Yksi keskeisistä tekijöistä riittämättömälle liikunta-aktiivisuudelle on liikkumaan innostavien suorituspaikkojen puute ihmisten asuinympäristöissä. Asuinalueitten välittömään läheisyyteen sijoitetuilla liikuntapaikoilla on aktivoiva vaikutus ihmisten päivittäisiin liikuntatottumuksiin, mutta myös terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Harvoin käytettävät ja huonoon kuntoon päässeet lähilikuntaalueet ovat jääneet alalla tapahtuneesta kehityksestä jälkeen erityisesti monipuolisuuden ja materiaalien osalta. Jotkut alueista ovat kuitenkin lähiasukkaille sekä ympäristöilleen tärkeitä ja kehittämispotentiaaliensa puolesta merkittäviä lähiliikunnan suorituspaikkoja myös tulevaisuudessa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkourheilulla saattaa olla enemmän positiivisia terveysvaikutuksia kuin vastaavalla harjoittelulla sisätiloissa, sekä se on edullista, verrattuna isoihin ja kalliisiin liikuntahalleihin, sekä on käyttäjille maksuton ja sopii kaikille ikäryhmille.
Jotkut vannovat kuntosalien tai juoksumaton nimiin. Suomalainen tutkimustaho taho esitti 2 000 aktiiviselle liikkujalle kysymyksiä heidän treenaamistottumuksistaan ja tulivat siihen tulokseen, että ulkona treenaamisella on 50 prosenttia positiivisempi vaikutus mielenterveyteen kuin sisätiloissa huhkimisella. Herättää ajatus että ohjataanko markkinalähtöisesti ihmisiä liikkumaan kalleissa kuntosaleissa sekä rakennetaanko liika kalliita liikuntahalleja, jotka ovat jo käyttömaksultaan kalliita käyttää, ottaen myös huomioon ylläpitokustannukset.
Jokainen nauttii varmasti enemmän vehreiden maisemien katselemisesta kuin punttisalin seinien tuijottamisesta - mutta yllättävää oli se, kuinka suuri ero sisä- ja ulkotreenin vaikutuksella on mielenterveyteen, esimerkiksi perusterveydenhuollon ja päättäjien pitäisi ottaa tulokset huomioon, jotta viheralueita hyödynnettäisiin ja suojeltaisiin paremmin. Tutkimus ei ole sarjassaan ensimmäinen - vuonna 2011 valmistuneessa tutkimuksessa ilmeni, että ulkoilmassa treenaaminen edesauttoi stressitason, vihan tunteiden ja masentuneisuuden laskua.
Harvoin käytettävät ja huonoon kuntoon päässeet lähilikuntaalueet ovat jääneet alalla tapahtuneesta kehityksestä jälkeen erityisesti monipuolisuuden ja materiaalien osalta. Jotkut alueista ovat kuitenkin lähiasukkaille sekä ympäristöilleen tärkeitä ja kehittämispotentiaaliensa puolesta merkittäviä lähiliikunnan suorituspaikkoja myös tulevaisuudessa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkourheilulla saattaa olla enemmän positiivisia terveysvaikutuksia kuin vastaavalla harjoittelulla sisätiloissa, sekä se on edullista, verrattuna isoihin ja kalliisiin liikuntahalleihin, sekä on käyttäjille maksuton ja sopii kaikille ikäryhmille.
Jotkut vannovat kuntosalien tai juoksumaton nimiin. Suomalainen tutkimustaho taho esitti 2 000 aktiiviselle liikkujalle kysymyksiä heidän treenaamistottumuksistaan ja tulivat siihen tulokseen, että ulkona treenaamisella on 50 prosenttia positiivisempi vaikutus mielenterveyteen kuin sisätiloissa huhkimisella. Herättää ajatus että ohjataanko markkinalähtöisesti ihmisiä liikkumaan kalleissa kuntosaleissa sekä rakennetaanko liika kalliita liikuntahalleja, jotka ovat jo käyttömaksultaan kalliita käyttää, ottaen myös huomioon ylläpitokustannukset.
Jokainen nauttii varmasti enemmän vehreiden maisemien katselemisesta kuin punttisalin seinien tuijottamisesta - mutta yllättävää oli se, kuinka suuri ero sisä- ja ulkotreenin vaikutuksella on mielenterveyteen, esimerkiksi perusterveydenhuollon ja päättäjien pitäisi ottaa tulokset huomioon, jotta viheralueita hyödynnettäisiin ja suojeltaisiin paremmin. Tutkimus ei ole sarjassaan ensimmäinen - vuonna 2011 valmistuneessa tutkimuksessa ilmeni, että ulkoilmassa treenaaminen edesauttoi stressitason, vihan tunteiden ja masentuneisuuden laskua.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Johtopäätöksenä Ykspihlajan koulu Nuolipuron alueelle.
Joko taas ehkä tulevan koulun paikka närästää!? Kyllä siellä Pihlajassa sitä lenkkipolkua riittää tilalle ottaa rantalepikosta jos koulu siihen yhdelle nurkalle vaikka tulisi joka ei taida edes katkaista kuntolenkkiä. Miten eikös siellä ollut jossain vaiheessa suunnitelma sen potin ympäri tehdä kulkureitti, millä mallilla se on? Ei ainakaan viime kesänä ollut satamakadun puoleisen potin rannan puolen lepikossa vielä tehtynä.... Kyllä ulkoliikunta on tärkeää ja siihen on mainiot mahdollisuudet jatkossakin reittejä riittää vähän joka suuntaan....
Kyllä Pihlajaan Lahdenperään yksi koulu mahtuu, odotetaan rauhassa kun kaavoittaja tekee työnsä, ja saadaan yhteinen näkemys asukasyhdistyksen kanssa koulun paikasta, nyt sitä koulun paikkaa on arvoitettu julkisuudessa, kun ei ole alueesta tietoa, tämän takia on tullut ristiriitaa.........................
Samaa mieltä "jäitähattuun" kanssa! Lahdenperässä kuntolenkin vierellä on hyvä paikka koululle! Kyllä sinne mahtuu oikein hyvin myös koulu sen huomaa sitten kun kaikki on valmista, sitten vaan todetaan että hyvä tuli!!! Koulun paikka ei ole keskellä kylää pienessä kylässä vaan laidalla kylässä kiinni.
Ja nimimerkille "paskan-marjat" kehotan että mene mukaan siihen asukasyhdistyksen toimintaa jos kaikki sitten olisi hyvin. Yhdistyksen säännöt ehkä saat kun pyydät jos ei ole missään esillä niin sitten voit vedota niihin jos siellä ei osata asioita hoitaa sen mukaan.
Kyllä yksi koulu keskelle kylää mahtuu, asukasyhdistys taitaa olla jo yli 50 vuotias ja toimi aluksi aika hyvin, mutta sitten tuli uudet tuulet ja hävittivät kassat ja varat muunkin toiminta näyttää nykyään pyörivän aika pienessä ympyrässä.
Mistä löytyisi pienkiinteistöyhdistyksen (asukasyhdistyksen) säännöt ja toimintaperiaatteet?
Ihan peruskunto liikkeetkin toimivat kuntoa ylläpitävinä ja kohentavina; esim. etunojapunnerrus, leuanveto, jalkakyykky ja vatsalihasliikkeet joita voi ihan ilman kuntovälineitä harrastaa melkein missä vain käyttämällä pelkästään kehon vastusta.
Aina ei tarvi kummoisempia liikunta välineitä tai paikkoja.
Lähiliikuntaa voi harrastaa, esim. purista rakastasi lähellesi ja sano liikuta hiukan.
Lähiliikuntaa voi harrastaa kauempanakin, mene vieraisiin.
Yksi keskeisistä tekijöistä on miehen kyvyttömyys, mutta senkin voi korvata liikunta-aktiivi laiteilla.
Julkisuuden kipeys, menee oman liikuntakäsityksen ulkopuolelle, pitää hakea vahvistusta sieltä missä tutkitaan, mutta ei tehdä mitään.
Istumatyöt vahvistaa alapäänposkilihaksia.
Liikuntavammat syntyvät liikuntaa harrastamalla, makaamalla ei tule muuta kuin makuuhaavoja.
Mielenterveys lisääntyy samaa tahtia kuin liikunnan ylikorostumista painotetaan.
Hah hah haa! Kylläpäs on monesta valmennusfanaatikko isän piiskalla motivoidusta junnusta kasvanut taas niin yhteiskunta kelpoisia että huh huh? Se siitä ylikorostamisen terveydestä mieleen.
Ja miten oli joensuussa, oliko lähiliikunta paikasta hyötyä kun pesispojat otti aikoinaan yhteen afrikkalaisten kanssa joilla oli eri harrastukset mutta sama harrastuspaikka?
Liikuntaa voi harrastaa omilla ehdoilla ja omaa järkeä käyttäen, niin kuin kaikissa muissakin elämän alueilla.
Ulkoliikunta/lähiliikunta aikaisemmin kun ei vielä kalliita sisäliikuntahalleja ollut, oli suosituin liikunta muoto, ja se on näkynyt kansanterveys tilastoissa positiivisina lukuina, mielenterveys muut onglmat on tullut sitä mukaan kuin kalliita liikuntahalleja punttisaleja on tullut, ja kaikilla niihin ei ole varaakaan. Ja tämä näkyy myös tilastoissa.
Pimeä (sisällä) vapauttaa melatoniinia kun taas valo (ulkona) vapauttaa dopamiinia.
Aktiivisemmat ulkourheilulajit kuten yleensä esim. joukkuelajit kuluttavat adrenaliinia ja sitä kautta noradrenaliinia tehokkaasti, mikä johtaa endorfiini ryöppyyn harjoittelun jälkeen, kun taas passiivisemmat sisäurheilulajit kuten esim. kuntosaliharjoittelu ei.
Meillä on mahtavat liikunta mahdollisuudet kun on niin hyvä kevyt liikenteen verkosto nykyään joka puolella ja rannoilla alkaa olla väylät liikkua kävellen, juosten jne... Joten liikuntaa kyllä pääsee jokainen harrastamaan kun kotiovensa aukaisee, siitä vaan lenkille saman tien....
Yksi mitä ei harrasteta tarpeeksi on puissa kiipeily :-D Elikkä banaanit mukaan ja apinat kehiin!
Aijai sormet kuluu ja perse väsyy kun harrastetaan nettiliikuntaa.
Aloitin hetki sitten mielikuva liikuntaa, mutta se oli liian raskas laji aivoille solut poukkoilevat reunasta reunaan ja kun ne ovat vielä niitä yksiparisia elktrodeja eli vapaita radikaaleja, niin aivosolut kuolevat vähemmästäkin.
Puhut puuta heinää! Aivosolut käyttävät energian lähteekseen atp:tä elikkä adinosiinitrifofaattia mitä muodostuu mitokondriassa entsyymien toimesta (katalyytti aineena q10 eli ubiginoni) niin hapesta ja glykogeeninstä jota saadaan soluun veren glukoosista. Aivosolut viestivät sähköimpulseilla toisilleen polarisoitumalla lähettäen elektroneja hermorataa pitkin synapsirakkulalle joka taas vapauttaa hermovälittäjäaineita synapsirakoon missä ne törväilevät seuraavan hermosolun neurotransmittereihin saaden aikaan ketjureaktion.
Korjaus edelliseen:
Ei "hermosolun neurotransmittereihin" vaan neuroreseptoreihin.
Lisäys:
*neurotransmitteri = hermovälittäjä aine.
Liikaa puuta heinää, en ole kertonut missään solujen energia lähteistä, voitahan vielä lisätä DHA.n ja että maksasta lähtevät ne glykogeenit joita aivot tarvitsevat.
Mikäli olisit ymmärtänyt asiaa, niin sinun olisi pitänyt ihmetellä mielikuva liikunnan merkityksen Aspergeenin toiminnassa.
Mieti vielä mitä on glukoosi tai glykogeeni.
Tämä keskusteluketju on vitsi, koska liikunta on niin yksilöllinen juttu, että sitä voi pyöritellä vaikka viikon ja tilanne ei muutu miksikään.
PÖp öp nyt kuule! maksan varastoidut glykogeenit muuntuu glukoosiksi siirtyessään veren kiertoon. Ei ne suoraan sinne aivosoluun glykogeenina hyppää.
Liikuntaa ei pysty pyörittelemään, mutta keskustelua aiheesta kyllä kuten myös sanailua jonnin joutavista pilkunnussimisista.
Puuta heinää = elektroneilla ei ole mitään tekemistä vapaiden radikaalien kanssa... jos ei nyt puhuta jostain scifi trilleristä jossa vapaat radikalistit ottavat hyökkäävät elektroneita ampuvalla sädepyssyllä aivoihisi soluja eliminoivia säteitä?
"Mikäli olisit ymmärtänyt asiaa, niin sinun olisi pitänyt ihmetellä mielikuva liikunnan merkityksen Aspergeenin toiminnassa."
Aspergeenit ei tarvi liikuntaa, motto kuuluu; tyhmä paljon työtä tekee viisas pääsee vähemmällä =
Lihasmassaa saa vähälläkin työllä esim. 3x6-n.85%max. tai jopa 1 ykkönen ykköspunteilla... niin ja kestävyyteen vaikuttaa enemmänkin sydämmen/verenkiertoelimistön kunto, hapenottokyky(hemoglobiini&ns.alppimaja) ja mitokondrian toiminta joihinka vaikuttaa taasen RAVINTO.
Simppeliä ja helppoa kuten perusjutut elämässä yleensä elikkä; ihminen on sitä mitä syö... ja se vaikuttaa kaikkeen ja sen mukaan käytös muokkautuu hermovälittäjä-aineiden vaikutuksesta luonteeseen lähtien.
ANTtI_ASPERGEN sinua voi verrata vapaisiin radikaaleihin
Elimistössä muodostuu koko ajan vapaita radikaaleja
Vapaat radikaalit ovat molekyylejä, joilla on uloimmalla kuorella pariton elektroni, jonka takia ne reagoivat herkästi uudelleen ja ovat epävakaita, siitä seuraa oksidatiivinen sterssitila elimistöön , jossa erityisesti aktiivisten happiyhdisteiden (vapaat radikaalit) ja niitä neutralisoivien antioksidanttien suhde on epätasapainossa.
Vapaat radikaalit ovat atomeja tai atomien ryhmä, jotka sisältävät yhden parittoman elektronin.
Solu on kuin laiva ja kun siihen vapaat radikaalit tekevät tarpeeksi reikiä niin laiva uppoaa.
Ihmisestä tulee se mitä syö ja lopputuotteena on pieni kasa kakkaa.
Vitsit vähenee ja tämä liikunnan ilo on loppuunkäsitelty.
No johan meni nämä ketjun tällä hetkellä viimeisimmät täysin päin peetä olkoot sitten niin tutkittua haettua tietoa miten hyvänsä niin pitäköön kirjoittaja ne ominaan. Näkemiin!!!