Kansanedustajat saattavat olla huonomuistisempia kuin äänestäjät
Tarkista oman vaaliehdokkaasi kanta pakkoruotsiin vaaleissa 2015
Hakukone kertoo ehdokkaan kannan pakkoruotsiin HS -hakukoneessa ja Vapaa kielivalinta -kansalaisaloitteen kannatukseen eduskunnan äänestyksessä maaliskuussa 2015.
Vihreä kommentti kansanedustajan nimen alla kertoo, kuinka ehdokas on todella äänestänyt pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi eikä vain antanut vaalilupauksia pakkoruotsinvastaisuudestaan.
Kansalaisaloitteen kannatuksesta voit arvioida varmimmin ehdokkaat, jotka ovat jo tehneet jotakin pakkoruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi:
http://vapaakielivalinta.fi/eduskuntavaalit-2015.php?
Jotta voi olla varma poliitikon halusta pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa äänestää vain niitä, jotka ovat osoittaneet tehneensä jo jotakin pakkoruotsista luopumiseksi, eivätkä vain antaneet valheellista vaalilupausta vaalikoneeseen. Jos poliitikko on äänestänyt jo pakkoruotsia vastaan, häntä voinee pitää luotettavana. Tällaiset poliitikot on merkitty vihreällä tekstillä listauksessa.
Valitettavasti vaalikoneeseen annettuja mielipiteitä TÄYTYY PITÄÄ EPÄLUOTETTAVINA lupauksina, joilla ehdokas haluaa vain kosiskella tiettyjä ihmisryhmiä. Vaalikone on täynnä kansanedustajia, jotka väittävät olevansa vapaan kielivalinnan puolesta, mutta eivät kuitenkaan tukeneet kielialoitetta eduskunnan äänestyksessä. Listassa on kerrottu lisäriveillä, kuinka alueesi edustajat äänestivät eduskunnan äänestyksessä.
Tarkista oman vaaliehdokkaasi kanta pakkoruotsiin vaaleissa 2015
Hakukone kertoo ehdokkaan kannan pakkoruotsiin HS -hakukoneessa ja Vapaa kielivalinta -kansalaisaloitteen kannatukseen eduskunnan äänestyksessä maaliskuussa 2015.
Vihreä kommentti kansanedustajan nimen alla kertoo, kuinka ehdokas on todella äänestänyt pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi eikä vain antanut vaalilupauksia pakkoruotsinvastaisuudestaan.
Kansalaisaloitteen kannatuksesta voit arvioida varmimmin ehdokkaat, jotka ovat jo tehneet jotakin pakkoruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi:
http://vapaakielivalinta.fi/eduskuntavaalit-2015.php?
Jotta voi olla varma poliitikon halusta pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa äänestää vain niitä, jotka ovat osoittaneet tehneensä jo jotakin pakkoruotsista luopumiseksi, eivätkä vain antaneet valheellista vaalilupausta vaalikoneeseen. Jos poliitikko on äänestänyt jo pakkoruotsia vastaan, häntä voinee pitää luotettavana. Tällaiset poliitikot on merkitty vihreällä tekstillä listauksessa.
Valitettavasti vaalikoneeseen annettuja mielipiteitä TÄYTYY PITÄÄ EPÄLUOTETTAVINA lupauksina, joilla ehdokas haluaa vain kosiskella tiettyjä ihmisryhmiä. Vaalikone on täynnä kansanedustajia, jotka väittävät olevansa vapaan kielivalinnan puolesta, mutta eivät kuitenkaan tukeneet kielialoitetta eduskunnan äänestyksessä. Listassa on kerrottu lisäriveillä, kuinka alueesi edustajat äänestivät eduskunnan äänestyksessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pakkoruotsi on vain hyvä asia ja pelastaisi monet työttömyydeltäkin.
"Pakkoruotsi ... pelastaisi monet työttömyydeltäkin."
Todella totta, mitä kirjoitit. Esim. seuraavat korkeapalkkaiset eivät jouda työtttömiksi:
Suomen ruotsalaisilla on kielilain (v. 2004) täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan neljä huippuvirkaa:
* Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa
* Oikeusministeriön kielilainsäädäntöosaston hallitusneuvos Paulina Tallroth
* Oikeusministeriön kielilainsäädäntöosaston ylitarkastaja Maj Krogell-Haimi
* Valtio palkkasi nimellisesti folkting'in nimiin Tirsa Forssell’in samoin valvomaan kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista.
Lienee täysin sattumaa, mutta samat kolme yllä viimeksi nimettyä henkilöä toimivat kieliasiain neuvottelukunnan sihteereinä, kun uutta kielilakia sorvattiin.
Lisäksi kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista valvovat:
* Vähemmistövaltuutettu, ylioppilas Eva Biaudet (vielä hetken aikaa)
* Folkting’in työntekijät (rahoitus suoraan valtion budjetista), puheenjohtajana Christina Gestrin
* Muu folkting-tiimimme:
http://www.folktinget.fi/sve/kontakt/
.
Minä en ainakaa äänestä pakkoruotsin perusteella eduskuntavaaleissa. Tärkeämpiäkin asioita....
"Minä en ainakaan äänestä pakkoruotsin perusteella eduskuntavaaleissa. Tärkeämpiäkin asioita...."
Näin se tietenkin onkin.
Koko Suomen teko-kaksikielisenä pitämiseen kuluu ainoastaan 2.000 - 3.000 miljoonaa euroa vuodessa.
Sen sijaan tärkeätä olisi päättää saimaannorpan suojelualueen laajentamisesta ja siitä saako yli 64 -vuotias kalastaa ilman kalastuksenhoitomaksua - voivathan köyhät eläkeläiset syödä joka päivä kallista kalaa.
Pakkoruotsia edistävän säätiön vaalituki ei kelvannut SDP:n ehdokkaalle – 1400 euroa liian vähän!
SDP:n eduskuntavaaliehdokas Maarit Feldt-Ranta oli hakenut vaalitukea Kaksikielisen Suomen puolesta -säätiöltä ja saikin 1400 euroa, mistä hän kieltäytyi, koska summa oli pienuudessaan "kuin märkä rätti kasvoille".
“Sosialidemokraateille tarjottiin yhteensä vain kuusi tuhatta euroa, kun RKP:lle on myönnetty miljoona. Tuntuu, kuin olisi märällä rätillä huitaistu kasvoille”, kertoo Maarit Feldt-Ranta Västra Nylandin haastattelussa.
Kaksikielisen Suomen puolesta -säätiö tukee kaksikielisiä eduskuntavaaliehdokkaita, eikä tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, että motiivi on säilyttää Suomessa kaksikielisyys kansalaisten vastustuksesta huolimatta.
Säätiötä johtavan Henry Wiklundin mukaan RKP saa vaalituista 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia.
“Yhteensä 135 ehdokasta saa tukea. Summat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta enintään 6000 euroon. RKP:n ulkopuolelta Kokoomuksen ehdokkaat ovat olleet selkeästi innokkaimpia tuen hakijoita – heitä seuraavat SDP, Keskusta ja Vihreät. Vasemmistoliitosta löytyy vähemmän hakijoita”, kertoo Wiklund.
Maarit Feldt-Ranta on katkera Henry Wiklundin jakopolitiikasta.
“Sosialidemokraatit ovat aina olleet kaksikielisyyden suurin tukijapuolue Suomessa, mikä nähtiin viimeksi äänestettäessa eduskunnassa ruotsin kielen opetuksesta. Kun tietää, että RKP saa miljoonan, SDP:n saama kuusi tuhatta on märkä rätti kasvoille. Olen ilmoittanut, että säätiö voi pitää rahansa – en halua sen tukea.”
Tukea ovat hakeneet tai sitä on tähän mennessä myönnetty seuraaville ehdokkaille (luettelo ei ole täydellinen, sillä siitä puuttuvat parinsadan euron tukien saajat):
RKP: Eva Biaudet, Marcus Rantala, Anna-Maja Henriksson, Anders Adlercreutz, Björn Heir, Patrik Karlsson, Björn Månsson, Sten Öhman ja Diana Lindholm, Stefan Wallin, Elli Flen, Lars Erik Gästgivars ja Anna Jungner-Nordgren.
Vihreät: Maria Vuorelma, Saara Ilvessalo, Aki Korpela, Teppo Heiskanen, Joakim Lybeck ja Minna Sorsa.
Keskusta: Lauri Kontro ja Laura Kolbe.
Vasemmistoliitto: Li Andersson, Dan Koivulaakso ja Silvia Modig.
Kokoomus: Kimmo Sasi, Harry Harkimo ja Joel Harkimo.
SDP: Maarit Feldt-Ranta (hylännyt tukitarjouksen sen pienuuden takia), Mikael Moberg, Anette Karlsson ja Kyösti Kurvinen.
Niin sanottu pakkoruotsi on kohtuullisen uusi ilmiö Suomessa. Vaikka Suomi viettikin noin 650 vuotta alistettuna Ruotsin vallalle, jona aikana Ruotsi pyrki hävittämään Suomen identiteetin kielineen ja historioineen, itsenäisen ajan Suomessa ruotsia on ollut pakko opiskella vasta noin 40 vuoden ajan.
Valtapuolueista vain Perussuomalaiset ajaa ruotsin pakko-opiskelun lopettamista ja ehdottaa tilalle vapaata kielivalintaa. Yksikään PS:n eduskuntavaaliehdokas ei ole hakenut vaalitukea kaksikielisyyttä edistävältä säätiöltä.
Lähde: Västra Nyland