Kaikki on paskaa. Mistään en saa iloa. Kuulemma pitäisi tehdä iloa tuottavia asioita kun on masentunut. Mitä jos niitä ei kerta kaikkiaan ole. Kaikki asiat joihin käännän huomioni aiheuttavat vain pahan olon. Kuin katsoisi kukkaa joka katseesta kuihtuu. Sori paska runous.
Toisaalta en usko masennukseen. Masennus on vain psykiatrian keksimä käsite. Psykiatria on harhaa jonka maailma on luonut. Ei ole masennusta. Vituttaa masentuneina itseään pitävät jotka sillä kerjäävät sääliä. Mutta itsekin kerjään sääliä ja vihaa. Ihan sama kumpaa, kunhan saisin jotain reaktioita ja huomiota.
Nyt on synkempi jakso kuin yleensä, se on pakko myöntää. Nyt ei jaksa mitään. Ei edes pienintä asiaa.
Olin terapiassa vuosikausia. Tässä tilassa ollaan sen ansiosta. Ei tämän paremmassa. Psyykelääkkeitä en ole syönyt, enkä tule syömään. Niihin en usko, niihin en halua koskea. Koen että niitä määrätään liian helposti ja syödään liian helposti.
Kuolema kuolema kuolema.
Mistä kaikki tämä johtuu? Miksi koen näin pahaa oloa? Auttaisiko se jos ei välittäisi enää mistään, nyt sentään välitän jostain (itsestäni?).
Ei ole koskaan ollut parisuhdetta. Mutta hyvä koulutus ja hyvä työpaikka ja tarpeeksi rahaa kaikkeen. Mutta mitä väliä silläkään.
Ei mistään mitään iloa. Ei mistään mitään koskaan. Ei toivoa että voisi parantua. Minua ei voi parantaa.
Toisaalta en usko masennukseen. Masennus on vain psykiatrian keksimä käsite. Psykiatria on harhaa jonka maailma on luonut. Ei ole masennusta. Vituttaa masentuneina itseään pitävät jotka sillä kerjäävät sääliä. Mutta itsekin kerjään sääliä ja vihaa. Ihan sama kumpaa, kunhan saisin jotain reaktioita ja huomiota.
Nyt on synkempi jakso kuin yleensä, se on pakko myöntää. Nyt ei jaksa mitään. Ei edes pienintä asiaa.
Olin terapiassa vuosikausia. Tässä tilassa ollaan sen ansiosta. Ei tämän paremmassa. Psyykelääkkeitä en ole syönyt, enkä tule syömään. Niihin en usko, niihin en halua koskea. Koen että niitä määrätään liian helposti ja syödään liian helposti.
Kuolema kuolema kuolema.
Mistä kaikki tämä johtuu? Miksi koen näin pahaa oloa? Auttaisiko se jos ei välittäisi enää mistään, nyt sentään välitän jostain (itsestäni?).
Ei ole koskaan ollut parisuhdetta. Mutta hyvä koulutus ja hyvä työpaikka ja tarpeeksi rahaa kaikkeen. Mutta mitä väliä silläkään.
Ei mistään mitään iloa. Ei mistään mitään koskaan. Ei toivoa että voisi parantua. Minua ei voi parantaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo ei se raha ja tavara tuo välttämättä onnea. Rikaskin voi olla masentunut. Ja vaikka päällisin puolin olisi kaikki hyvin, olis kaunis ja rokea, terve ja rikas ja paljon ystäviä ym, niin silti voi masentua.
Lääketiede pitää masennusta häiriönä. Jonain kemiallisena häiriönä ym.
Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan masennus on ihan normaalia ihmisellä. Kuka tahansa voi masentua. Masennus ei ole mikään sairaus, mutta sen seurauksena voi kyllä sairastua.
Paras lääke mannnukseen on lohdutus, ei mikään kemiallinen lääke.
Ihminenkin voi lohduttaa ja siitä voi olla suurtakin apua, mutta paras lohduttaja on kuitenkin Jeesus, koska hän tuntee ja tietää, mitä meissä on. Siksi hän voi lohduttaa, kun hän voi täydellisesti ymmärtää. Silloin voi tulla lohdutetuksi niin, että masennus katoaa.
Uskon että Jeesus voi lohduttaa niin että masennus katoaa. Mutta uskon että Jeesus voi lohduttaa sillä tavalla joitain muita ihmisiä kuin minua. Olen ollut ateisti melkein 15 vuotta ja tällä aatteella mennään hautaan. Vähän sama kuin että ei kasvissyöjäkään ala hampurilaisia vetämään vuosikymmenen vihreän ruokavalion jälkeen.
Jeesus on mielestäni ihmisten keksimä idea. En kiistä etteikö Jeesus toimisi ja olisi eräällä tavalla olemassa ikään kuin psykologisena työkaluna, jonka ihmiskunta on luonut auttaakseen itseään ja muokatakseen sieluaan/mieltään. Mutta ei toimi minulle.
Lisäksi haluan vähän korjata, että en miellä itseäni rikkaaksi. Vain ihan hyvin toimeentulevaksi. Monet tälle palstalle kirjoittavat ovat opintoissaan huonosti menestyneitä ja taloudellisesti heikoilla. Minä olen onnistunut tällä saralla, mutta huonosti menee silti. Kuolema olisi parempi kuin tämä elämä.
Ns-masennus häviää heti kun alat itse elättämään itsesi..
Kaikki muu on paskanjauhamista.
Ei se mitään. Ei sulta uskoa vaadita, että voisit puhua Jeesukselle. Eikä haittaa, jos olet ateisti. Silti voit rukoilla. Jeesus itse sen uskon antaa. Ei sitä itsestään voi puristaa. Muutenhan se olis uskottelua, eikä uskoa. Mä muistan sua rukouksessa.