Jos vainajalla oli testamentti jossa toive että ositus suoritetaan vasta
leskenkin kuoltua niin silloinhan kaikki pysyy yhteisenä lesken ja rintaperillisten kesken, eli jokainen omistaa kaikesta osansa, niist kottikärryistä, kesämökistä, koneista, lesken asumaksi jääävästä yhteisestä kodista, ym ym? Eli leski parin yhteisestä omaisuudesta puolet (siis omansa) ja rintaperilliset toisen puolen jaettuna heille. Vai?
leskenkin kuoltua niin silloinhan kaikki pysyy yhteisenä lesken ja rintaperillisten kesken, eli jokainen omistaa kaikesta osansa, niist kottikärryistä, kesämökistä, koneista, lesken asumaksi jääävästä yhteisestä kodista, ym ym? Eli leski parin yhteisestä omaisuudesta puolet (siis omansa) ja rintaperilliset toisen puolen jaettuna heille. Vai?
Vastaukset 9
Vanhimmat
En osaa vastata. Mutta miten tuollaisissa jakamattomissa jos ja kun joku osakas majailee kesälomillaan paljon ennemmän kuin toinen osakas ja käyttää kaikkee siellä yhteisessä talossa-koskas tulee raja vastaan. Käyttäää koko kesän siellä viljelleessään kasvimaataan kottikärryjäkin ja toinen osakas joka haravoi pihaansa naapurikylässä ei saa viedä lainallekaan niit kottikärryjä kun ne pitää olla siellä yhteisessä kolhoosissa.käyttää saa mutta ei saa viedä pois hetkeksikään yms.
Jos pesä jätetään osittamatta ja jakamatta, se Ei tarkoita lesken ja perillisten yhteisomistusta EIKÄ sitäkään, että jokainen omistaisi osansa jokaisesta omaisuusesineestä.
Se tarkoittaa sitä, että leski omistaa oman omaisuutensa (ja saa lisäksi hallintaansa yhteisen asunnon irtaimistoineen). Perillisille kuuluu vainajan omaisuus, joka tulee heidän yhteiseen hallintoonsa, ja niin, että kullakin on osuus pesästä kokonaisuudessaan. Ei niin, että kukin omistaisi osan kottikärryistä, kesämökistä ym. Se, mitä kukin omaan omistukseensa saa, selviää vasta perinnönjaossa.
Osituksen tekemättä jättämisestä ei ole isompaa harmia, jos puolisoiden omaisuudet ovat kutakuinkin yhtä suuret. Testamentin toivomuksesta huolimatta ositus olisi hyvä tehdä, jos leski on saamassa tasinkoa (tai sitä halutessaan luovuttamassa), jotta tulisi selväksi, mitä loppujen lopuksi kuuluu leskelle ja mitä pesälle.
"ja saa lisäksi hallintaansa yhteisen asunnon irtaimistoineen"
Mut siis tuolloin kuka sen yhteisen asunnon omistaa?
Pikku tarkistus:
>>Perillisille kuuluu vainajan omaisuus, joka tulee heidän yhteiseen hallintoonsa<<
Vainajan omaisuus kuuluu kuolinpesän osakkaiden hallintoon. Kuolinpesän osakas ositukseen asti on myös leski, jos leskellä oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen.
Jos leski on puolisoista varakkaampi, hän voi eläessään toimitettavassa omaisuuden osituksessa kieltäytyä tasingon antamisesta puolisovainajan perillisille. Lesken kuoltua toimitettavassa osituksessa lesken perillisillä ei tätä oikeutta ole. Tällä on merkitystä, jos puolisoilla on eri perilliset.
Toinen pikku tarkistus:
Leski on kuolinpesän osakas jos puolisoilla tai toisella heistä on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Eli myös päinvastaisessa tapauksessa eli jos vainajalla oli avio-oikeus lesken omaisuuteen, leski on kuolinpesän osakas.
Jos leski on kuolinpesän osakas, hän tosiaan osallistuu pesän hallintoon siihen asti kunnes ositus toimitetaan.
Ja leskellä itsellään on puolestaan tilivelvollisuus perillisille oman omaisuutensa hoidosta kuolinpäivästä osituksen toimittamispäivään asti.
Sinänsä leski saa päättää itsenäisesti mitä omaisuudellaan tekee, kunhan tilittää toimet perillisille. Ainoa poikkeus tästä on yhteisenä kotina käytetyn asunnon myynti, jota kumpikaan osapuoli (leski tai perilliset) ei saa tehdä ilman toisen osapuolen lupaa, jos ositus on toimittamatta.
missä tapauksessa leskellä ei ole avio-oikeutta vanajan omaisuuteen
Silloin, kun avio-oikeus on suljettu pois avioehtosopimuksella.
Siiloin, kun avio-oikeus on suljettu pois avioehtosopimuksella.
Vain idiootti tekee sellaisen testamentin, jossa toivotaan, että ositus suoritetaan vasta lesken kuoltua. Osituksellahan saadaan usein vaikka mitä hyötyjä kaikille osapuolille. Leskelle varallisuutta, omistukset selkiytettyä ja mahdollisesti vielä verosäästöjäkin.