mielen langat, kielen kannat
Meneekö sulla langat solmuun kun näet hänet?
63290832
38540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
joo o, ihan sykkyrälle menee. Parin viikon kuluttua olis mahis nähdä, mutta taidan nokkelana vältellä senkin tilanteen ;)
ei kun siis jo viikon kuluttua. Mutta enpä taida.
no mutta miksi ihmeessä pitää vältellä?
päinvastoin.
Eivät mene.
Kyllä sen tässä tajusin, olen kaikin tavoin solmussa hänen seurassaan. Yritän rentoutua, vaan ei onnistu, vain huonot puolet tuon itsestäni . Siitä lisää solmuun. Olen hyvä karkottamaan ihmisiä.
miksi olet solmussa hänen seurassaan ?onko hän jotenkin vaivautuneen oloinen sinun
Ehkä yritän peittää tunteita.
"näinonjootosiaan" kirjoittaa asiaa;D Tää on muutenkin hyvä ketju pitkästä aikaa. Minulta onnistuu kans tuo "karkoittaminen" erittäin hyvin. Miten ihminen voi olla niin pöljä, en käsitä. Puhuu ihan puuta heinää, että itseäänkin hävettää ja taas lisää hävettää ja kierre on valmis. Tässä olisi hyvä markkinarako, kehittää joku sähkölaite (sähkökello), joka antaa iskuja aina, jos henki salpaantuu tai kiihtyy liikaa ja näin ollen tasoittaa digitaalisesti ihmisen pöljyyden
Olipa teksti mun makuun.
Kyllä. Siis jos joskus näkisin ja uskaltaisin katsoa päin. Mutta ei.
Olis varmaan mielenkiintoista seurata itseään sivullisen silmin.
Vois olla kokoillan komedia, eipuutu kuin popparit.
Se nainen saa minut niin sekaisin että en tiedä miten päin olisin hänen seurassaan.
Kasvot peruslukemilla. ja kuitenkin himon vallassa.
Arkisten asioiden puhuminen takkuaa, ja naama on varmaan kuin aivoinfarktin saaneella
:D))) sori...voisin kuvitella.
Ja tämä eläimellinen olotila esiintyy vain hänen seurassaan.
Muiden kanssa on helppo jutella, ja heittää kevyttä flirttiä,
jännä juttu sinällään, kun järjellä ajattelee.
Viikon luonto ääni: rakkaudenkipeä mies :))
Hauskaa tekstiä kerrassaan! Hyvin sä vedät! ;D
No kuka tartee avaraluontoa, jos voi seurata livenä ihmisen
käyttäytymistä, ajattelua ja toimintamalleja. Draamaa, romantiikkaa
Jännitystä, ehkä välillä kauhua ja läheltäpiti tilanteita.
Koko skaala. Tarkoitan lähinnä omaa käytöstä, sitoutumiskammoa ja tarvetta sitoutua,
ja niiden välillä tasapainoilua.
Mikä sitoutumisessa pelottaa eniten?
En halua kuulostaa itsekeskeiseltä mutta välitän syvästi hänestä, ja häntä viimeisenä haluaisin satuttaa omilla teoillani. Aina sama kaava jos, ja, ei ja kun.
Todenäköisesti hän on autuaan tietämätön tästä kaikesta, mutta useammin kuin kerra
olen nähnyt hänen silmissään tuttua lämpöä ja kaipausta.
Mutta minähän itse omat johtopäätökseni vedän. Elämä on iän pituinen kestolotto, aina ei voi voittaa mutta toivossa on hyvä elää niin pitkään kunhan se ei satuta muita, tai itse menetä järkeä.
Syteen tai saveen, ehkä vielä otan itseäni niskasta kiinni ja olen mies kerron tunteistani
kahden kesken, otan vastaan mitä tuleman pitää ja heitän omat luuloni pois, ja jos hän
tuntee samoin minä, niin en anna luulojeni ja pelkojeni tulla tielle.
Nyt on romantisoitu, ja tutkittu asiaa monelta kantilta. Hyvää yötä
Hyvin kirjoitat! Rakkaudenkipeä mies luontoäänenä ;D haha.
Joo, nähtävästi ei tarvitse huolehtia kappaleen jaosta tällä sivulla.
Näkyy menevän aikamoiseksi puuroksi :)
Oikein hyvin saa selvää. Oli mukava lukea.
viikon luontoääni:)
Syrän pysähtyy ja äänihuulet halvaantuu. Eipä olla nähty.
Taitaa olla tunteiden taijat ainaki joskus toiminu, rattaat pyöriny ääriin suuntiin ja jumittuneet.
Jollain meni. Se oli tosi suloista. Teki mieli halata ja sanoa et älä välitä, kyllä mä tiedän ja samoin.
Tuo kuvaus sopisi minuun. Toisen puhumisista en muista juuri mitään. Pahoittelut hänelle siitä.
Apua.
Menee vaikkei saisi. Mieli halajaa halaukseen, puhe katkeaa ja huomaan tuijottelevani kenkiäni.
Silmukat tippuu puikoilta. Langat pysyy hyllyillä. Hetkeksi menee sanat solmuun. Jatkan kuitenkin sitkeästi. Salainen ase puhelimeen - mulla on lunttilappuja joskus.
Jos olen varmempi omista tunteista, niin uskallan katsoa silmiin ja muutenkin sekoilu vähäisempää.
Mmjoo..niin siinä vissiin on käynyt. Vuoden koomisin otos tulisi tosiaan tallennettuna. No mutta! Nauhallahan ne - pääsenkö penkomaan arkistoja :D
No toisaalta elämä on :)
Aikaisemmin oli vähän noin, mutta nyt on tullut umpisolmu joka ei tahdo enää avautua hänelle.
Menee varmaan vaikkei pitäisikään. Hän on itse asian niin ilmaissut.
Kuvotus ja voimakas vastenmielisyyden tunne. Kylmiä väreitä, puistatusta, yökkäilyä
Juu menee langat solmuun ja sen lisäksi sotkeutunut omiin jalkoihini ja olen maaten hänen edessään...
Vaihtelee. Joskus oon puhunut ummet ja lammet ja vähän liikaakin, joskus saanut kakistettua vaan pakolliset sanomiset suustani. Joskus ajatus pätkii seurassaan ja joskus luistaa melkein yhtä nopeasti kuin hänellä (ja hänellä jos kenellä luistaa yleensä -mutta ei aina -nopeasti).
ap:n kysymys tarkoitti kai sitä että kun ikävöijä näkee ikävänsä kohteen??
Toinen kysymys olis miten se kohde käyttäytyy kun näkee ikävöijän?
mmm ehkä niitä ei oliskaan täällä vastaamassa, mitä sekin ny tarkottais että tänne tulis myös ne kohteet jotka ei ikävöi;-)
Päätä ole etsinyt ja etsinyt,eikä löydy.
Meillä oli armeijassa samassa tuvassa veljekset Mikko ja Matti, sukunimeltään Lanka.
Kun joku kerran illalla kysyi missä Mikko on, oli vastaus:
Langat on Sotkussa.
noh, huono vitsi ... todistaa vaan kuinka vaikea suomen kieli on :-)
Mä taas tykkään leikitellä kielellä ja kaikista sanaleikkityyppisistä, kuten tuo. Niin on meitä moneksi.