Ruotsin YO kevät 2015

Munkin mielestä oli helppo. Varsinkin kaikki monivalintatehtävät ja aineet.

Oli helppo. Avot oli osittain hankalat mut muuten meni hyvin.

Muuten jees mutta avot oli mulle vaikeita sekä luetussa että kieliopissa :(. Oliko teillä keskipitkä vai pitkä?

Ihmettelin vain, että pitkän ruotsin kirjoitelman aihe nr 2, eli kansalaistottemattomuus oli kutakuinkin sama kuin perjantaina englannissa aihe nr 4. Englannissa näkökulma oli ympäristöaktivismi ja ruotsissa yleinen kansalaistottemattomuus. Kirjoitin kummankin kielen kirjoituksissa siis kutakuinkin saman aineen.

Olikohan samantyyppiset aiheet tarkoituksellisia? Ei kai voi olla niin, että englannin ja ruotsin yo-kirjoitusten valmistelijat eivät lainkaan keskustelisi keskenään.

Avoja lukuunottamatta keskipitkä ruotsi tuntui melko helpolle. Tosin B-puolen tehtävä meni kyllä metsään

Juu helppo kuin mikä, vaikka helpon kuuntelun jälkeen odotin vaativaa kirjallista. Saa nähdä miten pisterajojen käy

Ei ne pisterajat onneksi oikeestaan koskaan muutu kuin muutamia pisteitä. :) Oli kyllä ihan mukava koe, kiitos YTL.

Joo omastaki mielestä oli erittäin onnistunut koe! Siis keskipitkän. Tavoitteena oli M mutta nyt edellisvuoden pisterajoja kateltua mahdollisuus nipin napin E:hen. toivottavasti ei jää pisteestä roikkumaan huonomman puolelle

Mielestäni oli kyllä aika hankala, varsinkin 2.2 vaadittiin aika ihmeellisyyksiä (mm. kastua). Luetunymmärtämisissä meinasi mennä hermo, kun veivät niin paljon aikaa ja sitten vaikka tekstit oli aika simppeleitä, oli kysymykset ja vaihtoehdot vähän outoja. Vähän laskeskelin jo ittelle pisteitä, täytyy toivoa että esseet meni hyvin, jotta pääsisin tavoitteeseeni. En kyllä myöskään haluaisi jäädä pisteen pari huonomman puolelle :l

Hei miten noi kuulunymmärtäminen,,,,, ko mulla oli 4 13 5 eli saisko noista mitenkää sillai et pääsisin edes nippa nappa läpi?

Ruotsalaisuuden ruma historia
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.

Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.

Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.

Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.

Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.

Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle.

Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.

Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.

Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.

Uusin piikkilanka-aita on Rassenburgin (Raasepori) pakkoruotsin aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.