Hei, mietin pitkään tämän ylös kirjoittamista ja sitten muistin tän palstan.. Mä voisin nyt oikeesti kaivata vähän ulkopuolisten mielipiteitä.
Oon parisuhteessa kaapissa olevan naisen kanssa ja asutaan aika pienellä paikkakunnalla. Mä en yleensä kaapissa olevien kanssa peuhaa mutta tää oli jotenkin spesiaali ja rakastuin tosi nopeesti.
Nyt kuitenkin meidän suhteesta on tullut tosi outo, toinen huutaa paljon ja paiskoo tavaroita. Tuntuu että kaikki mitä mä teen jotenkin ärsyttää sitä, vaikka en mielestäni ole muuttanut käytöstäni yhtään.
Viime viikonloppuna sitten riideltiin oikein kunnolla (koska olin ollut ystävällä myöhään kylässä) ja tää sitten kun otti rinnuksista kiinni ja työnsi seinään ja huusi mulle kaikkea tosi kurjaa. Sitten se meni parvekkeelle rauhottumaan ja mä en sit siinä mitään osannut tehdä, kun olin niin shokissa.
Kävin suihkussa ja sitten menin sen viereen sänkyyn pötköttämään ja se kyllä pyysi anteeksi, mutta tuntui ettei se tullut aidosta tunteesta. Selitti että ajatteli että mä petän sitä tän mun ystävän kanssa! Mä en ole ikinä pettänyt, enkä ikinä antanut syytä epäillä että se olisi edes mahdollista!
Nyt en yhtään tiedä mitä tästä kaikesta ajatella. Muhun ei ole koskaan ennen sillälailla koskettu enkä mä ole toista ihmistä ennen osannut aikuisiällä pelätään. Jotenkin mä en voi unohtaa sitä sen ilmettä, kuin se olisi suorastaan vihannut mua! Mut nyt musta tuntuu että tää on vaan mun osalta turhaa ylireagointia, eihän mitään edes oikeasti tapahtunut.
Mut silti vielä häiritsee. Onko teillä muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Mulla on ollut vaan yksi pitkä parisuhde ennen tätä, enkä mä muista että sen kanssa oltaisiin koskaan yhtä pahasti riidelty.
Jos se oikeasti vihaisi mua ja ajattelisi musta niin rumasti kun haukkui, niin eihän se silloin olisi mun kanssa?
Oon parisuhteessa kaapissa olevan naisen kanssa ja asutaan aika pienellä paikkakunnalla. Mä en yleensä kaapissa olevien kanssa peuhaa mutta tää oli jotenkin spesiaali ja rakastuin tosi nopeesti.
Nyt kuitenkin meidän suhteesta on tullut tosi outo, toinen huutaa paljon ja paiskoo tavaroita. Tuntuu että kaikki mitä mä teen jotenkin ärsyttää sitä, vaikka en mielestäni ole muuttanut käytöstäni yhtään.
Viime viikonloppuna sitten riideltiin oikein kunnolla (koska olin ollut ystävällä myöhään kylässä) ja tää sitten kun otti rinnuksista kiinni ja työnsi seinään ja huusi mulle kaikkea tosi kurjaa. Sitten se meni parvekkeelle rauhottumaan ja mä en sit siinä mitään osannut tehdä, kun olin niin shokissa.
Kävin suihkussa ja sitten menin sen viereen sänkyyn pötköttämään ja se kyllä pyysi anteeksi, mutta tuntui ettei se tullut aidosta tunteesta. Selitti että ajatteli että mä petän sitä tän mun ystävän kanssa! Mä en ole ikinä pettänyt, enkä ikinä antanut syytä epäillä että se olisi edes mahdollista!
Nyt en yhtään tiedä mitä tästä kaikesta ajatella. Muhun ei ole koskaan ennen sillälailla koskettu enkä mä ole toista ihmistä ennen osannut aikuisiällä pelätään. Jotenkin mä en voi unohtaa sitä sen ilmettä, kuin se olisi suorastaan vihannut mua! Mut nyt musta tuntuu että tää on vaan mun osalta turhaa ylireagointia, eihän mitään edes oikeasti tapahtunut.
Mut silti vielä häiritsee. Onko teillä muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Mulla on ollut vaan yksi pitkä parisuhde ennen tätä, enkä mä muista että sen kanssa oltaisiin koskaan yhtä pahasti riidelty.
Jos se oikeasti vihaisi mua ja ajattelisi musta niin rumasti kun haukkui, niin eihän se silloin olisi mun kanssa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
sun tyttiksen epävarmuus johtuu hänestä itsestään. Se että on kaapissa aiheuttaa varmaan paineita ja pelkoa myös sun suhteen. Silloin kun ihminen joutuu piilottelemaan asioita, ne kasaantuu ja sitten purkaantuu. Hän purkaa suhun huonoa oloaan koska sä olet siinä lähinnä. Nyt mitä sun kandee tehdä on näyttää vaikka tuo sun kirjoitus hälle tai puhua ihan suoraan mille susta tuntui ja ettet hyväksy hänen käytöstään.
Se on sun tyttöystävä, rakastettu. Jos te ette pysty puhumaan peloistanne toisillenne, se ei ole ihan niin kuin pitäisi.
Ja mitä tulee sun tyttöystävään, hänen varmaan tulisi koittaa kehittää itsevarmuutta kaapista tulemiseen. Ei kenekään tulisi pelätä muita niin paljon ettei uskalla elää omaa elämäänsä. Suomessa meillä on suhteellisen hyvät lähtökohdat olla mitä ollaan.
Kysy siis sun tyttikseltä vihaako hän sua, miksi hän kävi suhun käsiksi ja mikä häntä riepoo. Jos hän kääntää kaiken syyn sun niskoille, sä olet pulassa ja miettisin pariin kertaan kannattaako jatkaa suhdetta. Jos hän myöntää olevansa ongelmien lähde, ehkä yhdessä saatte hänenkin elämänsä oikealle polulle.
No se on yberrakastunut suhun.
Soon varronnu sua kotiin ja huomannu kuin yksinäinen ois , ilman sua tms.
Sä et varmaan o näyttäny, että sä rakastat...toi tavaroitten paiskominen ja kiukuttelu on selkeesti rakastelun puutetta.
Se nyt on yks ja hailee onks kaapissa vai ei. Siitä ei kannata edes keskustella.
Voin hyvin kuvitella jonkun pienen yhteisön, ei semmosessa paljoo kannata tommosia asioita levitellä.
Jos joku on kattonnu, ettei sen kantsi kaikille huudella lesboudesta, niin kunnioitetaan hännen valintaansa.
Kimppuun käyminen on aina VÄÄRIN.
Voihan sitä ottaa päähän, että on niin rakastunut suhun.
Ainiin, onks se joku härkä horoskoopissa..niil voi mustasukkasuus ilmetä tolleen...
Moni sanoisi että lähde heti. Tuo mitä tapahtui on väkivaltaa, parisuhdeväkivaltaa, ei niin kuin sanot ettei mitään olisi tapahtunut. Itse ehkä vielä kävisin yhden keskustelun, että tajuaako miten väärin käsiksi käyminen oli, ja jos oikeesti tajuaa ja lupaa hankkia apua ja tajuaa, että toista kertaa ei tule, niin saattaisin antaa vielä mahdollisuuden. Jos mitään oloa että vähättelee tapahtumaa tai väittää että ylireagoit tms. niin äkkiä ite tai nainen ovesta ulos vaikka miten rakastaisi. Väkivaltaa ei voi olla parisuhteessa, ja tuossa oli sekä fyysistä (seinälle nostaminen) että henkistä (tuommoinen haukkuminen). Älä tuhlaa elämääsi ihmisiin jotka ratkaisevat oman pahan olonsa käymällä käsiksi toisiin. Lähde.
Näimpä
Vihaamisesta on vaikea sanoa, mutta aika epävarmalta ihmiseltä hän kuulostaa ja mustasukkaiselta. Kenenkään ei pidä alistua pelkäämään parisuhteessa, joten kannattaa lähteä, ellei toinen selvästi ymmärrä ongelmaansa ja sitoudu muuttamaan käytöstä. Ei kannata repiä itseään rikki jäämällä suhteeseen, jossa pitää varoa kaikkea, se kuluttaa lopulta ja siinä voi hävittää itsensä aika pahasti ja pitkäksi aikaa. Muista arvostaa itseäsi. Pelkääminen on riittävä syy, mitään "pahempaa" ei tarvitse tapahtua.