Autismin kirjon epäily - Mihin päiväkotiin?

Hei

Yhdyn neuropsykologisi kantaan, eli ehdottomasti pojan saatava jatkaa samassa päiväkodissa. Asperger-henkilönä elämäni olisi muodostunut täysin toisenlaiseksi, jos olisin saanut asua lapsuuteni samassa paikassa ja käydä samaa päiväkotia sekä koulua eli juuri tuota jatkuvuutta tutussa turvallisessa ympäristössä tuttujen ihmisten parissa.

Oma lapseni (nyt jo teini-iässä) oli aikoinaan kunnan erityispäivähoito ryhmässä. Koin sen hyväksi. Oma avustaja pienessä ryhmässä, kävin paikan päällä sopimassa aina mitä yhteisiä harjoituksia kotona/pkssa tehdään, samat sävelet, Puheterapeutin ja pk hoidon yhteistyö toimi. Rasittaako tutkimus "rumba" enemmän vanhempia vai lasta? itse suosittelen tutkimuksia. Kun saa diagnoosin se avaa paremmin ovet kuntoutukseen ja moniin etuihin. Rasitusta voi tulevaisuudessa enemmänkin tulla siitä jos ei selvitä ensin mistä on kyse ja saa apua ongelmiin.

Kiitos vastauksesta! :) Mielelläni ottaisin niitä lisää. Aspergerinfo, osaatko sanoa lisää perusteita sinun mielipiteellesi. Nimimerkille "erityisenäiti", että olemme kyllä kovin miettineet tutkimuksissa käymistä. Kuitenkin kaikki, joiden kanssa olen asiasta puhunut (neuvola, neuropsykolgi, toimintaterapeutti) ovat olleet sen kannalla, että pojallemme tulisi diagnoosiksi kuitenkin jokin epämääräinen "laaja-alainen kehityksen häiriö" tmv, jonka me jo tiedämme (että on siis ongelmia). Tukitoimet on aloitettu (puheterapeutin arviota tässä odotellaan vielä). Ei oikein viitsisi kokeilulinjalle päiväkotiasiassa lähteä, koska muutokset ovat pojallemme joka tapauksessa raskaita. Oli niin tai näin, tuntuu etten tiedä, että teenkö oikein... Mietin välillä, että haluanko kieltää poikani erikoisuuden (luulen, että moni ajattelee näin). mutten usko tästä olevan kyse. Lähdin avoimin ja iloisin mielin tutustumaan integroituun päiväkotiin, mutta minusta siellä kaikki leikki yksinään ja hoitajat olivat flegmaattisia. Hetki oli tietysti vain se tietty hetki, mutta minulle ihan nousi pala kurkkuun, kun ajattelin poikaani siellä... Myöhemmin neuropsykologi totesikin, ettei se olisi pojallemme oikea paikka. Kun hän kuitenkin puhuu ja toimii suht hyvin (jos on autistinen niin kaikkien mukaan lievästä päästä), niin minusta tuo nykyinen päiväkoti on hänelle oikeanlainen malli, kun on jo tottunut hoitajiin, tiloihin ja rutiineihin, Mutta.... "voittaako" integroidun tuki sitten nämä hyvät puolet... en vaan tiedä..... :(

"Kelto taas suosittelee integroitua ryhmää. Kävimme tutustumassa integroidussa, emmekä tykänneet. Tuntui, että siellä saa rauhassa "eristäytyä" kun taas nyt poikamme kulkee mukana ja ottaa mallia. Koska pk on yksityinen, ei kunta sinne voi avustajaa hankkia (ellei sitten pk palkkaa sellaista). Diagnoosia hänellä ei ole, mutta avustajan takia se neuropsykolgin takia kannattaa läpikäydä."

-Oletko saanut Kelto:sta kuinka perustellut puoltavat suositukset, joiden mukaan integroitu ryhmäolisi parempi vaihtoehto lapsellesi? Mielestäni lasta, joka on vastaanottavainen (kulkee mukana ja ottaa mallia) sekä kyvykäs vuorovaikutuksellisuuteen lähes suht normaalisti, ei väkisin tulisi "muotittaa" väärään suuntaan. Lapsesi on vastaaottavaisimmassa iässä, samoin pitkälle tulevaisuuteen heijastuvan mahdollisen traumatisoitumisen suhteen, mitä paikanvaihdos voi pahimmillaan lapselle aiheuttaa. Onko lapsesi kykeneväinen ilmaisemaan, missä hän itse tahtoisi jatkaa? Ymmärtääkö hän, jos kerrot hänelle yksinkertaisesti ja havainnollisesti (käytä vaikka itse piirtämiäsi kuvakortteja), että haluat tietää, onko hänellä hyvä olla nykyisessä päiväkodissaan vai tahtoisiko hän sieltä jonnekin muualle. 3-vuotias ymmärtää hämmästyttävän paljon asioista, paljon enemmän, kuin mitä aikuinen osaa kuvitella.

"Koska kunta paikan lopulta päättää.."

-Eli jos rahasta on kyse, kunta tietysti suosittelee sen kannalta edullisempaa vaihtoehtoa, ottamatta ensisijaisesti lapsen etua huomioon, ovathan he kunnalla töissä. Jos mahdollista, älkää antako rahan vaikuttaa päätöksentekoonne lapsen tulevasta hoitopaikasta.

"Kelto suositteli integroitua?"

-Ovatko "keltolaiset" tutustuneet lapseesi pidemmällä tähtäimellä? Jos, niin minkälaiset perustelut sieltä annettiin sille, että integroitu olisi juuri sinun lapsellesi sopivampi tulevaisuutta ajatellen?

"Ilmeisesti tukitoimien(ko) kannalta integroitu olisi parempi?"

- Tässä tulee esiin juuri se, että räätälöityjä tukitoimia on hyvin vaikea jos mahdoton saada, jollei suostu julkisen sektorin hoitoihin. Ikävä kyllä erityislasten avustajia on vähennetty vuosi vuodelta enemmän toimipisteistä, joissa niitä eniten tarvittaisiin, kuten esim. kouluista. Missä päin Suomea asutte?

Mielestäni sinun tulisi päättää asia sydämelläsi, eli kuunnella itseäsi. Olet ainut, joka tuntee lapsensa paremmin kuin kukaan muu. Edellisen lisäksi olet saanut useilta henkilöiltä/ammattilaisilta vanhassa lastentarhassa jatkamista puoltavia kommentteja.
Sinuna toimisin siten, miltä parhaalta tuntuu . Varsinkin, jos raha ei ole ehdoton kynnyskysymys asiassa.

Diagnoosi kannattaa hakea vain, jos siitä olettaa olevan jotain käytännön hyötyä tulevaisuutta silmälläpitäen. Joskus siitä voi olla vain haittaa, se voi leimata ja ohjata kehitystä vääränlaisen ohjeistuksen muodossa sellaiseen suuntaan, mikä ei loppujen lopuksi ole lapsen etu. Kuka muu kuin sinä lapsen äitiä, on kykenevä paremmin kuin sinä itse määrittelemään lapsesi parhaan? Voimia osata valita oikein!

Kiitos, ihana "Aspergerinfo_Hki"! Onnistuit jotenkin kiteyttämään paljon omia ajatuksiani, joita en ole osannut aiemmin noin hyvin jäsentää. Kai minulla on takaraivossa sellainen olo koko ajan, että poikaamme ei juuri saisi siirtää pois nykyisestä päiväkodistaan. Sitä minun sydämeni sanoo. On jollakin tapaa pelottavaa se ajatus, etten itse pysty hänen paikastaan päättämään.Ja tosiaan myös se, etten tiedä valitsinko loppujen lopuksi "oikein". Olen kaiketi yliherkkä, mutta tuntuu, että poikamme on kunnan väelle (vaikka ystävällisiä kaikki ovatkin) vain yksi "ongelmatapaus", jolle on jo annettu leima otsaan. Olen lopen kyllästynyt palavereihin, joista poikani ei hyödy mitenkään ja joissa vaan puhutaan niistä samoista asioista mitä hän ei osaa ja miksi on niin kummallinen jne. En jaksaisi enää olla aina niin surullinen. No jaa,menipäs turhaan purkautumisen puolelle, Kiitos paljon!! <3

Oma lapseni on integroidussa ryhmässä vuorovaikutuksen- kielen kehityksen ja autististen piirteiden vuoksi. Ikää on kohta 4v. Lapsella on diagnoosi (lapsuusiän laaja-alainen määrittelemätön kehityshäiriö yms.), joka saattaa muuttua eli katsotaan miten kuntoutus auttaa. Edistystä on tapahtunut viimeisten 6kk aikana.Hänelle on integroitu ryhmä sopinut ja kaikki on toiminut yhteistyössä päiväkodin hoitajien, elton, psykologin, lääkärin ja puheterapeutin kanssa. Tietävät miten lasta kuntoutetaan. Päiväkodeissa saattaa olla eroja. Tässä päiväkodissa lapset otetaan mukaan leikkiin ja sitä harjoitellaan (lapseni ei osaa leikkiä ja helposti vetäytyy). Vertaistukea voisit saada esim. Autismiliiton kautta. Itse vasta opettelen asiaa eli miten tukisin parhaiten lapsen oppimista. Aiheesta on paljon kirjallisuutta ja käyn vertaistukiryhmässä. Vaadi hoitavilta ja auttavilta tahoilta tietoa ja perusteluja. Vanhempana sinulla on valtaa päättää ja saada tietoa & tukea. Voimia!

Vielä lisäisin, että ei kukaan voi arvata diagnoosia etukäteen ilman tutkimuksia ja pienellä lapsella diagnoosit voivat olla epämääräisiä ja täsmentyä myöhemmin. Neurologiset tutkimukset auttavat pois sulkemaan asioita. Esim. lapsellemme tehtiin kuulotutkimukset, jotta voidaan todeta, ettei kuulon häiriöt aiheuta ongelmia puheen kehityksessä. Pienen lapsen tutkiminen on haastavaa jos lapsi on esim. väsynyt tutkimuksessa tai ei vain juuri sillä hetkellä huvita tehdä tehtäviä. Oma lapseni jännitti kovasti vieraita aikuisia ja sillä oli vaikutusta tutkimuksiin. Lapsesi ei ole ongelmatapaus, vaan jos hänellä on neurologisia haasteita tarvitsee hän tukea ja kuntoutusta. Hän kokee tämän maailman eri tavoin kuin "normaalit" lapset. Normaaleille lapsille ja aikuisillekin on hyötyä strukturoidusta opetuksesta. Meillä esim. vaikutti siltä, ettei poika halua tehdä jotain / ei ymmärrä. Loppujen lopuksi kuvakortit tukevat viestintää. Hän ymmärtää ilman niitäkin, mutta ne vahvistavat viestintää. Itselleni on kestänyt pitkään asian sulattelu, vaikka lapsella on ollut oireita jo 1v iästä lähtien. Äitinä olen ollut viimeisin, joka pystynyt myöntämään, että kaikki ei ole ok.

Jälleen kiitos kirjoituksista, mielenkiintoista keskustelua. Tässä kulminoituu juuri tämä, mikä mietityttääkin. Minusta poika pärjää "tarpeeksi" hyvin nykyisessä päiväkodissa, enkä haluaisi häntä sieltä siirtää uuteen, minun mielestäni (enhän toki tiedä millainen on päiväkodissa kuin ne hetket kun häntä haen yms.) hänelle sopimattomampaan ryhmään. MUTTA, olisiko hänen tukitarpeensa kuitenkin niin suuri, että hän etenisi paremmin integroidussa?

Missä määrin julkisen puolen asiantuntijat ajattelevat poikaani etua yksilönä eikä kustannuseränä tai lapsena, joka tarvitsee päiväkodin tädeiltä enemmän apua/tukea kuin joku "tavis" eli siis henkilöstöresursseja rasittavana asiana? Mielenkiintoista, että julkinen vähättelee yksityisen lausuntoja eikä niistä välitetä ja yksityinen sanoo taas ihan muuta kuin julkinen? Ja sitten... poikamme alisuoriutuu täysin testeistä... Oikein harmittaa, kun näkee miten hänen omituinen puolensa menee aivan äärirajoilleen vieraassa paikassa/tuntemattomien ihmisten kanssa. On varmaan normaalia juu ja kertoo poikkeavuudesta... mutta mietin miten he voisivatkaan tietää, mikä pojallemme on parasta jne. En usko, että edes kahden viikon tutkimusjakso toisi esille sitä mitä me näemme/tiedämme.

"As-koira", "vaikuinka" ja "edelleen" = Aspergerinfo.

Aiheesta asiallisesti löytyy lisää:
http://www.vauva.fi/keskustelu/3966203/ketju/asperger_tyton_aitina_harmittaa_muiden_tietamattomyys_ja_suvaitsemattomuus

Lasta ei kannata panna päiväkotiin. Siellä tulee kiusatuksi.Kotihoito on parempi, jos vain jaksat painiskella lapsen kanssa.

Olisi hyvä, että lapsi oppisi oikeat vuorovaikutusmallit.