Muutama talovalmistaja myös mainitsee yhtenä vaihtoehtona ilmansulkua ekovillalla, mutta millainen hyöty tälläisestä ratkaisusta on?
Onko ilmansulku hyvä?
henkkoht
47597
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mitä jos lukisit kirjoituksesi uudestaan ja miettisit ymmärtääkö tekstiäsi kukaan.
tarkoittanee ekovilla merkkistä ilmansulku paperia eikä ekovillaa,lienee ihan toimiva
Mitkä olivat talovalmistajan tarjoamat vaihtoehdot?
Liian kostea sisäilma on yleinen ongelma talvipakkasilla. Rakennuksissa on esiintynyt myös liiallista rakenteiden kuivumista, mikä on haitaksi mikrobeille. Molemmat ongelmat ratkeavat päästämällä huoleilman kosteus seiniin.
Minun torpassani on kyllä talvipakkasilla todella kuiva sisäilma. Kosteusmittari nousee jopa hieman yli 20%. Lämmitys on puu-uuneilla.
"Liian kostea sisäilma on yleinen ongelma talvipakkasilla. Rakennuksissa on esiintynyt myös liiallista rakenteiden kuivumista, mikä on haitaksi mikrobeille. Molemmat ongelmat ratkeavat päästämällä huoleilman kosteus seiniin."
Ja nykyistä homeongelmaa ei ole olemassakaan?
Luepa, kailottaja, ensin tuo Panu Kailan kirja Talotohtori.
Kerro sitten, missä kohdin hän on väärässä.
Oikeasti kailottajat ovat hörhöjä. Niille jotka kyseisen kirjan lukevat toivoisin ns. älyn käyttöä. Ne joille sitä ei ole suotu, niin ei kannata lukea. Tietämätön kun lukee jotain mystistä muodostuu siitä se Suuri kirja. Ja sitten vain uskontoa perustamaan. Ja se on jo perustettu.
Kailottajalla on useita sanansaattajia jotka vannovat Hänen nimeen.
"Niille jotka kyseisen kirjan lukevat toivoisin ns. älyn käyttöä."
Eli olet itse kirjan lukenut, koska otat kantaa sen sisältöön?
No, mainitsepa jokin asia, jossa jossa hän on väärässä.
Paras kohta lienee se tässäkin ketjussa mainittu hengittävä rakenne. Hengittävä rakenne ei tarkoita kaasua läpäisevää rakennetta, eikä myöskään vettä imevää rakennetta. Hengittävä rakenne hengittää solutasolla. Varsin loistava tieteellinen pläjäys, Tosin tiede on aika kaukana Sanasta.
Kaikista säälittävimpiä eri uskonnoissa ovat yleensä tapaukset jotka lukevat Sanaa ja sitten tulkitsevat tuota fundamentaalisesti.
Vanhoilla perinteisillä tavoilla on tehty taloja kymmeniä vuosia. Nämä fanaatikot sitten julistavat tätä vaihtoehtoa ainoana oikeana. Reppana touhua.
Kyseinen kirja on tehnyt enemmän pahaa kuin hyvää, vaikka alun perin lähtökohtana onkin ollut hyvä ja kirjoittaa neuvoja vanhojen perinnerakennusten korjaamiseen.
Sinänsä mielenkiintoinen asia on näiden fundamentalistien suhtautuminen rakennusfysiikkaan. Kun maapallo on litteä ja aurinko kiertää sitä, niin näin se vain on. Oma ymmärrys ei riitä ja kun ei silmillä näe, niin totuus on Kirjassa.
"Vanhoilla perinteisillä tavoilla on tehty taloja kymmeniä vuosia. Nämä fanaatikot sitten julistavat tätä vaihtoehtoa ainoana oikeana. Reppana touhua."
Ei ainoana oikeana, mutta edes vaihtoehdoksi ei näytä kelpaavan sinulle.
Todella reppanaa on mielestäsi varmaankin se, ettei silloin kosteushengittävissä taloissa ollut homeongelmaa...
Niin. Jäin edelleen odottamaan perusteluja nille "virheille", mitä tuossa kirjassa mielestäsi esitettiin.
Hengittävä rakenne joka jollakin mystisellä tavalla hengittää solutasolla on virhe. Se on yksinkertaisesti taikauskoa. Mikään nykytiedossa fysiikasta ei tue tuota käsitystä.
Mielenkiintoista, että näiden uskovaisten joukosta ei löydy mitään perusteluja sille miksi kosteus pitää väkisten ajaa rakennuksen ulkovaippaan. Fysiikan lakien mukaan se ei hengitä sisäänpäin, vaan kosteus kulkeutuu ulospäin kohti kuivempaa pitoisuutta. Uskovaisien mukaan tämä tosin jotenkin tasaa sisäilman kosteutta. Niin. Tämäkään ei tietenkään sinusta ole virhe. Toimii vastoin fysiikan lakeja, mutta koska Kirjassa todetaan toisin tarkoittaa tämä luonnollisesti sitä, että fysiikka on väärässä ja aurinko kiertää maapalloa.
"Hengittävä rakenne joka jollakin mystisellä tavalla hengittää solutasolla on virhe. Se on yksinkertaisesti taikauskoa. Mikään nykytiedossa fysiikasta ei tue tuota käsitystä."
Hengityksellä tuossa tarkoitetaan tietysti kosteushengittävyyttä, ei ilmahengitystä.
"Fysiikan lakien mukaan se ei hengitä sisäänpäin, vaan kosteus kulkeutuu ulospäin kohti kuivempaa pitoisuutta."
Kosteushengittäminen tarkoittaa juuri tuota kosteuden siirtymistä kosteammasta kuivempaan. Ja ihan fysiikan lakien mukaan. Jos laitat kuivan kosteutta imevän kappaleen veteen tai pidät sitä vesihöyryssä, se imee vettä, siis kostuu. Kun siirrät sen pois vesihöyrystä tai vedestä se alkaa kuivua, kunnes sen kosteuspitoisuus vastaa ympäristöään.
"Uskovaisien mukaan tämä tosin jotenkin tasaa sisäilman kosteutta."
Kyllä, niin tekeekin. Mutta miten? Vastauksen tähän voitkin jo itse keksiä edellä luetusta.
Jatketaanpa.
Kosteutta imevä eriste kuivuu, jos siihen on mahdollisuus. Eikä välttämättä siltä puolelta, josta kosteus on tullut sisään eristeeseen. Koska kosteus kulkeutuu aina kuivempaan kosteammasta, tai tarkasti ottaen suhteellisesti kosteammasta, jos otetaan lämpötilaero mukaan kuvioihin. Näin kosteushengitys toimii ja on toiminut jo vuosisatojen ajan ilman homehtumista.
Mutta vain kosteutta imevillä eristeillä. Kuten esim. puu ja siitä tehdyt tuotteet sekä olkieristeet.
Kaiken, mikä kostuu, pitää päästä myös kuivamaan aina välillä.
Seinässä voi olla vain yksi kosteutta läpäisemätön kerros, muuten seuraa homehtumisvaara. Myös kosteushengittävillä eristeillä. Tästä esimerkkinä lateksimaalilla maalatut talot, jotka aina vaatisivat tuuletusraon. Muovitapettikin voi olla riski, jos sen alta löytyy jostain vielä vettä läpäisemätön kerros, esim rakennusmuovi.
Nykyinen muotirakenne rakennusmuovi <-> mineraalivilla pysyy homehtumattomana vain, jos kosteutta ei pääse muovin ja villan väliin missään vaiheessa. Se kun ei sieltä enää ulos pääse, vaan muodostaa homehtumisvaaran.
"Koska kosteus kulkeutuu aina kuivempaan kosteammasta, tai tarkasti ottaen suhteellisesti kosteammasta, jos otetaan lämpötilaero mukaan kuvioihin. Näin kosteushengitys toimii ja on toiminut jo vuosisatojen ajan ilman homehtumista."
Näin lukee Kirjassa. Fysiikan mukaan kosteus siirtyy absoluuttisesti kosteammasta kohti kuivempaa. Kirjan mukaan, koska sisällä on suhteellisesti kuivempaa kuin ulkona talvisin, siirtyy kosteus seinistä sisäilmaan. Tämä nerokas siirtyminen tasaa kosteuseroja ja kosteuttaa sisäilmaa talvisin. Ja aurinko kiertää maapalloa.
"Mutta vain kosteutta imevillä eristeillä. Kuten esim. puu ja siitä tehdyt tuotteet sekä olkieristeet."
Paitsi fysiikan mukaan kosteus siirtyy kosteammasta kuivempaan oli materiaali mitä hyvänsä. Ja aurinko jatkaa kiertoaan maapallon ympäri.
"Tästä esimerkkinä lateksimaalilla maalatut talot, jotka aina vaatisivat tuuletusraon."
Kuten kaikki nykyeristyksillä varustetut puuverhoillut talot. Tämä riippumatta siitä oli maali mitä tahansa. Ja aurinko jatkaa pyörimistään.
"Muovitapettikin voi olla riski, jos sen alta löytyy jostain vielä vettä läpäisemätön kerros, esim rakennusmuovi."
Kuten useista nykytaloista löytyy. Tosin ei ole hometta havaittu. Ja aurinko jatkaa pyörimistään.
"Nykyinen muotirakenne rakennusmuovi <-> mineraalivilla pysyy homehtumattomana vain, jos kosteutta ei pääse muovin ja villan väliin missään vaiheessa. Se kun ei sieltä enää ulos pääse, vaan muodostaa homehtumisvaaran"
Kosteutta on aina. Ja tästä päästäänkin Kirjan mukaan siihen, että kaikki nykytalot ovat homeessa. Ja aurinko suorastaan pörisee hulvatonta kiertoon maapallon ympäri.
"koska sisällä on suhteellisesti kuivempaa kuin ulkona talvisin, siirtyy kosteus seinistä sisäilmaan. Tämä nerokas siirtyminen tasaa kosteuseroja ja kosteuttaa sisäilmaa talvisin."
Ei, vaan jos sisällä on kuivempaa, kuin eristeessä, kulkeutuu eristeen kosteus sisäilmaan, kunnes ero tasaantuu. Ihan fysiikan lakien mukaan.
"fysiikan mukaan kosteus siirtyy kosteammasta kuivempaan oli materiaali mitä hyvänsä"
Siirtyy hyvin huonosti, jos materiaali ei ime kosteutta. Tämän vuoksi esim. mineraalivilla tai lateksimaali eivät ole kosteushengittäviä.
"Kuten kaikki nykyeristyksillä varustetut puuverhoillut talot. Tämä riippumatta siitä oli maali mitä tahansa."
Riippuu paljolti maalin hengittävyydestä. Ja eristemateriaalista. Entisaikaan ei ollut ilmarakoa. Eikä lateksimaaleja. Eikä homeongelmaa.
"Kuten useista nykytaloista löytyy. Tosin ei ole hometta havaittu"
"Kosteutta on aina. Ja tästä päästäänkin Kirjan mukaan siihen, että kaikki nykytalot ovat homeessa."
Eivät kaikki, mutta aika moni on. Ikävä kyllä.
Voit edelleenkin pitää pääsi pensaassa nykyajan homeongelman suhteen, jos näin haluat...
"Ei, vaan jos sisällä on kuivempaa, kuin eristeessä, kulkeutuu eristeen kosteus sisäilmaan, kunnes ero tasaantuu. Ihan fysiikan lakien mukaan."
Näin tapahtuu Kirjassa. Käytännössä aina sisällä on kosteampi kuin ulkona. Ja aurinko jatkaa pyörimistään...
"Siirtyy hyvin huonosti, jos materiaali ei ime kosteutta. Tämän vuoksi esim. mineraalivilla tai lateksimaali eivät ole kosteushengittäviä."
Aha. Eli nyt sitten mineraalivilla onkin jo höyrysulku, koska sen läpi ei kosteus kulkeudu. Ja aurinko rullailee..
"Riippuu paljolti maalin hengittävyydestä. Ja eristemateriaalista. Entisaikaan ei ollut ilmarakoa. Eikä lateksimaaleja. Eikä homeongelmaa."
Eikä eristeitä juurikaan seinissä ja home tosiaan on uusi keksintö. Ja aurinko rullailee...
"Eivät kaikki, mutta aika moni on. Ikävä kyllä."
Eli vanhat talot eivät ole homeessa, mutta monet uudet ovat. Ja aurinko rullaa kiertoradallaan maapalloa....
"Voit edelleenkin pitää pääsi pensaassa nykyajan homeongelman suhteen, jos näin haluat..."
Ja koska Kirjaan ei uskota, niin syntiset kärsivät..
Onhan se syntistä. Joku pakana uskaltaa väittää Kirjaa vastaan, vaikka siinä on totuus. Isä Kailottaja tulee rankaisemaan heitä.
Ihan oikeasti. Lue jotain muuta joskus kuin tuota Kirjaasi. Ei siitä välttämättä Jumalasi rankaise, vaikka pelkosi onkin suuri.
"Käytännössä aina sisällä on kosteampi kuin ulkona"
Joskus on, joskus ei. Seuraapa vaikka netistä. Esim. tällä hetkellä paikkakunnalla kosteus ulkona 72%. Täällä sisällä 30%
"Eli nyt sitten mineraalivilla onkin jo höyrysulku, koska sen läpi ei kosteus kulkeudu."
Mineraalivilla ei ole kosteushengittävä. Sulun ja mineraalivillan väliin päässyt kosteus ei pysty kulkeutumaan sieltä pois, vaan muodostuu homehtumisvaara.
"Eikä eristeitä juurikaan seinissä"
Jos puhutaan asuinrakennuksesta, normaali oli ainakin 10cm.
"ja home tosiaan on uusi keksintö."
Ei ole, mutta homeongelmaa ei ennen juurikaan ollut. Ainakaan verrattuna tämän hetken tilanteeseen.
"Eli vanhat talot eivät ole homeessa, mutta monet uudet ovat."
No mihin raja nyt vedetään. Kuinka vanhoista puhutaan. Ja miten vanhoja taloja on käsitelty remonteissa ja uudelleenmaalauksissa.
Homeongelma alkoi yleistyä lateksimaalin ja mineraalivillan myötä.
Voit tehdä omat valintasi, mutta ainakin itse valitsisin kosteusteknisesti turvalliset materiaalit.
> Joskus on, joskus ei. Seuraapa vaikka netistä. Esim. tällä hetkellä paikkakunnalla kosteus ulkona 72%. Täällä sisällä 30%
Kun on vain naula päässä, kaikki ongelmat näyttävät vasarolta!
Panukailottajan opetuslapsi toi tyhmyytensä julki ihan julkisesti ;-D Tutustu seuraavaksi käsitteisiin absoluuttinen kosteus tai vesihöyryn osapaine. Netistä löytyy laskureita, jotka kykenvät nämä laskemaan, jos on vaikka sisällä RH 30 ja lämpötila 21 °C ynnä ulkona 72 % ynnä -10 °C...
"Joskus on, joskus ei. Seuraapa vaikka netistä. Esim. tällä hetkellä paikkakunnalla kosteus ulkona 72%. Täällä sisällä 30%"
Ulkoa tulevaan ilmaan sekoittuu sisällä vettä hengitysestä, hikoilemisesta, suihkusta, ruoanlaitosta, pyykistä jne. Koska sisäilmaan lisätään vettä, niin totta kai se on kuivempaa kuin ulkoilma. Näin lukee Kirjassa. Ja aurinko pörräilee ympäri maata.
"Mineraalivilla ei ole kosteushengittävä. Sulun ja mineraalivillan väliin päässyt kosteus ei pysty kulkeutumaan sieltä pois, vaan muodostuu homehtumisvaara. "
Uskomme jo, että Kirjassa lukee mineraalivillan olevan höyrysulku. Ja aurinko pörräilee.
"Jos puhutaan asuinrakennuksesta, normaali oli ainakin 10cm."
10cm purua eristää yhtä hyvin kuin 30cm vuorivillaa. Pör, pör sanoo aurinko.
"Ei ole, mutta homeongelmaa ei ennen juurikaan ollut. Ainakaan verrattuna tämän hetken tilanteeseen."
Joopa joo. Pör, pör.
"Homeongelma alkoi yleistyä lateksimaalin ja mineraalivillan myötä."
Tarkoittanet samaan aikaan kun yleistyi jäätelön syönti, sisävessa ja saunat, sekä tietenkin TV:t.
On se uskovaisen elämä helppoa Suuresta Kirjasta löytyy kaikkiin vastaus, eikä tarvitse ajatella, joten ei haittaa vaikka aivoja et omistakaan.
Saatte tupakkaa.
"Ulkoa tulevaan ilmaan sekoittuu sisällä vettä hengitysestä, hikoilemisesta, suihkusta, ruoanlaitosta, pyykistä jne. Koska sisäilmaan lisätään vettä, niin totta kai se on kuivempaa kuin ulkoilma."
Lämmitysaikana sisäilma voi olla hyvinkin kuivaa. Ulkona taas voi olla kosteaa eri vuodenaikoina, sumulla ja sateella. Joten ulkona ei aina ole kuivempaa, kuin sisällä.
Kysymys oli kosteuserosta sisäilman ja eristeen välillä. Sekä ulkoilman ja eristeen välillä. Kostea sisäilma kostuttaa eristettä. Kuivempi sisäilma taas kuivattaa eristettä. Sisäilman ja samalla myös eristeen täytyy tietysti päästä kuivumaan välillä. Sama koskee ulkoilman ja eristeen välistä kosteushengitystä. Lisäksi eristeen sisällä pyrkii kosteusero tasaantumaan. Nämä kaikki aivan fysiikan lakien mukaan. Siis jos on kysymys kosteutta johtavasta (siis vettä imevästä ja luovuttavasta) eristeestä.
"Uskomme jo, että Kirjassa lukee mineraalivillan olevan höyrysulku."
"fysiikan mukaan kosteus siirtyy kosteammasta kuivempaan oli materiaali mitä hyvänsä"
Valmistajien mukaan mineraalivilla ei juurikaan ime vettä, eikä näin pysty sitä myöskään omin voimin johtamaan. Höyrysulun ja mineraalivilan väliin päässyt ja sinne tiivistynyt kosteus ei siis mielestäsi ole haitallista?
Itse käyttäisin tuossa kohden kosteushengittävää eristettä, joka antaisi edes mahdollisuuden korjata tilanne.
Tietenkään eristettä ei pidä turhaan kastella. Mutta ei seinään saisi tehdä myöskään homevaaraa.
"10cm purua eristää yhtä hyvin kuin 30cm vuorivillaa." Katso esim.
http://www.suomirakentaa.fi/korjaaja/ulkoseinaet-ja-julkisivut/lisaeeristys
homeongelmaa ei ennen juurikaan ollut. Ainakaan verrattuna tämän hetken tilanteeseen.
"Joopa joo."
Tulkitsen tuon niin, että kuitenkin olet eri mieltä. Perustelu?
Laitapa pari linkkiä teknisestä tai muustakaan kirjallisuudesta, jossa kerrottaisiin vaikkapa 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella olleesta jostakin suuresta rakennusten homeongelmasta. Siirry sitten vaikka lukemaan päivittäisiä sanomalehtiä. Ja tutustu vaikkapa hometalkoisiin.
Joo, veden käyttö sisätiloissa on lisääntynyt. Mutta se ei kaikkea selitä. Esim. julkisissa rakennuksissa tuskin roiskitaan vettä. Mutta montako julkista rakennusta on vaikkapa omalla kotiseudullasi homeremontissa? Valmistuneet milloin ja miten niitä on uudistettu sen jälkeen?
Uskovaisuutta ja varsinkin fanaattisuutta näyttää olevan moneenkin junaan.
Järjen käyttö on meille kaikille sallittua. Ja kaikki vaihtoehdot pitää voida tutkia.
Kaikkina aikakausina on pyritty rakentamaan hyviä rakennuksia.
Vain tulevaisuus aina muutama vuosikymmen eteenpäin näyttää, miten siinä on onnistuttu. Ja miten virheistä on opittu.
"Lämmitysaikana sisäilma voi olla hyvinkin kuivaa. Ulkona taas voi olla kosteaa eri vuodenaikoina, sumulla ja sateella. Joten ulkona ei aina ole kuivempaa, kuin sisällä.
Kysymys oli kosteuserosta sisäilman ja eristeen välillä. Sekä ulkoilman ja eristeen välillä. Kostea sisäilma kostuttaa eristettä. Kuivempi sisäilma taas kuivattaa eristettä. "
Niin. Näin Kirjan mukaan. Todellisuudessa uskovainen sekoittaa tehokkaasti rukouksissaan kaksi eri asiaa, eli suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden. Talvella AINA ilma on kuivempaa ulkona, kuin sisällä.
"Sisäilman ja samalla myös eristeen täytyy tietysti päästä kuivumaan välillä. "
Eli näissä taloissa on sisällä kondensoiva kuivaaja? Ja sitten aurinko jatkaakin pyörimistään....
"Höyrysulun ja mineraalivilan väliin päässyt ja sinne tiivistynyt kosteus ei siis mielestäsi ole haitallista?
Itse käyttäisin tuossa kohden kosteushengittävää eristettä, joka antaisi edes mahdollisuuden korjata tilanne."
No ei ole. AINA tuolla välissä on kosteutta. Ja aurinko jatkaa pyörimistään....
Mineraalivilla ei ole kosteussulku. Sitä varten on olemassa tuo höyrysulku. Aurinko rullailee radallaan maata ympäri aina vain....
""10cm purua eristää yhtä hyvin kuin 30cm vuorivillaa." Katso esim.
http://www.suomirakentaa.fi/korjaaja/ulkoseinaet-ja-julkisivut/lisaeeristys"
Niin. Noista eristävyyksistä uskovainen voisi saada käsitystä miksi väärä rakenne kuivuu, kun eristettä on vähän. Vaatisi tosin uskislasien poisottamista, joka ei selvästi ole vaihtoehto.
"Järjen käyttö on meille kaikille sallittua. Ja kaikki vaihtoehdot pitää voida tutkia."
Niin. Lisäsin tuohon myös koulujen käymisen ja fysiikan lukemisen. Sinulle uskovainen neuvoisin opettelemaan mm. seuraavia käsitteitä, koska kirjoituksissa olet todistanut, että et tajua niistää a yhtään b mitään.
- Suhteellinen kosteus
- Absoluuttinen kosteus
- Höyrysulku
- Kosteussulku
- Kapillaarisuus
- Kastepiste
- Tiivistyminen
- Haihtuminen
- Härmistyminen
- Sublimoituminen
- Höyrystymisenergia
- Höyrynpaine
- Endotermia
- Eksotermia
- Jne
Mutta koska fysiikassa opetetaan vastoin Suurta Kirjaa on uskovaisen mukaan synti lukea fysiikkaa. Uskovaisella on tieto kaikesta suoraan Kirjasta.
Mutta jätänpä uskovaisen tavaamaan Kirjaansa rauhassa. Sieltä löytyy Totuus.
Minä jätän puolestani sinut miettimään seuraavia, joihin sinulta "unohtui" kannanotto:
homeongelmaa ei ennen juurikaan ollut. Ainakaan verrattuna tämän hetken tilanteeseen.
"Joopa joo."
Tulkitsen tuon niin, että kuitenkin olet eri mieltä. Perustelu?
Eipä tullut perusteluja
Laitapa pari linkkiä teknisestä tai muustakaan kirjallisuudesta, jossa kerrottaisiin vaikkapa 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella olleesta jostakin suuresta rakennusten homeongelmasta.
Eipä tullut esimerkkejä.
Siirry sitten vaikka lukemaan päivittäisiä sanomalehtiä. Ja tutustu vaikkapa hometalkoisiin.
Joo, veden käyttö sisätiloissa on lisääntynyt. Mutta se ei kaikkea selitä. Esim. julkisissa rakennuksissa tuskin roiskitaan vettä. Mutta montako julkista rakennusta on vaikkapa omalla kotiseudullasi homeremontissa? Valmistuneet milloin ja miten niitä on uudistettu sen jälkeen?
Eipä tullut kantaa tähänkään.
Pelkän kirjaviisauden ja fysiikan käsitteiden ulkoa opettelu ei auta, jos tulos on huono.
Kaikki arkkitehdit ovat varmaan osanneet tuon listasi unissaankin, mutta niinpä vain homeongelma uhkaa kasvaa koko ajan.
Uskovaisuutta ja varsinkin fanaattisuutta näyttää edelleenkin olevan moneen junaan.
PS. Laita vain rohkeasti vettä sinne sulkusi ja mineraalivillan väliin, koska sehän ei mielestäsi haittaa mitään.
PS.PS. Lisää omaan listaasi rakennusteknisen hengittävän rakenteen opiskelu. Siinä sinulla puolestasi on aukkopaikkoja.
Tieto on tietoa ja uskominen uskomista.
"Sisäilman ja samalla myös eristeen täytyy tietysti päästä kuivumaan välillä. "
Eli näissä taloissa on sisällä kondensoiva kuivaaja?
Ei ollut ainakaan entisaikaan. Edes saunoissa. Eivätkä homehtuneet.
Toimiva ilmanvaihto hoiti ja hoitaa edelleen tuon homman.
"Höyrysulun ja mineraalivilan väliin päässyt ja sinne tiivistynyt kosteus ei siis mielestäsi ole haitallista?
No ei ole. AINA tuolla välissä on kosteutta.
Liian kostea sisäilma on yleinen ongelma talvipakkasilla. Rakennuksissa on esiintynyt myös liiallista rakenteiden kuivumista, mikä on haitaksi mikrobeille. Molemmat ongelmat ratkeavat päästämällä huoleilman kosteus seiniin.
Olette te pojat vain aika velikultia.
Lisää tupakkaa!
No miksi tehdään ilmasulku onko siinä jokin hyöty? Entä miten nämä ekoeristeet kestää höyryjä?
Kokonaisuus noissa ratkaisee, kattoon aina kunnon ilmasulku/muovi (sisäpuolelle ;), seinissä ja lattiassa voi ekoilla.
Ilma tietää, että seinissä pitää käyttäytyä, mutta katossa ei tarvitse. Ilmalle rajan kertoo kattolista kuin toimia. Ilman kattolistaa ilma on kateissa ja murheet alkavat.
Miksi ennen, kymmeniä vuosia sitten, ei ollut homeongelmaa? Vaikka seinissä ei ollut muoveja eikä mineraalivillaa.
Miksi saunat eivät homehtuneet? Niissähän kosteus meni seinään.
Miksi mineraalivillarakenne homehtuu herkemmin, kuin "vanhat" materiaalit?
Mineraalivillanhan pitäisi olla ihanteellinen eriste, koska se ei ime kosteutta?
...ja miksi nykyään ei suunnitella (ja rakenneta) homehtumattomia taloja?
Herätys, hyvät ihmiset!
Puutavara käsiteltiin ennen hyvään aikaan KY5-parfyymilla. Kaikki laudat ja lankut kasteltiin sammioissa sahauksen jälkeen. Se oli silloin kun kloorifenoli oli haitatonta. Asbestikin oli silloin vielä vaaratonta. Hengittävät rintamamiestalot ovat täynnä "kyyvitosta". Melkoinen fakiiri pitää olla että saa sellaisen talon kompostoitumaan. Paitsi peruskorjaamalla. Silloin järjestetään rakenteeseen myrkyttömiä materiaaleja ja vanha kosteuskuormitus onkin niille liikaa. Nyt pitää oikeasti osata rakentaa.
Ajat ovat muuttuneet. Lasten leikeissä on oltava tietynlainen alusta ulkona ettei kaatuessa satu. Autoihin tankataan lyijytöntä. Vesistöihin lasketaan jätevedestä enää 10 % kun ennen laskettiin käsittelemättä kaikki. Sellun valkaisuun käytetään aktiivihappea ja entsyymejä. Wanha kunnon kloori räjäytti väriaineet pois, mutta se ei enää käy. Fosforia ei saa käyttää pesuaineissa sillä seurauksella, että kaikkien pesukoneet ja vaatteet haisevat kaoliinilietteestä. Lyijyhaulit ovat kielletty ja sahapuissa on nykyään terästä. Lista on loputon ja pitenee.
"Puutavara käsiteltiin ennen hyvään aikaan KY5-parfyymilla. Kaikki laudat ja lankut kasteltiin sammioissa sahauksen jälkeen. Se oli silloin kun kloorifenoli oli haitatonta. "
Myös ilman noita ja aikaisemmin tehdyt rakennukset eivät homehtuneet.
Kosteuskuormitusta oli ennenkin. Mutta rakenne pääsi välillä kuivamaan.
"Silloin järjestetään rakenteeseen myrkyttömiä materiaaleja ja vanha kosteuskuormitus onkin niille liikaa."
Nykyiset lateksi- ja muut hengittämättömät maalit ovat mille tahansa rakenteelle liikaa, koska kosteus ei pääse alta pois.
Nyt pitää oikeasti osata rakentaa.
Niin pitäisi. Ottaen huomioon, että nykyiset homeongelmat yleistyivät samaa tahtia mineraalivillan ja lateksimaalien käytön, siis kosteushengittämättömän rakenteen kanssa.
Rakenteessa saa olla vain yksi kosteutta läpäisemätön kerros. Muuten seuraa homehtumisvaara.
KY5 oli kyllästysaine. Sitä käytettiin sähkö- ja puhelinpylväisiin, ei missään talon rakentamisessa.
Niin lentää miehen aatos ja osaatko panna esteitä sen tielle (lainaus).
Ennen oli hirsi-puruseinä ja paperia lisäksi, saunaa-pesutilaa ei tehty sisälle vaan alakertaa joka oli betonista tai ulkorakennukseen paljon eroa nykyiseen rakentamiseen lisäksi oli joka huoneessa tulisija joita myös käytettiin, lämmineriste katossa vaatii aina hyvän ilma katkoksen teki millä tapaa hyvänsä esim.muovi, ei enään samoja rakennus aineita käytetä kuin rintamamiestalossa.
Koska puhelin- ja sähköpylväitä on sinistymisenestoaineella käsitelty? Nehän kyllästettiin arseeni- ja kuparisuoloilla. Sinistyminen on ongelma kesällä sahatussa puutavarassa eli väärään aikaan sahatussa. Kloorifenolikäsittelyllä estettiin sinistäjäsienen elo tuoreena sahatussa puussa. Kaikki puutavara käytettiin sahauskosteana kyyvitosessa. Eikä sinistynyt. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa kun laudatkin olivat aina puhtaita. Äijät pesivät sahalla kätensä kyyvitossammiossa ennen ruokataukoa.
Joku puhuu tässä(ilmansulku ekovilla)olisi jostain kosteuden hallinnasta kyse, voisko pitää paikkansa??
ilmansulku ekovillalla? tä, ilman höyrynsulkua? Minkälaiseen käyttöön ao. rakennus? Voi hyvällä tsägällä toimia, jos käyttö talvisin satunnaista, eikä eletä nykytyyliin kuin tropiclandiassa ja seinät ohuet l. ns. läpihengittävät, ja vesipisteet & saunamökki mielellään pihalla...
Katselin tuossa kylällä sotien jälkeen rakennettua taloa jossa asui vanha papparainen.
Talooli päällisisnpuolin hyvässä kunnossa ja ei sisälläkään home haissut, mitä nyt vähän tunkkainen ilma.
No papparainen kuoli ja talo myytiin nuorelle parille.
Ei mennyt kuin ½ vuotta kun ulkoseinään ilmestyi mustia kohtia joista maali rapisi pois.
Vuoden päästä talo oli kauttaaltaan surkean näköinen.
Nyt talo on ollut asumattomana tämän talven.
Mikä muuttui?
Olisiko niin että energiaa alettiin säästämään (vanhuksella kolotti paikkoja kylmässä)?
Käytettiinkö siivouksessa vettä enemmän kuin aiemmin?
Joka tapauksessa uusien asukkaiden yötä talo muuttui asuinkelvottomaksi.
Olivat tainneet sukulaiset hieman ehostaa mökkiä myyntiin.
Silloin sotien jälkeen rakennettiin paljon ns. rintamamiestaloja, jollainen tuokin saattaa olla.
Kysymyksesi kannattaisi esittää
www.rintamamiestalo.fi
keskustelufoorumilla. Siellä on runsaasti kokemusta asiassa.
Täällä on useampaan kertaan mainittu jokin kosteushengittävyys.
Mitä se on ja voiko sellaisen olemassaolon todeta jollakin käytännön kokeella?
No jos akkunat hikoilevat kesät talvet ja alapuite on pehmeä niin silloin talo kosteushengittää. Vieras huomaa kellarin hajun. Vastavierailulla huomaa vieraitten vaatteista huokuvan sädesienen tuoksun. Paitsi jos itsekin asuu kosteushengittävässä talossa. Sairastuminen on asennekysymys. Ellei sitten säkäkysymys.
Hengittää tai ei hengitä, asiaa vatvotaan ees sun taas miettimättä sitä, miten 2000-luvun ihminen käyttää taloaan 50- 60 lukulaiseen verrattuna; saunat tyypillisesti talon sisällä ja niitä lämmitetään monta kertaa viikossa, suihkussa monta kertaa päivässä, vesipisteitä ja jacuzzeja pitkin taloa. On luotu kulturellinen homepommi, missä hengittää - ei hengitä on aivan toissijaista asianvatvontaa, kun pitäis puhua talojen käytöstä ja kunnossapidosta. Kuka nykyok-talolaisista oikeasti osaa/muistaa käyttää mökkinsä iv-tä ja pitää sitä kunnossa oli rakennuksen vaipat sitten hengittäviä, hengettömiä tai muovipusseja.
Nostalgikkojen "kun ennen tehtiin niin hyvin" on täyttä puuta heinää; muottilaudat jätettiin useimmiten purkamatta kun vaikea paikka tai muuten vaan, ja sokkelilaatikot täytettiin rakennusroinalla l. rakennettu talo oli käytännössä samalla työmaan roskapönttö l. jossain mielessä ekologista ja järkevääkin, mutta nykyfomefoobikoille tämä lienee järkytys. Mutta niin tässä kuin muuallakin evoluutio on hoitanut hommansa jättämällä parhaat taloyksilöt pystyyn, tuurilla tai ilman l. tikulla silmään...
Tuo näyttäisi olevan pelkkää kostumista, ei hengittämistä, siis edestakaista liikettä. Eli ei taida päästä talosi sisätilat kuivumaan välillä. Lienee mahtava kosteusprosentti. Onko sinulla suihkukaivo sisällä? Ja räppänät kiinni?
Kosteushengittävyys?
Tarkoitit kysymykselläsi varmaan rakennusteknistä hengittävää rakennetta.
Käytännön kokeesta en osaa sanoa, mutta ainakin tuolla on tietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengittävä_rakenne
Ja lähdekirjallisuudesta lisää.
No minulla on 2000-luvun kuivatalo. Liian kuiva. Mutta mieluummin liian kuiva kuin kosteushengittävä.
Toivottavasti myös pysyy kuivana.
No, tuurilla ne laivatkin seilaa.
Niin onko niissä sisäilmankosteus pieni vai suuri tai ei vaikuta yhtään? Jos sitä ilmankosteutta voi mennä seinään vai mitenkä se on??