Miltä tuntuu

Senhän sä haluisit tietää. Miksi kysyt? Etkö ole itse koskaan ollut? Tuntuu varpaista hiuksiin asti lämpönä ja kihelmöintinä. Ihastus. Rakastumista en vielä tiedä- enkä enää muista edellistä.

Ihan hyvä kysymys, ehkä kaipauksesta ja ikävästä voit päätellä myös jotain rakkaudesta, miltä se sinusta tuntuu?

Hyvä kysymys. Minulle harvinaista mutta sitäkin arvokkaampaa. Värit ovat kirkkaampia, suu maistaa uusia makuja, hyppelehdin kepeästi, seison sateessa ja nauran. Sivullisen silmin varmastikin mielenhäiriöltä.

Se on jotain enempi kuin ihastusta. Pää kun selkenee niin on semmoinen hyvä olo koko ajan, jos sitä toista miettii. Että voi vaikka hymyillä itsekseen.

Sattuu aina vaan

Tuntuu siltä, että olen täysi idiootti kun roikun tällä surkealla palstalla, joten yritän ryhdistäytyä ja vetäytyä johonkin muualle säälimään itseäni ja nuolemaan haavojani, nyyyh

En tiedä mitä tää on, silti haluun häntä.

Olin tietysti rakastunut, jos sitä sanaa voi käyttää siinä tilanteessa.
Sen tunteen voi palautta, sekä että, tai mitä tunsikin.

Olla kirottuna alimpaan helvettiin

Mulla on ikävä sua vielä 2080-luvulla

Yksinään rakastuminen on yhtä helvettiä, kun toinen ei välitä paskan vertaa ja satuttaa tarkoituksella, vaikka olet hänelle tunteesi kertonut tai ehkä juuri siksi, kun tietää, että on tunteita.

Minäpä kerron. Tämä on aikuisen miehen kirjoittamaa sitten.

Aika muuttaa merkityksensä aluksi. Se, mitä jaksoi ennen odottaa päivän, viikon, kaksi viikkoa, jaksat odottaa toiseen liittyviä asioita minuutin, 10 minuuttia, puoli tuntia tai… kokonaisen päivän jos ei mikään muu auta!

Toisen näkeminen valokuvassa saa rintakehän ja vatsanpohjan tuntumaan jotenkin herkältä. Jos erehdyt tutkailemaan tätä tunnetta jonkin musiikin parissa joka herättää sinussa tunteita, se tunne voimistuu lähes pakahtumiseksi. Pakahtuminen tässä on tunne, jolle ei voi löytää loppua. Se on loputon halu saada toinen, kokea toinen, maistaa, nähdä, haistaa ja aistia toinen.

Jos olet toisen seurassa, et välttämättä pysty katsomaan häntä silmiin. Jos pystyt, siihen liittyy voimakas tunne siitä että universumi pitää sisällään jotain, mistä saat sillä hetkellä maistaa pienen palasen. Ehkä! Jos rakastat oikeasti ja paljon, universumi tuntuu ilkeältä. Se tekee hetkestä aina aivan liian lyhyen, liian epävarman ja pois pyyhittävissä olevan. Tunnet itsesi pieneksi.

Toisen suutelu saattaa aluksi tuntua epätodelliselta, että mitä tässä oikein tapahtuu. Alussa se tuntuu niin paljon liikaa, ettet kykene havainnoimaan itse suutelua, vain toisen ihmisen läheisyyden. Suutelu voi olla miten tökeröä "teknisesti" tahansa, sillä ei ole mitään väliä, et pysty keskittämään ainuttakaan ajatusta siihen mitä tapahtuu.

Jos olet oikeasti rakastunut, tiedät sen itse. Jos et ole, tiedät senkin. Rakkautta tai rakastumista ei voi pakottaa eikä sitä voi feikata. Kun suljet silmäsi, näet hänet. Kun nukahdat, tunnet hänet. Kun heräät, ensimmäinen ajatus liittyy häneen.

Jos on vaara, että menetät hänet, maailmasi saattaa romahtaa. Täysin. Jos menetät rakastamasi ihmisen, olet täysin varma ettet voi kokea vastaavaa kenenkään muun kanssa, enää ikinä koskaan tässä elämässä.

Oisko tossa?...

Vuoristorata. Ihana kamala vuoristorata.

Rakastunut. Naisen kirjoittamana.
Ajatukset tuntuvat pyörivät yhtä ympyrää. Hän, hän, hän ja hän. Teen päivän mittaan kaikenlaisia juttuja ja töitä, kummallista mutta kaikesta tulee mieleen hän. Tuntuu että koko ympäröivä maailma yllyttäisi vain muistelemaan niitä yhteisiä hetkiä tai vaikkapa vain katseita kera hymyjen. Kuunnellessani musiikkia voin palata niihin yhteisiin hetkiin, elän ne aina vain uudestaan ja uudestaan. Ajatellessani häntä tuntuu vatsapohjassa perhosten lepattelua. Tulee ihmeen kevyt olo ja sitä hymyilee huomaamattaan. Miettii miltä fyysinen kosketus tuntuisi, haaveilee toisen kosletuksesta ja läheisyydestä. Sitä että saisi vaikka silittää toisen hiuksia ja vähän nuuhkaista;) Näkemistä odottaa enemmän kuin mitään muuta. Sitä yrittää jutella mukavia ja näyttää kiinnostumisensa. Haaveilee hieman tulevasta ja siitä mitä se saattaisi tuoda tullessaan. Parhaimmillaan rakkaus on valtava voimavara, energiapiikki. Pahimmillaan ihmisen riuduttava, kun ei enää ruoka maistukaan ja se turhautuminen täytyy purkaa jotenkin esimerkiksi liikunnalla. Ellei sitten saa sitä vastarakkautta, sittenpähän on vain taivas rajana. Rakastaan ei halua satuttaa, hänelle haluaa vain hyvää ja parasta mitä maailmalla ja itsellä on tarjota. Rakkaus saa meidät elämään..se erottaa meidät elävistä kuolleista.

Kutsuin sinua etkä vastannut silloin.Jos kysyisin nyt,et enää epäröisi:ottaisit tämän riskin.

Siltä kun kaipaa ihmistä neljä vuotta putkeen muutaman katseen sekä vähän useamman kirjoitetun sanan tähden --- ja ajaa itsensä hulluuden partaalle siksi. Olen yrittänyt ihastua muihin, mutta se on vain todistanut sen ettei tätä tilaa voi enää kutsua termillä ihastuminen. Rakastuminen (ja se kohde) on minulle pakkomielle.

No vähän kuin humalassa pörräisi kadulla, ei kuule eikä näe mitään mitä muut sanovat...

Ja rankasti! Arggggggg. >:[

En oikeasti tiedä. Hän on mielessä aamulla ensimmäisenä, illalla viimeisenä. Ja monta kertaa siinä välissä. Hän on lämmin tunne, joka valtaa kokonaan. Hän täyttää huoneen. Kun hän on paikalla muita ei näe. Hänen sanansa, ne arkisimmatkin, muistaa. Erossa olo on vaikeaa. Kun on yhdessä, maailma on ehyt, kokonainen.
Intohimoinen rakkaus on yhtä helvettiä. Sen vain sanon. Kuitenkin siitäkin ihmisestä muistan yhden kauniin asian. Miltä tuntui pitää kättä hänen kädessään. Käsittämättömän hyvältä ja turvalliselta, vaikka suhde oli muuten, toistan, yhtä helvettiä.

Ajatukset ovat selkeät. Jos ei yritä tutustua ei tarvi myöskään pettyä.

Ajatukset karkailevat jatkuvasti häneen, on kuin pienessä hiprakassa olisi. Fysiologisestihan rakastuminen on elimistölle kova stressitila ja henkisesti aika kuormittavaa aikaa. Ajallaan tunne laantuu tai laimenee, onneksi, arkipäiväistyy jne. sitten alkaa se vaikein osuus. Rakastuminen on helppoa. rakastaminen vaatii jo työtä ja sitoutumista vastamäkiin joita taatusti tulee.

kuin ois kappa kusiaisia housuissa, perhosia rintsikoissa, vatsassa tuhansia höyheniä ja joka paikkaa kutittaa ;o). Siis ihanalta ;o)

silkalta helvetiltä - ainakin jos tunne on yksipuolinen..

Kivalta ,ihanalta ja kuin uudesti syntynyt Ihminen. Kiitos rakas rakkauden tunteesta. Olen sinulle ikuisesti kiitollinen kun, tiedän miltä tuntuu olla aidosti rakastunut. Onnea ja menestystä sinulle rakas.... Olet ihanin mies maailmassa.

Raastavalta, koska se rakkaus oli mahdoton monesta syystä. Se oli kuitenkin totta ja se oli arvokasta. Opin itsestäni taas paljon.

Tuntuu se kun kulkee rakastamansa ihmisen jalanjälkiä silloin...

Hyvältä ja tusksaiselta.

Ihanalta ja tuskaiselta.

Olen vasta ihastunut ;)