Mitä tradenomin suuntautumisvaihtoehtoja pidetään yleisesti huonoimpina ja turhimpina kun esim. laskentatoimi ja rahoitus taitavat olla niitä parhaimpia?
Huonoimmat tradenomin suuntautumiset?
ssaae
341736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Taloushallinto on yksi huonoimmista suuntautumisvaihtoehdoista. Palkat ovat vaatimustasoon nähden, ja miksei yleiselläkin tasolla varsin surkeat. Työ vaatii koko ajan ns. itseopiskelua sillä sinun oletetaan olevan perillä kaikista uusista muutoksista esimerkiksi verotuksen ja kirjanpitokäytäntöjen suhteen. Lisäksi jos esitys elinkeinonharjoittajien vapaaehtoisesta tilinpäätöksen tekemisestä menee läpi, niin työpaikkojakin vähenee melko paljon.
Sanoisin että finanssiala markkinointi olisi aika hyvä yhdistelmä, siis nimenokaan nuo yhdessä. Pankit ja vakuutusyhtiöt tarjoavat digitalisoitumisesta yhä töitä ja varsin rahakkaitakin sellaisia. Pankki- ja vakuutusalan työt ovat vain muuttunut enemmän myyntityöksi. Taloushallinnon ohella huonoimpia ovat ainakin johtaminen ja muotiin erikoistuminen (pääset Sokokseen myyjäksi).
Itse olen markkinoinnin logistiikan tradenomi.
Koskaan en tehnyt mitään koulutukseen liittyvää. En halunnut tehdä
puhelinmyyntiä / aspaa koko ikäni, joten täytyi lähteä toiselle alalle yliopistoon.
Huonoin on koko amis, suosittelen korkeakoulua eli yliopistoa.
Et taida itse olla yliopistosta? Tai jos olet, niin kovin huono yleissivistys on kyllä kun ei tiedä että amis tarkoittaa ammattikoulua. Ammattikorkeakoulu luetaan lain mukaan korkeakouluksi ja on aivan eri asia.
Kyllä amk luetaan amiksiin, eli alempi tasoisiin kouluihin. Sori vaan, yliopistot on hei vähän eri asia kuitenkin eli ns. parempia kouluja.
"Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen."
-Ammattikorkeakoululaki-
Ei pidä paikkaansa, amiksesta saa vain alempia korkeakoulututkintoja, kun taas yliopistoista ylempiä korkeakoulututkintoja. Yliopisto on huomattavasti arvostetumpi instituutio, kuin joku amk amis.
amis on ns "lempinimi" ammattikoululle. Ammattikoulussa opiskellaan ammatillisia perustutkintoja sekä muita ammattitutkintoja kuten erikoisammattitutkinnot. Ammattikoulu ei ole korkeakoulu. Amis(ammattikoulu) ei ole sama kuin amk(ammattikorkeakoulu) Amikseen eli ammattikouluun voi hakea peruskoulun käytyään. Ammattikorkeaan tai yliopistoon voi hakea kun on suorittanut ensin(peruskoulun lisäksi) amiksen tai lukion. Amiksesta ei saa alempia korkeakoulututkintoja.
Jaa, kyllä minulla on Master tutkinto ammattikorkeakoulusta.
Niin, sehän on eri kuin Master of Science, joka siis osoittaa yliopistokoulutuksen. Lisäksi et osaa kirjoittaa yhdyssanoja.
Ammattikorkeakoulun käynyt voi hakea opiskelemaan maisterintutkintoa yliopistoon. "Suomessa korkeakoulututkinnot tulivat Bolognan prosessin mukaisiksi vuonna 2005. Ensimmäisen syklin tutkinto on yliopistoissa 3-vuotinen kandidaatti (180 op.) ja ammattikorkeakouluissa 3,5–4-vuotinen perustutkinto (210–240 op.). Toisen syklin tutkintoja ovat yliopistojen 2-vuotinen maisteri (120 op.) ja ammattikorkeakoulujen 1–1,5-vuotinen ylempi amk-tutkinto (60–90 op.). Poikkeuksia ovat lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede, joilla on oma tutkintojärjestelmänsä." http://www.cimo.fi/nakokulmia/kansainvalinen_yhteistyo/bolognan_prosessi/suomessa
Niin voi hakea, mutta niin voi ammattikoulun käynytkin. Se ei muuta sitä faktaa, että Master tutkinto ei ole sama kuin Master of Science.
Amk on entinen opistotaso, ja nostettu "korkeakouluksi" ihan vain jotta sopisi paremmin kansainväliseen järjestelmään. Suomen vanha käytäntö jossa korkeakoulu oli yliopistotasoinen tutkinto ei tätä tue, eikä amk ole korkeakoulu muuten kuin nimensä puolesta. Eli turhaan ylpeilette olevanne korkeakoulussa.
Entinen opistoaste oli kolme vuotta peruskoulun jälkeen, ylioppilailla 1-2 vuotta erikoistumislinjasta riippuen. Ammattikorkeakoulu on 3,5-4,5 lukuvuotta koulutusohjelmakohtaisesti toisen asteen koulutuksen jälkeen, siis peruskoulun jälkeen on käytävä vielä toinen aste ennen AMK:n yhteishakua.
"AMK on entinen opistotaso" ei siis pidä paikkaansa. Entisen opistoasteen tutkintonimikkeitä ovat teknikko ja merkonomi, jotka nykyään ovat toisen asteen perustutkintoja.
Ja sattumalta nykyiset insinöörit päätyvät samoihin töihin kuin teknikoiksi valmistuneet. Eli nykyään käydään 4 vuotta koulua hienon tittelin saadakseen. Teknikon koulutuksen voi sitäpaitsi täydentää amk-inssiksi jollain parin viikon kurssilla, monet sukulaiset tehneet näin. Vanhat merkonomit taas tekevät nykyään samoja hommia kuin tradenomit.
Ei Suomessa ole maagisesti muutamassa vuosikymmenessä tullut mitään valtavaa tarvetta pelkille korkeakoulutetuille vaikka niin uskotellaankin, nykyään vain porukka käy kouluja täysin turhaan. Samoihin hommiin käydään nykyään vaan enemmän koulua jos käy amk:n.
AMK ei todellakaan ole ylipisto. Yliopistossa ainakin pari vuotta lisää ja sitten olet korkeakoulutettu.
väitteesi
"Entinen opistoaste oli kolme vuotta peruskoulun jälkeen, ylioppilailla 1-2 vuotta erikoistumislinjasta riippuen"
Ei ollut, vaan ylioppilaiden opistotason opinnot kestivät aina vähintään kaksi vuotta, kuten esim. kauppaopiston yo-linja, ja opistopuolen linja vähintään 3 vuotta. Tavallisesti opistotason opinnot kestivät yo-puolella 2½-3½ vuoteen, ja muilla tavallisesti vuoden pitempään.
Insinöörit, metsäinsinöörit ja merikapteenit valmistuivat ylemmän opistoasteen/ ammatillisen korkea-asteen tutkintoihin, eli yhtä pykälää ylempänä, ja heillä tutkinnon suorittaminen kesti 3½-vuodesta (yo), 4½ vuoteen (ammattikoulu), sitten joskus muinoin oli niitäkin insinöörilinjoja joihin pääsi suoraan peruskoulusta ja jotka kestivät harjoitteluineen 5½ vuotta.
Ammattikorkeakoulut todellakin koottiin vanhoista opistoista, ja ideana oli nostaa näiden muiden linjojen taso sisällöllisesti samalle tasolle joka oli ammatillisella korkea-asteella eli vaikkapa insinööreillä, ja siitä nimi. Korkeakoulu-pääte, liittyi taas tähän uuteen tutkintorakenteeseen, joka tuli tästä Bolognan prosessista.
"Ammattikorkeakoulu on 3,5-4,5 lukuvuotta"
Nykyään näin, mutta alkuaikoina amk:ssakin oli näitä reilun kahden vuoden tutkintoja, esim. HSO-sihteerin amk-tutkinto, ja datanomin amk-tutkinto, jotka sittemmin liitettiin tradenomin tutkintoon, ja sitten Ahvenanmaalla oli näidenkin jälkeen vielä näitä lyhyitä alle kolmen vuoden amk-tutkintoja.
fdggfddgfdgf
"Eli nykyään käydään 4 vuotta koulua hienon tittelin saadakseen. Teknikon koulutuksen voi sitäpaitsi täydentää amk-inssiksi jollain parin viikon kurssilla, monet sukulaiset tehneet näin."
En tiedä miten nykyään on, mutta aikaisemmin vaati kyllä opistoinssillä vuoden opinnot päivittää paperit amk-inssiksi, teknikolla puolentoista.
"Ei Suomessa ole maagisesti muutamassa vuosikymmenessä tullut mitään valtavaa tarvetta pelkille korkeakoulutetuille vaikka niin uskotellaankin, nykyään vain porukka käy kouluja täysin turhaan."
Turhaa koulunkäynti on vain silloin jos ei halua oppia eikä ole kiinnostunut alasta, mutta kyllä minusta amk-systeemi on ihan kehityskelpoinen. Onhan se sitten tuonut näitä uusia tutkintojakin joiden suorittajille on löytynyt tarvetta kuten sosionomeja, ja sitten eräillä aloilla kuten ensihoidossa voi erikoistua jo opintojen aikana pitempään.
AMKilflaatiossa
"AMK ei todellakaan ole ylipisto. Yliopistossa ainakin pari vuotta lisää ja sitten olet korkeakoulutettu."
Ei ole yliopisto, mutta amisten sisällä taso vaihtelee hyvin paljon, ja eräät amikset ovat lähes yliopistojen vastaavien linjojen tasoisia, ja niissä on usein vieläpä samat opettajat luennoimassa kuin naapuriyliopistossa.
Oikeestaan jos tämä pelle ei ole lääkiksessä, oikiksessa, aallossa tai tty.ssä, niin en hirveästi lesoilis. Kuitenkin jossai lapin yliopistossa jotain diibadaaba fysiikkaa jota pääsee kuka tahansa opiskelemaan.
Jos pääset töihin kauppaan myyjäksi, niin hukkaan menee tradenomin opintosi! Kaupan kassalle tai osastolle hyllyttämään ei kannata opiskella ammattikorkeakoulussa 3-4 vuotta. Puhelinmyynti on myös ihan turhaa hommaa, samoin kuin provisiopalkkaiset ovelta ovelle-myyjät ja tuote-esittelijät.
Kun työpaikkailmoituksia katselee, niin myyntiin näyttää olevan eniten paikkoja auki. Suomessa tarvitaan myynnin ja asiakaspalvelun ammattilaisia. Eri asia, löytyykö Suomesta kykeneviä henkilöitä tällaisia hommia hoitamaan. Puhelinmyyntiä en voi suositella kenellekään.
Kaupoissa suurin osa työntekijöistä tekee osa-aikatyötä. Kokoaikatyötä on vain päälliköillä. Kaupan alalla käytetään paljon nollatuntisopimuksia ja työvuorot ammutaan työvuorolistaan kuin haulikolla. 30 tuntia töitä viikossa voi tarkoittaa 6 lyhyeksi pätkittyä työpäivää ja yhtä vapaapäivää. Puhelinmyyntityössä on huono pohjapalkka ja varsinainen palkka on provisioperustaista.
Palkalla pitää elää ja koulua käydään, että saadaan tutkinto ja ammatti. Onko tradenomin koulutuksella oikeasti mahdollista päästä koulutusta vastaaviin töihin? Vai ovatko tradenomit matalapalkkaisissa hanttihommissa, jotka eivät vastaa ammattikorkeakoulutusta millään tavalla?
Julkisella puolella ajetaan alas toimistotöitä. Työntekijät itse hoitelevat lomansa ja koulutuksensa tiedostoihin, tilöivät osastonsa laskut jne ... lisää hommaa siis heille ja arvaa keitä ei enään tarvita. Ei ainakaan niin paljoa.
hae sosiaali ja terveyspuolelle niin voit valita työpaikkasi. Puklaa on ja tulee olemaan näissä ammateissa.
Siis koko tradenomin koulutus on vitsi, ymmärtäkää jo! Ne jotka pääsevät hyviin hommiin (mukava työ ja palkka päälle 3000e kuussa) olisivät päässeet samanlaisiin tai huomattavasti parempiin töihin käymällä jonkun toisen koulun.
Tradenomin koulutuksella voi hakea jatko-opintoihin yliopistoon. Ei se muutenkaan ihan turha ole. On hyvä olla joku tutkinto. Kannattaa panostaa opiskelussa myös kansainväliseen kauppaan ja kielitaitoon. Suomi tarvitsee kansainvälisen kaupan myyjiä, jotka oikeasti osaavat myydä tuotteita ulkomaille. Suomessa on mielestäni hyvä tuoteosaaminen (insinööriosaaminen), mutta myyntiosaaminen ontuu; erityisesti ulkomaankauppa ja vienti uusille markkina-alueille. Kannattaa panostaa hyvän työharjoittelupaikan löytämiseen heti alussa tai sitten vaihtoehtoisesti perustaa oma firma jo opiskeluaikana.
oon koulutukselta tradenomi ja työskentelen toimitus johtajana ja palkka on yli 5000 euroo kuukaudessa plus autoetu ja puhelin
joo määkin oon keski suuressa yrityksessä projekti päällikkönä jonka toimi ala valmennus kurssit ja saan kuusi tuhatta euroa kuukaudessa ja mulla on myös auto etu.
Opistomerkonomi, palkka 3700e/kk. Kyselin kerran AMK muuntokoulutuksen opintopolkua ja minulle sanottiin, että vanhakantainen opistokoulutus on jo AMk tasolla, joten viralliseen tutkintotodistukseen tarvitaan hyvin vähän lisäopintoja.
Nyt hain tällaiseen muutokoulutukseen, mutta syynä oli uusi suuntautuminen, jonka olen työelämässä olessani kokenut hyvin tarpeelliseksi osaamisalueeksi. Työkokemusta on 18v.
Muuntokoulutuksen jälkeen (toivon pääseväni sisään) palkkatoiveet (realistiset) nouseekin päälle 4000e/kk ja tämä tietysti yksityisellä. Jos valtion/kunnan leipiin siirtyisi, palkka tippuisi 2900-3100e/kk.
AMK on englanniksi Polytechnics. Täysin sama järjestelmä kuin Saksassa/Itävallassa. Ulkomailla AMK koko tutkinto Bachelor eli sama kuin Yliopiston käynyt.AMK:n jälkeen kannattaa hakea Yliopiston maisteriksi. Niin ainakin itse tein. Opiskelin tutkinnon Englanniksi, arvosanat olivat hyviä. Hakiessani ulkomaille Yliopistoihin ei tarvinnut tehdä english proficiency testiä koska jo suoritin kandin englanniksi. Voin sanoa että jos oikeasti haluaa kouluttautua, Suomeen on aivan turha jäädä töitäkään ei meinaa löytyä. Itävallassa otetaan kaikki eikä mitään yliopistoja juuri kiinnosta mistä olet kouluttautunut. HAMK:sta vai Tampereen Yliopistosta.
-Universität Wien
Olet siis käynyt suomalaisen amiksen, etkä osaa edes alkeellisia kirjoitusoppisääntöjä?
AMK:sta voi käyttää myös termiä "university of applied sciences". Toki myös polytechnic käy.
Suosittelen jotain toista koulutusohjelmaa amk:ssa tai jos vain mahdollista, niin yliopistossa. Ei ole kiva joutua selittelemään omia koulutusvalintojaan itselleen ja työantajille seuraavaa 40 vuotta (pahimmillaan)
Taidatte olla yliopistoväki tosi sivustynyttä kun tulette tänne kerskailemaan omilla opinnoillanne ja pidätte amk-opiskelijoita ala-arvoisempina.
Eivätkö ne ole sitten ala-arvoisempia?
Ja mieti! Jotkut opiskelee jotain humanismia tai fysiikka xD