Lapset liikkumaan
Lapset raihnaistuvat hälyttävästi - jo 15-vuotiaita leikkauspöydillä
Maanantai 9.3.2015 klo 12.54
Lasten ja nuorten vähäinen liikunta näkyy jo lääkäreiden vastaanotoilla. Lapsilla ja nuorilla on entistä enemmän nivelkipuja, selän välilevyn pullistumia ja jopa sepelvaltimotaudin ensioireita.
Selän lisäksi huonot lihakset aiheuttavat lapsilla ja nuorilla helposti kipuja myös rinta- ja kaularangan alueella.
Selän lisäksi huonot lihakset aiheuttavat lapsilla ja nuorilla helposti kipuja myös rinta- ja kaularangan alueella. (COLOURBOX)
Vähäinen liikunta ja runsas viihdemedian käyttö näkyvät kasvuikäisten lisääntyvänä tuki- ja liikuntaelinoireiluna. Toisaalta urheilua harrastavien lasten runsas yksipuolinen harjoittelu kuormittaa lapsen elimistöä ja altistaa vammoille.
Lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksia hoitavat lääkärit ovat huomanneet, että tules- ja reumapoliklinikoille ajautuu entistä enemmän nuoria, jotka valittavat erilaisia nivelkipuja.
- Kun tutkimuksilla on suljettu pois tulehdukselliset reuma- ja muut sairaudet, jäljelle jäävä selitys on: liiallinen ruutuaika ja liian vähäinen liikunta, toteaa Kuntoutus Ortonin Lasten ja Nuorten yksikön ylilääkäri, lastenreumatologi Hanna Säilä.
Heikkoja tukilihaksisa
Suomen olympiakomitean vastaava lääkäri Harri Hakkarainen toteaa, että istuminen ruutujen ääressä on pahinta.
Hän on tuonut esiin huolensa tilanteesta, jossa 15-vuotiailta leikataan selkiä välilevyn pullistuman takia ja alle murrosikäisillä on löydöksiä sepelvaltimotaudin ensioireista.
- Välilevyn pullistumaa on totuttu pitämään raskasta työtä tekevien yli 40-vuotiaiden ongelmana. On hälyttävää, että jo alle murrosikäisillä on välilevyn pullistumia ja lanteen nikamakaarien murtumia. Syynä ovat selän heikot tukilihakset.
- Kerran pari viikossa saatetaan pelata jotain rajua lajia kuten salibandya tai jääkiekkoa. Kun lihakset ovat heikot, luut joutuvat tällöin koville. Tällaisesta voi saada riesan loppuelämäkseen, jolloin pystyy kyllä liikkumaan, mutta joutuu valikoimaan liikkumistaan.
Kalkkeutuvia valtimoita
Selän lisäksi huonot lihakset aiheuttavat lapsilla ja nuorilla helposti kipuja myös rinta- ja kaularangan alueella.
- Kun lihakset ovat heikot, ne väsyvät ja kipeytyvät maitohapoille. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että asento vain huononee. Helposti ajaudutaan esimerkiksi päänsärkykierteeseen, jota voidaan luulla migreeniksi.
Hakkarainen huomauttaa, että murrosiän molemmin puolin on myös löydetty sepelvaltimoiden seinämien kalkkeutumista.
- Tähän on törmätty niillä nuorilla, jotka liikkuvat vähän, ovat ylipainoisia ja syövät epäterveellisesti. Onneksi liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, istumisasennon ja unirytmin korjaamisella saadaan jo paljon hyvää aikaa.
- Jos liikkuminen ja ravinto ovat kunnossa, pienestä ylipainosta ei ole haittaa. Vaarallisempaa on alipaino. Kestävyyslajeissa tytöillä saattaa olla syömishäiriöitä. He liikkuvat paljon ja heillä on hyvät lihakset, mutta alipaino aiheuttaa vakavia hormonaalisia ongelmia, luusto-ongelmia ja anemiaa.
Toispuoleisia asentoja
Lääkäreiden ja fysioterapeuttien vastaanotoilla ovat tuttu näky myös ne urheilua harrastavat lapset ja nuoret, joilla runsas yksipuolinen harjoittelu kuormittaa elimistöä, aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinoireilua ja altistaa vammoille.
- Vastaanotolla näkee jo 12-vuotiaista, että he pelaavat jääkiekkoa tai salibandya, sillä he ovat niin tosipuoleisia, Hakkarainen sanoo.
Lihasten monipuolinen kehittäminen ei Hakkaraisen mukaan tarkoita sitä, että lasten ja nuorten pitäisi harrastaa monia eri lajeja.
- Riittää, että on yksi laji, jossa valmentajien ohjauksella pidetään huolta treenien monipuolisuudesta. Pitää hengästyä, että sydän- ja verenkiertoelimistö vahvistuu, pitää hyppiä, jotta jänteet ja luut vahvistuvat. Hyvään lihaskuntoon vaikuttavat myös erilaiset tasapaino- sekä ketteryysharjoitukset.
Vaivaako alaselkäkipu?
Syy voi olla kireys pohkeissa Astu hyvään oloon!
www.tumppituote.fi
Hakkaraisen mukaan on hyvin paljon kiinni valmentajista, että liikunta pysyy monipuolisena.
- Valitettavasti valmentajien tietämys vaihtelee. Koska monet junioritason valmentajat eivät valmenna päätyökseen, he eivät välttämättä ehdi päivittää omaa tietämystään.
- Syyttää ei valmentajia kuitenkaan voi. Tärkeintä on, että urheiluseuroissa puhutaan liikunnan monipuolisuuden merkityksestä myös vanhemmille. Yhdessä voidaan sitten miettiä, miten monipuolisuutta voitaisiin lisätä.
HILKKA TIENHAARA
Lapset raihnaistuvat hälyttävästi - jo 15-vuotiaita leikkauspöydillä
Maanantai 9.3.2015 klo 12.54
Lasten ja nuorten vähäinen liikunta näkyy jo lääkäreiden vastaanotoilla. Lapsilla ja nuorilla on entistä enemmän nivelkipuja, selän välilevyn pullistumia ja jopa sepelvaltimotaudin ensioireita.
Selän lisäksi huonot lihakset aiheuttavat lapsilla ja nuorilla helposti kipuja myös rinta- ja kaularangan alueella.
Selän lisäksi huonot lihakset aiheuttavat lapsilla ja nuorilla helposti kipuja myös rinta- ja kaularangan alueella. (COLOURBOX)
Vähäinen liikunta ja runsas viihdemedian käyttö näkyvät kasvuikäisten lisääntyvänä tuki- ja liikuntaelinoireiluna. Toisaalta urheilua harrastavien lasten runsas yksipuolinen harjoittelu kuormittaa lapsen elimistöä ja altistaa vammoille.
Lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksia hoitavat lääkärit ovat huomanneet, että tules- ja reumapoliklinikoille ajautuu entistä enemmän nuoria, jotka valittavat erilaisia nivelkipuja.
- Kun tutkimuksilla on suljettu pois tulehdukselliset reuma- ja muut sairaudet, jäljelle jäävä selitys on: liiallinen ruutuaika ja liian vähäinen liikunta, toteaa Kuntoutus Ortonin Lasten ja Nuorten yksikön ylilääkäri, lastenreumatologi Hanna Säilä.
Heikkoja tukilihaksisa
Suomen olympiakomitean vastaava lääkäri Harri Hakkarainen toteaa, että istuminen ruutujen ääressä on pahinta.
Hän on tuonut esiin huolensa tilanteesta, jossa 15-vuotiailta leikataan selkiä välilevyn pullistuman takia ja alle murrosikäisillä on löydöksiä sepelvaltimotaudin ensioireista.
- Välilevyn pullistumaa on totuttu pitämään raskasta työtä tekevien yli 40-vuotiaiden ongelmana. On hälyttävää, että jo alle murrosikäisillä on välilevyn pullistumia ja lanteen nikamakaarien murtumia. Syynä ovat selän heikot tukilihakset.
- Kerran pari viikossa saatetaan pelata jotain rajua lajia kuten salibandya tai jääkiekkoa. Kun lihakset ovat heikot, luut joutuvat tällöin koville. Tällaisesta voi saada riesan loppuelämäkseen, jolloin pystyy kyllä liikkumaan, mutta joutuu valikoimaan liikkumistaan.
Kalkkeutuvia valtimoita
Selän lisäksi huonot lihakset aiheuttavat lapsilla ja nuorilla helposti kipuja myös rinta- ja kaularangan alueella.
- Kun lihakset ovat heikot, ne väsyvät ja kipeytyvät maitohapoille. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että asento vain huononee. Helposti ajaudutaan esimerkiksi päänsärkykierteeseen, jota voidaan luulla migreeniksi.
Hakkarainen huomauttaa, että murrosiän molemmin puolin on myös löydetty sepelvaltimoiden seinämien kalkkeutumista.
- Tähän on törmätty niillä nuorilla, jotka liikkuvat vähän, ovat ylipainoisia ja syövät epäterveellisesti. Onneksi liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, istumisasennon ja unirytmin korjaamisella saadaan jo paljon hyvää aikaa.
- Jos liikkuminen ja ravinto ovat kunnossa, pienestä ylipainosta ei ole haittaa. Vaarallisempaa on alipaino. Kestävyyslajeissa tytöillä saattaa olla syömishäiriöitä. He liikkuvat paljon ja heillä on hyvät lihakset, mutta alipaino aiheuttaa vakavia hormonaalisia ongelmia, luusto-ongelmia ja anemiaa.
Toispuoleisia asentoja
Lääkäreiden ja fysioterapeuttien vastaanotoilla ovat tuttu näky myös ne urheilua harrastavat lapset ja nuoret, joilla runsas yksipuolinen harjoittelu kuormittaa elimistöä, aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinoireilua ja altistaa vammoille.
- Vastaanotolla näkee jo 12-vuotiaista, että he pelaavat jääkiekkoa tai salibandya, sillä he ovat niin tosipuoleisia, Hakkarainen sanoo.
Lihasten monipuolinen kehittäminen ei Hakkaraisen mukaan tarkoita sitä, että lasten ja nuorten pitäisi harrastaa monia eri lajeja.
- Riittää, että on yksi laji, jossa valmentajien ohjauksella pidetään huolta treenien monipuolisuudesta. Pitää hengästyä, että sydän- ja verenkiertoelimistö vahvistuu, pitää hyppiä, jotta jänteet ja luut vahvistuvat. Hyvään lihaskuntoon vaikuttavat myös erilaiset tasapaino- sekä ketteryysharjoitukset.
Vaivaako alaselkäkipu?
Syy voi olla kireys pohkeissa Astu hyvään oloon!
www.tumppituote.fi
Hakkaraisen mukaan on hyvin paljon kiinni valmentajista, että liikunta pysyy monipuolisena.
- Valitettavasti valmentajien tietämys vaihtelee. Koska monet junioritason valmentajat eivät valmenna päätyökseen, he eivät välttämättä ehdi päivittää omaa tietämystään.
- Syyttää ei valmentajia kuitenkaan voi. Tärkeintä on, että urheiluseuroissa puhutaan liikunnan monipuolisuuden merkityksestä myös vanhemmille. Yhdessä voidaan sitten miettiä, miten monipuolisuutta voitaisiin lisätä.
HILKKA TIENHAARA
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kouvolassa osataan liikuttaa lapsia
10.3.2015 6:03 | Päivitetty: 10.3.2015 7:34
Kuva: Moises Garibay
Keskustan päiväkodissa Nina Siimesjärvi ja Katja Vanhatalo leikkivät 5-vuotiaiden Inga Havilan, Daniel Lopperin ja Renni Valtosen kanssa. Sykkeet nousivat välillä, kun koko lapsiryhmä pinkaisi juoksuun.
Keskustan päiväkodissa Nina Siimesjärvi ja Katja Vanhatalo leikkivät 5-vuotiaiden Inga Havilan, Daniel Lopperin ja Renni Valtosen kanssa. Sykkeet nousivat välillä, kun koko lapsiryhmä pinkaisi juoksuun.
Daniel Lopperi keräsi monta palloa.
Inga Havila, Daniel Lopperi ja Renni Valtonen hyppivät lattiaan teipattuja reittimerkintöjä pitkin. Keskustan päiväkodissa huoneesta toiseen siirtyminen on hauskaa ja laittaa lapset liikkumaan.
Kouvolassa on etsitty jo parin vuoden ajan uusia tapoja lisätä liikkumista lapsen arkeen. Käynnissä olevan Liikkuva lapsuus -hankkeen tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa ymmärretään liikkumisen merkitys lapsen hyvinvoinnille, terveydelle ja oppimiselle. Mukana hankkeessa ovat Kouvolan päiväkodit, perhepäivähoitajat, perhepuistot ja neuvolatoiminta.
Hankkeen aikana Kouvolaan on luotu verkosto, joka koostuu varhaiskasvatuksen henkilökunnasta. Verkostoryhmät eri alueilta kokoontuvat säännöllisesti jakamaan hyviä ideoita.
— Ryhmissä kerrotaan, miten missäkin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa liikutaan. Ryhmissä on keksitty uusia tapoja liikkua ja pohdittu aikuisen roolia lasten liikkumisten lisääjänä, kertoo Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori Päivi Virtanen.
Kouvolan verkostomalli saattaa levitä tulevaisuudessa muihinkin Suomen kuntiin. Malli on otettu osaksi tänään julkistettavaa valtakunnallista varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa Valoa, jonka tavoitteena on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muuttaminen liikunnallisempaan suuntaan.
— Kouvolan mallissa tehdään yhdessä ja viedään eteenpäin kohti muutosta. Kaikki aikuiset ovat lasten liikuttajia, kehuu Niina Korhonen Valosta.
Ohjelmaa on rakennettu yhteistyössä asiantuntijoiden ja varhaiskasvattajien kanssa vuodesta 2012. Viime vuonna kehittäjäverkostoon kuului yli 80 varhaiskasvatuksen asiantuntijaa sekä 15 kuntatasoista ja 70 yksikkötasoista pilotoijaa. Kouvola oli yksi hankkeen pilottikunnista.
Verkoston tehtävänä on ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Ohjelman käyttöönoton tueksi on kehitetty kuntien erilaisista toimintamalleista koostetut työkirjat, joita jaetaan varhaiskasvattajille, johtajille ja kuntatason toimijoille.
Kunnat voivat poimia työkirjoista malleja, joilla he voivat kehittää omaa tekemistään.