Heinolan väkiluku tammikuun lopussa oli 19.684. Viime vuonna muuttotahti kiihtyi ja 272 muutti pois. Asukastoimikuntaa, jonka piti turvata asukasmääräksi 20.000, ei katsottu tarpeelliseksi joten se lopetettiin, ennenkuin ehti kunnolla aloittaakaan. Väki vähenee, mutta kaupungin henkilöstömenot sen kun kasvavat. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 2000-luvulla noin 1.000 euroa/asukas. Henkilömenot/asukas olivat
1693 € vuonna 2000
2001 € vuonna 2005
2391 € vuonna 2010
2464 € vuonna 2011
2629 € vuonna 2012
2668 € vuonna 2013
Kaupungin työvoimakustannukset olivat v. 2013 noin 54,7 miljoonaa euoa, josta palkkojen osuus 43,8 miljoonaa. Kaupungin palveluksessa oli 1357 ja vaikka väkiluku laskee kaupungin henkilöstö ja henkilöstömenot eivät ole laskeneet.
Työttömyysaste oli Heinolassa vuonna 2013 peräti 14,8 %, kun muu Suomi kärsi 8,2 % työttömyydestä. Heinola palauttaa Kelalle toista miljoonaa euroa ns. passiivista työmarkkinatukea, eli sakkoja pitkäaikaistyöttömien työttömyyden huonosta hoidosta. Tälle vuodelle on budjetoitu 1,2 miljoonaa.
Tarkastuslautakunnan vuoden 2013 tarkastuskertomuksen mukaan investointipolitiikassa päätöksenteko on ollut poukkoilevaa ja toiminta kustannustehotonta. Elinkeinotoiminta ei ole ollut riittävän tehokasta ja lisäksi se on ollut huonosti organisoitua ja toteutettua. Elinkeinotoimikunta perustettiin 18.3.2013 ja lopetettiin seuraavana vuonna. Tarkastuskertomuksen mukaan pienhankintaohjeen puuttuminen aiheuttaa kustannustehottomuutta. Virkahenkilötoiminta asiassa on moitittavaa. Lasten ja perheiden toimintaa pitää arvioida systemaattisesti ja kehittää edelleen.
Vuonna 2013 uutta lainaa otettiin 9,2 miljoonaa euroa ja lainakanta nousi 2.391 euroon per asukas ollen 47,7 miljoonaa. Vuonna 2013 kaupunginjohtajan tehtäviä hoiti suurimman osan vuodesta sivistystoimenjohtaja ja hallinto- ja kehitysjohtajan tehtäviä henkilöstöjohtaja ja henkilöstöjohtajan tehtäviä henkilöstösihteeri. Apulaiskansliapäällikkö irtisanoutui ja lakipalvelut ulkoistettiin.
Onko valtuusto tietoinen siitä, mitä ulkopuolisilta ostetut lakipalvelut ovat tulleet veronmaksajille maksamaan? Tarvittaisiinko kaupungin omaa lakimiestä kaupunginjohtajasopimuksen riitautuksessa tai esimerkiksi silloin, kun virheellisesti erotetaan lautakunnan varajäsen tai "rantapalstasotkuissa", joista on tehty lukuisia valituksia. Miksi lakimiehen rekrytointi keskeytettiin?
Heinolan kaupungin imago on kärsinyt melkoisesti kaupunginjohtajakiistassa kun valtakunnallisessakin mediassa puitiin Heinolan henkilöstökriisiä ja todettiin, että Heinolassa on kohdeltu ennenkin kyseenalaisesti kaupunginjohtajia. Heinolan imagon parantaminen ei ole ollut onnistunutta. Tarkastuslautakunnan mukaan markkinointitoimenpiteet eivät ole olleet koordinoituja, vaan niitä on tehty vaihtelevasti tulosalueiden taholta sekä hallinnon projektien avulla. Tarkastuskertomuksessa todetaan että viestintä- ja markkinointiosaaminen tulee keskittää ja rekrytoida konsernihallintoon.
Onko Heinolassa markkinointiosaamista, mitä keskittää konsernihallintoon? Kuka on vastuussa Heinolan kaupungin viestinnästä ja markkinoinnista? Mikä tulosaluejohtaja ja mikä tulosalue? Nykyaikana kaupunginjohtajalta ei voida edellyttää kaupunginjohtajan tehtävien lisäksi kaupungin viestinnän ja markkinoinnin suunnittelua, toteutusta ja vastuuta onnistumista. Kuka laatii keskitetysti viestintä- ja markkinointisuunnitelman valtuuston hyväksyttäväksi huomioiden Heinolan imagon parantamisen ja kuntalain mukaisen valtuuston vastuun tiedottamisessa ja asukkaiden oikeuksissta tulla kuulluksi? Mikä on markkinointibudjetti ja kuka siitä vastaa.
Miten työttömyyden torjunta on otettu huomioon kaupungin strategiasuunnittelussa, elinkeinotoimessa ja kärkihankkeissa? Halutaanko palauttaa Kelalle passiivista työmarkkinatukea entistä enemmän tulevina vuosina? Miten Heinolan väkipako saadaan estettyä, pitäisikö asukkaita kuulla kaupungin strategiasuunnittelussa ja pitäisikö valtuutettujen tekemiä aloitteita ryhtyä toteuttamaan, esimerkiksi Heinolan kaupungin KYLÄTALOA heinolalaisten yhteisöllisyyden edistämiseksi ja riitojen vähentämiseksi. Paikallista osaamista, kaupungin markkinointia ja matkailua voitaisiin edistää merkittävästi kaupungin omalla "olohuoneella" eli kaupunkilaisten kohtaamispaikalla. Asiasta on tehty perusteltu valtuustoaloite, joka ei ole toteutunut
Kun viime vuoden tarkastuskertomus ensi kesänä valmistunee, on mielenkiintoista verrata vuoden 2013 lukuja viime vuoteen. Nähtäväksi jää vieläkö henkilöstömenot kasvavat samaa tahtiin, miten investointisumaa puretaan ja muuttuuko muuttovirta.
1693 € vuonna 2000
2001 € vuonna 2005
2391 € vuonna 2010
2464 € vuonna 2011
2629 € vuonna 2012
2668 € vuonna 2013
Kaupungin työvoimakustannukset olivat v. 2013 noin 54,7 miljoonaa euoa, josta palkkojen osuus 43,8 miljoonaa. Kaupungin palveluksessa oli 1357 ja vaikka väkiluku laskee kaupungin henkilöstö ja henkilöstömenot eivät ole laskeneet.
Työttömyysaste oli Heinolassa vuonna 2013 peräti 14,8 %, kun muu Suomi kärsi 8,2 % työttömyydestä. Heinola palauttaa Kelalle toista miljoonaa euroa ns. passiivista työmarkkinatukea, eli sakkoja pitkäaikaistyöttömien työttömyyden huonosta hoidosta. Tälle vuodelle on budjetoitu 1,2 miljoonaa.
Tarkastuslautakunnan vuoden 2013 tarkastuskertomuksen mukaan investointipolitiikassa päätöksenteko on ollut poukkoilevaa ja toiminta kustannustehotonta. Elinkeinotoiminta ei ole ollut riittävän tehokasta ja lisäksi se on ollut huonosti organisoitua ja toteutettua. Elinkeinotoimikunta perustettiin 18.3.2013 ja lopetettiin seuraavana vuonna. Tarkastuskertomuksen mukaan pienhankintaohjeen puuttuminen aiheuttaa kustannustehottomuutta. Virkahenkilötoiminta asiassa on moitittavaa. Lasten ja perheiden toimintaa pitää arvioida systemaattisesti ja kehittää edelleen.
Vuonna 2013 uutta lainaa otettiin 9,2 miljoonaa euroa ja lainakanta nousi 2.391 euroon per asukas ollen 47,7 miljoonaa. Vuonna 2013 kaupunginjohtajan tehtäviä hoiti suurimman osan vuodesta sivistystoimenjohtaja ja hallinto- ja kehitysjohtajan tehtäviä henkilöstöjohtaja ja henkilöstöjohtajan tehtäviä henkilöstösihteeri. Apulaiskansliapäällikkö irtisanoutui ja lakipalvelut ulkoistettiin.
Onko valtuusto tietoinen siitä, mitä ulkopuolisilta ostetut lakipalvelut ovat tulleet veronmaksajille maksamaan? Tarvittaisiinko kaupungin omaa lakimiestä kaupunginjohtajasopimuksen riitautuksessa tai esimerkiksi silloin, kun virheellisesti erotetaan lautakunnan varajäsen tai "rantapalstasotkuissa", joista on tehty lukuisia valituksia. Miksi lakimiehen rekrytointi keskeytettiin?
Heinolan kaupungin imago on kärsinyt melkoisesti kaupunginjohtajakiistassa kun valtakunnallisessakin mediassa puitiin Heinolan henkilöstökriisiä ja todettiin, että Heinolassa on kohdeltu ennenkin kyseenalaisesti kaupunginjohtajia. Heinolan imagon parantaminen ei ole ollut onnistunutta. Tarkastuslautakunnan mukaan markkinointitoimenpiteet eivät ole olleet koordinoituja, vaan niitä on tehty vaihtelevasti tulosalueiden taholta sekä hallinnon projektien avulla. Tarkastuskertomuksessa todetaan että viestintä- ja markkinointiosaaminen tulee keskittää ja rekrytoida konsernihallintoon.
Onko Heinolassa markkinointiosaamista, mitä keskittää konsernihallintoon? Kuka on vastuussa Heinolan kaupungin viestinnästä ja markkinoinnista? Mikä tulosaluejohtaja ja mikä tulosalue? Nykyaikana kaupunginjohtajalta ei voida edellyttää kaupunginjohtajan tehtävien lisäksi kaupungin viestinnän ja markkinoinnin suunnittelua, toteutusta ja vastuuta onnistumista. Kuka laatii keskitetysti viestintä- ja markkinointisuunnitelman valtuuston hyväksyttäväksi huomioiden Heinolan imagon parantamisen ja kuntalain mukaisen valtuuston vastuun tiedottamisessa ja asukkaiden oikeuksissta tulla kuulluksi? Mikä on markkinointibudjetti ja kuka siitä vastaa.
Miten työttömyyden torjunta on otettu huomioon kaupungin strategiasuunnittelussa, elinkeinotoimessa ja kärkihankkeissa? Halutaanko palauttaa Kelalle passiivista työmarkkinatukea entistä enemmän tulevina vuosina? Miten Heinolan väkipako saadaan estettyä, pitäisikö asukkaita kuulla kaupungin strategiasuunnittelussa ja pitäisikö valtuutettujen tekemiä aloitteita ryhtyä toteuttamaan, esimerkiksi Heinolan kaupungin KYLÄTALOA heinolalaisten yhteisöllisyyden edistämiseksi ja riitojen vähentämiseksi. Paikallista osaamista, kaupungin markkinointia ja matkailua voitaisiin edistää merkittävästi kaupungin omalla "olohuoneella" eli kaupunkilaisten kohtaamispaikalla. Asiasta on tehty perusteltu valtuustoaloite, joka ei ole toteutunut
Kun viime vuoden tarkastuskertomus ensi kesänä valmistunee, on mielenkiintoista verrata vuoden 2013 lukuja viime vuoteen. Nähtäväksi jää vieläkö henkilöstömenot kasvavat samaa tahtiin, miten investointisumaa puretaan ja muuttuuko muuttovirta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Taas tämä muuttolaskuri levittää pessimismiä Heinolan ylle - mutta turhaan. Kaikissa muissa käpykylissä ja vähän isommissakin sama tilanne tai "kehitys" kuten kauniisti sanotaan. Ihmettelin jo missä tämä pa..n jauhaja oikein lomaili kun ei tekstiä suoltanut, kuten aimemmin joka päivä. Mutta nyt taas onkin oikein pitkän listan aika. Helppo tietysti kopsata ja kasata, kun päivät päästään sitä tekee. Onnea! Otamme mediassa esille, kun näin "vahvaa ja uutta" asiaa Heinolasta. Heh......
Lehtinaiselle kommentti. Heinolassa työttömyysprosentti on noin 15 % ja keskimäärin Suomessa alle 10 %. Pohjois-suomen "käpykylissä" voi olla yhtä suuri työttömyys-% kuin Heinolassa mutta ei hyvien moottoritieyhteyksin varrella ja vain 130 km Helsingistä. Heinolassa ei kehitystä tapahdu muuta kuin taaksepäin, ellei tehdyistä virheitä opita mitään. Otapa, lehtinainen, mediassa esille Heinolan kuulumiset. Montako uutta yritystä Heinola on saanut ja miten elinkeinotoiminta on mielestäsi alkanut elpyä. Mitkä ovat kaupungin strategiasuunnitelmat ja milloin niitä aloitetaan toteuttaa. Onko imago parantunut ja jos on niin miten? Eikös tällä palstalla keskustella Heinolan asioista? Harmittaako sinua tosiasiat, pitäisikö niistä vaieta ja antaa alamäen jatkua? Muuttovirtaa on hyvä seurata ja sen lisäksi pitäisi selvittää syy, miksi Heinola ei houkuta uusia asukkaita ja miksi niin moni muuttaa pois.
Heinolassa työttömyysaste on itseasiassa lähes 19%! Eli lähes joka viides työvoimasta on vailla työtä.
Heinola taantuu taantumistaan, katukuvan täyttävät kirpputorit ja tyhjenevät liiketilat.
Tonttikauppa ei käy, v. 2014 myytiin yksi tontti. Tästä huolimatta laajennetaan tyhjenevää taajamaa uusilla alueilla, vaikka jo olemassa oleviakaan ei kyetä pitämään kunnossa. Järjetöntä verovarojen tuhlausta.
Uusi palveluverkkoselvitys lupaa supistuksia koulu- ja päiväkotiverkkoon, joten kaupungin houkuttelevuus lapsiperheille laskee entisestään.
Parissa vuodessa olemme nähneet, ettei hallitus ole kykenevä nostamaan Heinolaa uusille urille.
Ei näitä ongelmia mitkään lautakunnat hoida, vaan pitäisi saada niitä yrityksiä tänne.
Muuten ihmiset muuttavat pois. Vapaassa maassa kun eletään. Matkailualalla olisi paljon potentiaalia näissä maisemissa.
Niin olisi mutta puupäät ei osaa hyödyntää vesistöä.
Aivan niin!
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13481804#
Lahden työttömyysprosentti 20! Ottakaa siitä mallia, kun Lahtea yritätte/tai yrität käyttää jonkinlaisena mallimaana. Terveydenhoito ei toimi. Lue ESS-juttu lonkkapotilaasta, joka viimeksi kuvasi tätä Lahden toimimattomuutta. Heinolan terkkusairaala myy vielä ulospäin palvelujaan. Älä marise sinä mustan kipeä. Heinola muuttui paljon kun tietyt "uudistukset" tehtiin henkilöstössä laajasti ottaen. Opiskelijat aiheuttaa tiettyä muuttliikettä. Ja kai sieltä työhaluisimmat lähtevät, kun Heinolan omat hankkeet edellisen takavuosien hallitus missasi komeasti hallipuheita/luxusasuntoalueita esitellen. Muistanet ittekkii? Nyt edelleen toimiva hallitus!
Olipa paha ennuste Suomen epätasaisesta väestönkasvusta Etlarissa. Sen mukaan Heinolan tulee käymään huonosti tulevaisuudessa. Nyt tarvittaisiin parhaat edustajat kaupungin luottamuselimiin, jotta kehitys saataisiin kääntymään paremmaksi. Eiköhän aleta jo pohtimaan ketä valitaan. Ei ainakaan nykyisille anneta jatkoaikaa. Eivät ole saaneet mitään positiivista kehitystä aikaan.
Lahti on kasvukeskus, jossa on kaupungillakin noin 6000 palkollista eli viranhaltijaa ja työntekijää. Monet heinolalaiset (kuten muistakin lähikunnista) käyvät Lahdessa työssä. Jos ulkopaikkakuntalaisia ei Lahdessa työskentelisi, niin mikä olisi työttömyysprosentti? Vielä ei Lahteen kuuluta, joten kirjoitellaan Heinolan asioista. Heinolalaiset saavat tarvitsemansa erikoissairaanhoidon lääkärin lähetteellä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Päijät-Hämeen keskussairaalasta lähetetään yliopistolliseen sairaalaan erittäin vaativaa hoitoa tarvitsevat toivottavasti tulevaisuudessa Helsinkiin ei enää Tampereelle.
Lahden kanssa on yhdessä yritetty hoitaa suurtyöttömyyttä, aiemmin Lakesin kautta ja nyt Itä-Hämeen liitossa ja mikäs se Kipina olikaan. Muut kunnat eivät kuitenkaan Heinolan suurtyöttömyyttä hoida, joten kyllä se lankeaa Heinolan päätöksentekijöiden vastuulle. Yhteistyötä ei ole osattu/tahdottu Lahden kanssa tehdä, ehkäpä se opitaan sitten kun se pakko? Heinolan katosi satoja työpaikkoja kun isot tehtaat lopettivat tai siirsivät tuotantonsa muualle. Kriisikunta-aikaansa Heinola ei osannut hyödyntää. On kokeiltu elinkeinoasiamiestä, matkailupäällikköä, matkailupalveluyhtiöitä, uutta elinkeinojohtajaa ja nyt toista uutta elinkeinojohtajaa (joka on kaupunginhallituksen entinen varapuheenjohtaja) ja Oy Lakesia. On kokeiltu sitä sun tätä ja huonoin tuloksin. Heinolan oma hankkeiden ohjausryhmä toimi noin vuoden ilman tulostaa.
Voidaankin sano, että toiminta on ollut poukkoilevaa, lyhytnäköistä ja ilman resursseja tuloksetonta. Hankkeiden ohjausryhmä toimi vain vuoden, vuonna 2013 perustettu elinkeinotoimikunta toimi runsaan vuoden ja ilman kunnollista toimeksiantoa ja määrärahoja. Heinolassa on suunniteltu ja käytetty suunnittelumäärärahoja mutta toteutukseen asti ei ole päästy. Suunnitteluvaiheen jälkeen on hyväksytty loppuraportti. Työpaikkoja heinolalainen toiminta ei tuottanut kriisiaikana eikä sen jälkeen, joten kriisi jatkuu ilman valtion kriisitukea.
Nyt on näköjään keksitty uusi selitys Heinolan muuttotappioon: opiskelijat lähtevät. Ennen selitettiin, että väki vähenee, kun ihmiset kuolevat. Suurin syy on kuitenkin suurtyöttömyys. Työn perässä lähdetään. Nuoret työttömät syrjäytyvät, jos jäävät työttömiksi Heinolaan. Toki opiskelemaankin lähdetään, jos opiskelupakka löytyy. Opiskelijoiden lähtö ei kuitenkaan selitä Henolan suurta muuttotappiota. Lahdesta tulee opiskelijoita Heinolaan, tuskinpa muuttavat kirjojaan Heinolaan, ellei muuttorahaa makseta. Kun muuttoraha on maksettu, kirjat muutetaan takaisin kotikaupunkiin, tästäkin on Heinolassa näyttöä.
"Heinola muuttui paljon, kun tietyt "uudistukset" tehtiin henkilöstössä laajasti ottaen", kirjoittaa nimimerkki Rakentaja. Mitkähän nuo henkilöstön tietyt "uudistukset" olivat, mikä muutti Heinolaa paljon? Voisitko kertoa kyseisistä uudistuksista, jotta muissakin kunnissa voitaisiin ottaa Heinolaa muuttaneista uudistuksista oppia. Montako uutta työpaikkaa tai yritystä on saatu "henkilöstön tietyillä uudistuksissa"? Henkilöstömenot per asukas olivat 2013 peräti 2668 euroa.
Jos työvoimakustannukset kaupungin 1357 työntekijästä ja viranhaltijasta olivat myös v. 2014 sama, eli 54,7 miljoonaa ja kun kaupungin asukasmäärä 31.12.2014 oli 19.712, henkilöstömenot per asukas olivat v. 2014 noin 2775 euroa.
Asiasta toiseen. Valtuuston puheenjohtaja on tehnyt merkittävän ja hyvän aloitteen. Heinolassa oli muun muassa suuret edustuskulut eikä pienhankintaohjetta ilmeisesti ole tehty huolimatta First Card luottokorttien suuresta määrästä ja kovasta käytöstä. Heinolan valtuuston puheenjohtajan aloiteessa esitetään, että kaupungin hankinnat julkaistaan avoimena datana. Jyväskylän kaupunki on jo ottanut avoimuuden ja läpinäkyvyyden eli avoimen datan käyttöön koskien kaupungin hankintoja. Keskisuomalaisen mukaan Jyväskylän kaupunki on julkistanut kaikkien toimialojen ja liikelaitostensa hankintatiedot viime vuodelta. "Tavaroiden ja palvelujen ostot aina toimistotarvikkeista ravintolalaskuihin löytyvät avoimena datana kaupungin verkkosivuilta".
"Julkisuus varmasti ehkäisee väärinkäytöksiä jo ennalta".
Milloin Heinolan kaupunki julkistaa kaupungin hankintatiedot avoimena datana verkkosivuilla?
Tämä kannattaa pitää mielessä.