pennun käytös

En jaksa kirjoittaa aiheesta joten ohjaan linkkien pariin missä on hyvin yksinkertaisesti selitytetty koiran omianisuuksista sekä osassa näistä ratkaisua niihin jahtaamisesta:http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/ongelmakaytos/kaikenliikkuvanjahtaaja/
Ja nyt ne tärkeimmät linkit kun tuntuu että pennun/nuoren normaalia käytöstä pidetään outona mistä on kysymys: http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/ongelmakaytos/pentupuree/ & http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/ongelmakaytos/odotammekoliikaa/

Joo, lue aiheesta enemmän ja pidä koiraa eläimenä. Koiran pentu opettelee asioita oikeaa elämää varten ja vaaniminen on leikkiä vielä pentuna. Sitten isona se loppuu paitsi riistaviettisillä ja alkukantaisilla koirilla, millä säilyy metsästysvietti koko elämän, tosin se ei normaalitilanteessa kohdistu enää ihmisiin eikä leikkikavereihin tai polkupyöriin, vaan riistaan eli ruokaan. Kun koira saa ruokaa, sen ei tietenkään tarvitse vaania, eli metsästää, mutta riistaviettiset metsästävät koska se on heille palkitsevaa eli luonteen mukaista. Se ei ole ongelma, vaan huomioitava asia.
Pennulle vaaniminen on leikkiä millä se harjoittelee metsästystaitoja aikuisuutta varten. Vaikka se ei niitä aikuisena tarvitsisi. Koira on eläin, millä on se luonne ja taipumukset mitkä sillä on.
Miksi ihmiset ottaa lemmikiksi eläimiä, mistä eivät ymmärrä ihan perusasioitakaan? Että mikä se mielenkiinto on siihen lemmikkiin oikein ollut, kun ei kuitenkaan ole mitään mielenkiintoa ottaa siitä etukäteen selvää?
Keskustelun aiheena tietenkin erilaiset jutut on ok, mutta usein tulee mieleen ihmetellä, että millaiset ihmiset koiran oikein ottaa ja minä ne sitä oikein pitää? Alle vuoden ikäistä pidetään aikuisena, 3 kk vanhasta vauvasta ollaan näkevinään "uhman" merkkejä, niinkun se "haluaisi hallita" koska ei aina käyttäydy kuten aikuinen: käyttäydyitkö sinä lapsena kuten aikuinen? Tai oletetaan että se "tahallaan" kakkaa ja pissaa sisälle alle puoli vuotiaana, vaikkei se van välttämättä pysty pidättelemään. Sitten ymmärtäisin ongelman, jos ihminen itse olisi käyttäytynyt lapsena kuten lapsi ja siitä vetänyt johtopäätelmän, että kasvoihan hänestäkin luonnevikainen, mutta oikeastaan isoimmasta osasta kasvaa ihan kivojakin aikuisia hyvine ja huonoine puolineen ja heistä noin 100% on silti olleet lapsena lapsia. Tehneet virheitä, opetelleet asioita, pissanneet housuun, pelänneet turhia, uskoneet joulupukkiin ja kiukkuakin on ollut - ilman että silti on halunnut äidiksi/isäksi äidin/isän paikalle. Useimmat myös pääsevät vaipoista eroon ja harva sitä ilkeyttään ja äidin kiusaksi vaippoihin on kakannut, että väännämpä tuohon oikein karmivat tortut niin saa sekin elämän realiteettia kouriin tuntuvasti.

Ottaako ihmiset koiran lemmiksi olettaen tämän vain olevan jotakin muuta? Ihmisen lapsena? Ihmiseksi muuttuvana? Heidän mielikuvitukseen taipuvaisena ilman rotu- tai luonneominaisuuksia? Jonain muuna kuin eläimenä ja lihansyöjänä? No, onhan näitä vegaaneja jotka ottaa koiran ja sairastuttaa sen omalla ruokavaliollaan, yrittäessään voittaa tosiasiat omalla fantasiamaailmallaan siitä, miten lihansyöjästä "koulutetaan" kasvissyöjä, välittämättä sen suolistosta, ruoan sulatuksesta ja fysiologiasta. Vai onko se lemmikkeihin ja eläimiin kohdistuva mielenkiinto vain sitä että pitää omistaa jotakin. Hmm... Olen tätä miettinyt. En ole keksinyt.
- Ihminen, maailman älykkäin eläin?

Mitä sinä kuvittelet että koiranpentusi tekee vaanimalla? Ja mitä luulet että se kertoo sinusta?

Hyviä vastauksia jo, ajattelin vaan että oliko aloittaja lapsi? Sait aika ryöpytystä niskaasi. Olen jo seitsemän koiraa omistanut, kaikki ne vaanivat pentuina. Jokikinen petoeläimen pentu harjoittelee vaanimista eli saalistustaitoja. Koirilla tietysti suuntaamme sellaisen käytöksen leikkiin.