneton.