Millaiselle ihmiselle sopisi Dalmatialainen??

Tuskin kukaan haluaa tuon rotuista???

Mitä olen muutamia tavannut niin aktiivinen rotu todella on. Sopii varmasti hyvin liikunnalliselle ihmiselle joka tykkää tehdä pitkiä lenkkejä. Veikkaan, että pelkät hihnalenkit eivät välttämättä riitä vaan olisi hyvä jos vapaana saisi juosta niin paljon kuin lähtee päivittäin.

Kannattaisi tutustua rotuun livenä. Täällä on mielipiteitä laidasta laitaan ja useita tosi häiriintyneitäkin vastaajia.

Jos et tosiaan pelkää karvaa, liikut PALJON ja tykkäät, että sohvalla ollessasi on kyljessä aina kiinni karvakorva niin ota dalmatialainen! :)

Meillä 10 v dalmisnarttu. Karvaa lähtee todella paljon (ainakin tällä hetkellä), siivota saa monta kertaa päivään. Rakastaa ruokaa ja juoksemista. Vapaana juokseminen on dalluille tärkeää, hihnalenkit eivät riitä. Meidän koira tykkää frisbeen noutamisesta ym. palloleikeistä. Ruokaa söisi varmaan niin paljon kuin saisi. Meidän vanha rouva on kärsinyt iho-ongelmista, milloin on tassujen välit auki milloin mitäkin. Vakuutus siis kannattaa ottaa kaiken varalta. Tykkää lapsista ja kaipaa ylipäätään kaikilta ihmisiltä rapsutuksia/huomiointia. Haukkuu ainoastaan sisääntulijat, ns. turhaa räksytystä ei ole. Onhan tuo aivan ihana rotu ja uskollisia ovat laumalaisilleen. Karvaa vaan saisi tosiaan lähteä vähemmän! :)

Kaverillani on kolme dalmista ja tosiaan virtaa riittää. Hän käy päivittäin pitkän metsälenkin, jolloin koirat saa juosta vapaana. Hänellä on aidattu piha jossa koirat leikkivät parisen tuntia päivässä. Lisäksi hän harrastaa agilityä ja hihnalenkit vielä tähän päälle ja aina vain koirilla tuntuu virtaa riittävän. :D

Joten kunhan omistajallakin virtaa ja aikaa riittää niin ovat mainioita kavereita.

Täytyy myös muistaa, että riistaviettiäkin löytyy jonkin verran. :)

Dalmis on energinen ja ihana kaveri. Jaksaa juosta omistajansa läkähdyksiin. Vaatii irrallaan juoksutusta turvallisella alueella. Leikkisiä ovat myös. Rakastaa nukkua omistajansa viekkukaverina peiton alla. Irtoava karva on kyllä sellaista piikkitikkua, että kaikki ei tykkää. Kuivausrumpu on omistajalle välttämättömyys. Suosittelisin muistamaan myös, että rodussa on puolustusintoisia, toisia koiria ja ihmisiä kohtaankin agressiivisia yksilöitä. Iso koira vaatii siis riittävän kookkaan ja vahvan kiinnipitelijän. Dalmatialaiselle käytöstavat tulee opettaa huolella. Rotu osaa testata sen, kuinka päättäväinen omistaja on. Jos antaa ns. löysää, lakkaa tottelemasta. Itselläni oli iso 40kg jättiuros ja suhtautui toisiin koiriin ja ihmisiinkin agressiivisesti. Suojeluvietti oli kova. Valitettavasti tämä kaveri tuli minulle vasta 2,5-vuotiaana ja huonoista oloista. Kurjat kokemukset olivat opettaneet koiralle jo ikävän reagointitavan eri tilanteisiin, jota en saanut muutettua. Rotu on älykäs ja ihana, mutta vaatii peräänantamattoman ja johdonmukaisen koulutuksen, jottei huomaa yllättäin omistavansa isoa ongelmaa kauniissa paketissa.

Dalmatialainen kuuluu maaseudulle. Sen kanssa on JUOSTAVA PITKIN METSIÄ Vähintään kerran päivässä.

Kaverilla oli joskus dalmatiankoira, ruskea pilkkuinen. Ihana luonne, kiltti, liian vähän sai kyllä reppana liikuntaa ja kovasti veti hihnassa (syy hihnan toisessa päässä). Muistan, että karvaa lähti ihan hirveästi ja se oli pientä ja terävää, sitä oli joka paikassa ja vaatteisiin tarttui. Siksi en itse dallua ottaisi, vaikka ihana rotu on.

ois kiva omistaa useita eri rotuisia koiria ja 4 dalmatialaista tyttökaverinsa kanssa