Maanvarainenlaatta ja Rossi?

Vuodot,diffuusio ja kapillaari.
Tuuletuspuutteet,lämmöneristys,sadevesiohjaus.

Valitettavasti puurakenteinen rossipohja ei ole kovin pitkäikäinen. Loppu tulee hyvälle rossipohjalle 20 - 50 vuoden kuluttua, huonolle paljon aikaisemmin.

Vainunelma kirjoitti:

Valitettavasti puurakenteinen rossipohja ei ole kovin pitkäikäinen. Loppu tulee hyvälle rossipohjalle 20 - 50 vuoden kuluttua, huonolle paljon aikaisemmin.

Entäs nää nykyajan muovitalot, joita puretaan ennen kuin 10 vuotta tulee täyteen?

Enpä ole kuullutkaan. Toisin kuin 70 - 80-luvun vaihteen muovitetut talot, jotka tehtiin ilman koneellista ilmanvaihtoa, niissä niitä ongelmia on tosin suurimmaksi osaksi niissä kosteusvahingot on kylpyhuoneissa, kun siihen aikaan ei ollut minkäänlaisia vedeneristeitä.

Vanhin tekemäni talo jossa on höyrynsulkumuovit niin seinissä kuin katossakin ja koneellinen ilmanvaihto on 15 vuotta vanha eikä minkäänlaista ongelmaa missään.

Minä asun 90 vuotta vanhassa talossa, ei minkäänlaista ongelmaa missään, painovoimanen ilmanvaihto, rossipohja. Mutta hieno saavutus toi sun 15 vuotta.

rdftghuiiioiudfgyugtyuyt kirjoitti:

Minä asun 90 vuotta vanhassa talossa, ei minkäänlaista ongelmaa missään, painovoimanen ilmanvaihto, rossipohja. Mutta hieno saavutus toi sun 15 vuotta.

Paitsi että nurkissa vähän tuulee ja lämmitysenergian kulutus on jotain käsittämätöntä? Haiseeko talossa hieman ummehtuneelle (vai eikö tutut ilkeä sanoa?)

Ei tuule nurkissa ja lämmityskustannuksia helpottaa leivin- ja pönttöuunit. Hajuja ei ole, koska tuulettuva alapohja, eikä lattiaa pilattu muovimatolla.

rdftghuiiioiudfgyugtyuyt kirjoitti:

Minä asun 90 vuotta vanhassa talossa, ei minkäänlaista ongelmaa missään, painovoimanen ilmanvaihto, rossipohja. Mutta hieno saavutus toi sun 15 vuotta.

Niin 90 vuotta vanhoissa taloissa vesi kannetaan sisälle ämpärillä tuskin siitä ongelmaa voi tullakkaan, ei ne heinäladot keskellä peltoakaan ole koskaan homeongelmista kärsineet.

Kaikki ongelmat on alkaneet siitä, kun ihmiset alkoivat käyttää 200 - 300 litraa vettä peseytymiseensä ja kylpyhuoneissa ei ollut minkäänlaisia vedeneristeitä.

Mutta saahan sitä siinä uskossa olla, että nykypäivävä rakennetaan huonosti ja ennen oli hyvin vaikka suurin ongelmien aiheuttaja on sisälle tuotu VESIHANA! ! !

Meillä tehtiin rossipohja valuraudasta. Oli kallis mutta toimii hyvin.

NäinMeillä kirjoitti:

Meillä tehtiin rossipohja valuraudasta. Oli kallis mutta toimii hyvin.

Onko kylmäsiltoja?

Noita "betonirosseja" olen tehnyt lähinnä vain "omaan käyttöön". Syy on siinä, että hinta nousee sen verran, ettei talolla juuri tiliä tee. Kas, jos betonirossia ei perusta kalliolle, niin paalua menee sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti.

Useamman 70-luvulla tehdyn talon rakenteita avanneena ole eri mieltä Aalto-yliopiston professorin kanssa, joka väittää, ettei mikään höyrysulku toimi. Kyllä se muovi pitää villan kuivana. Ainoa rakenteen ongelma on siinä, että villa tuppaa valumaan ajan kanssa esimerkiksi ikkonoiden alapuolen rakenteissa. Oikein tai väärin, niin ainakin minä korjaan valuneet villat PU-eristeellä. Niin tai näin, niin ainakin se pysyy paikallaan.

Yleensä taitaa olla:
-Eristelevy (yleensä EPS100), kerrospaksuus kai jotain 150 mm
-Kapillaarikatkokerros väh. 300mm
-Suodatinkangas, jos pohjamaa on hiekkaa hienorakeisempaa.

Aikoinaan koko laatan alapuolinen täyttö saatettiin tehdä hiekalla. Yleensä salaojatkin jöätettiin pois, turha kuluerä kun oli. Yhdistelmänä saadaan salaojittamaton täyttö, joka nostaa kapillaarisesti vettä laattaan. Aiheuttaa ongelmia pitkässä juoksussa. Todisteena löytyy varmasti muutama tuhat valesokkelitaloa 60- ja 70-luvuilta, joiden seinistä alajuoksut voi kaapia lusikalla pois.

Miehemmemaalta kirjoitti:

Yleensä taitaa olla:
-Eristelevy (yleensä EPS100), kerrospaksuus kai jotain 150 mm
-Kapillaarikatkokerros väh. 300mm
-Suodatinkangas, jos pohjamaa on hiekkaa hienorakeisempaa.

Aikoinaan koko laatan alapuolinen täyttö saatettiin tehdä hiekalla. Yleensä salaojatkin jöätettiin pois, turha kuluerä kun oli. Yhdistelmänä saadaan salaojittamaton täyttö, joka nostaa kapillaarisesti vettä laattaan. Aiheuttaa ongelmia pitkässä juoksussa. Todisteena löytyy varmasti muutama tuhat valesokkelitaloa 60- ja 70-luvuilta, joiden seinistä alajuoksut voi kaapia lusikalla pois.

Lue lisää

Yleistä oli sekin, että haudattiin rakennusjätteet tai tontilla aiemmin olleen talon purkujätteet sinne lattian alle. Siellähän ne sitten mätii ja mikrobien piereskelytuotteet tihkuu alapohjan ilmavuodoista sisälle. -> On mahdollista sekin, että talon rakenteet ovat ihan terveet, mutta sisäilmassa leijuu silti homeen/maakellarin haju.

Kerrostaloissa on vastaavaa ongelmaa, kun taannoin tykättiin tehdä tuulettumattomia ryömintätiloja (ns. kaivamattomat tilat) lattioiden alle. Näihin jätettiin muottilaudoitukset mätänemään... ja sama putkikanaalien yms. muottilaudoitusten kanssa. Näitä on harrastettu vielä 70-luvullakin.

Ei tartte olla kuin muutama laudanpätkä sopivassa paikassa, mistä ilmavirtaukset kuljettaa mikrobien myrkyt asuintiloihin ja ongelma on valmis...

mukana_myös_haju kirjoitti:

Yleistä oli sekin, että haudattiin rakennusjätteet tai tontilla aiemmin olleen talon purkujätteet sinne lattian alle. Siellähän ne sitten mätii ja mikrobien piereskelytuotteet tihkuu alapohjan ilmavuodoista sisälle. -> On mahdollista sekin, että talon rakenteet ovat ihan terveet, mutta sisäilmassa leijuu silti homeen/maakellarin haju.

Kerrostaloissa on vastaavaa ongelmaa, kun taannoin tykättiin tehdä tuulettumattomia ryömintätiloja (ns. kaivamattomat tilat) lattioiden alle. Näihin jätettiin muottilaudoitukset mätänemään... ja sama putkikanaalien yms. muottilaudoitusten kanssa. Näitä on harrastettu vielä 70-luvullakin.

Ei tartte olla kuin muutama laudanpätkä sopivassa paikassa, mistä ilmavirtaukset kuljettaa mikrobien myrkyt asuintiloihin ja ongelma on valmis...

Lue lisää

Onneksi tuo on helpompi hoitaa eristämällä massalla kaikki ilmareitit. Maasta tulee aina hajua vaikka olisi soraa.

Meille tuli kapillaarikatko >300mm, 250mm EPS100 ja siihen valu päälle. Sokkelin päällä bitumikermi jonka "lerpake" jää valun alle.

Perustukset tehty louhitun kallion päälle soramurskepatjalle, ja mäen päälle. Ihmettelen syvästi jos tulee kosteusongelmia.

Jos käytit tosiaan mursketta niin hyvin voi tulla ongelmia, sillä kosteuskatko kuuluu tehdä sepelillä ja näiden ero on se, että murske sisältää ns. hienoainespään, kun taas sepelissä ei ole ollenkaan hienoa kiviainesta.

mukana_myös_haju kirjoitti:

Yleistä oli sekin, että haudattiin rakennusjätteet tai tontilla aiemmin olleen talon purkujätteet sinne lattian alle. Siellähän ne sitten mätii ja mikrobien piereskelytuotteet tihkuu alapohjan ilmavuodoista sisälle. -> On mahdollista sekin, että talon rakenteet ovat ihan terveet, mutta sisäilmassa leijuu silti homeen/maakellarin haju.

Kerrostaloissa on vastaavaa ongelmaa, kun taannoin tykättiin tehdä tuulettumattomia ryömintätiloja (ns. kaivamattomat tilat) lattioiden alle. Näihin jätettiin muottilaudoitukset mätänemään... ja sama putkikanaalien yms. muottilaudoitusten kanssa. Näitä on harrastettu vielä 70-luvullakin.

Ei tartte olla kuin muutama laudanpätkä sopivassa paikassa, mistä ilmavirtaukset kuljettaa mikrobien myrkyt asuintiloihin ja ongelma on valmis...

Lue lisää

On mahdollista sekin, että talon rakenteet ovat ihan terveet, mutta sisäilmassa leijuu silti homeen/maakellarin haju.

Juuripa näin, meillä livenä nähty 70-luvun valesokkelitalossa.
Lattiassa oli eristeenä kutterinpurua ja lämpöputkien päällä lasivillaa, seassa jos mimmosta palikkaa, vanhoja lehtiä, tupakkiaskeja, eväspapereita ja mitä törkyä ny kullakin oli raksalla käsillä ollut. Nämä laatan päällä, alla hiekassa takuulla lisää samanmoista. Haiseehan se, kun kosteutta saa ja kosteutta imee takuulla, kun kapillaarikatkoista ei sillon ollu nähty ees unta.
Silti seinärakenteet terveet, vaikka valesokkeli lienee riskirakenteista se riskaabelein. Jos oisin tarpeeksi vauras, oisin piikkauttanu laatan veks, kaivattanu montun ja laitattanu kapillaarikatkon talon alle. Ulkopuolelle salaojat ja patolevyt. Köyhän ei auttanu ku vaihtaa eristeet ja lankut ja toivoa parasta...

Tuo ei ole niinkään arkkitehdin moka. Nämä taisi olla koneellisella ilmankuivaimella varustettuja, joissa ei sitten se konevoima toiminut...

Mutta arkkitehtejä voisi osoitella sormella mm. silloin, kun suunnitellaan melkein maanpintaan ulottuvia ulkoverhouksia ja jätetään räystäät "tarpeettomina" pois, kuten muutama vuosi sitten HS:n kovasti hehkuttamassa "uuden ajan rintsikassa".

Myös nykyajan velliperseitä on syytä kritisoida. Yksikin tapaus lahotti talonsa (puurossi) sellaiseen kuntoon, että väliseinät alkoivat omasta painostaan vajota lattian sisään. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että rossi on täysin laho, koska ryömintätilassa on "uima-allas". Piha oli tehty sillai, että sadevesiä valui talon alle. Salaojat oli vissiin jätetty tarpeettomina pois eikä omistaja katsonut tarpeelliseksi käydä ikinä ryömintätilankaan kuntoa tarkastamassa (vaikka sinne oli kulkuluukku), "koska alle 10 vuoden ikäisessä talossa EI VOI olla mitään vikaa!"

Rossitaloissa yleensä on korkeammalla tuuletuksen vuoksi. Miksei laatta talot näytä olevan sillai, jos tila on periaatteessa soraa??

Ensimmäisessä RILin vedeneristysohjeessa (olikohan vuodelta 1974) on esitetty rakenteita, jotka tuhoutuvat ajan myötä liki varmasti. Tällaisia on mm. lattian betonivaluun upotettu tai valesokkelin sisään laitettu alajuoksupuu. Lisäksi tuolloin laatoitusta saumoineen pidettiin vesitiiviinä rakenteena.

Hauskoja olettamuksia ketjussa. Hometta on maapallolla joka kohdassa ja home lisääntyy kirkkaalla lasilevylläkin. Ei siihen tarvita mitään ruokaa.

Myrkyllinen home on sitten erikseen joka on vaaraksi immeisen terveydelle ja se vaatii oman kosteus alustansa.

10000 kirjoitti:

Hauskoja olettamuksia ketjussa. Hometta on maapallolla joka kohdassa ja home lisääntyy kirkkaalla lasilevylläkin. Ei siihen tarvita mitään ruokaa.

Myrkyllinen home on sitten erikseen joka on vaaraksi immeisen terveydelle ja se vaatii oman kosteus alustansa.

Lue lisää

ihan tuon veivasit? HEH HEH! Tämähän on ollut itsestään selvyys jo 25 vuotta, mutta vasta näinä päivinä porukat alkaa sen myös myöntämään pakon edessä.
Myrkyllinen home sisätiloissa missä oleskelemme talvikuukausina on pikkuisen eri tilanne kuin myrkyllinen home ulkona kai sen myös tiesit. Tai myrkyllinen home lasilevyllä rakennuksessa mikä on rakennettu kuin "pullo" ja myrkyllinen home lasilevyllä ulkoilmassa. Taajuutko 1000 tuota eroo laisinkaan. HÄ?

"Myrkyllinen home on sitten erikseen joka on vaaraksi immeisen terveydelle ja se vaatii oman kosteus alustansa".

omastaPäästäkö kirjoitti:

ihan tuon veivasit? HEH HEH! Tämähän on ollut itsestään selvyys jo 25 vuotta, mutta vasta näinä päivinä porukat alkaa sen myös myöntämään pakon edessä.
Myrkyllinen home sisätiloissa missä oleskelemme talvikuukausina on pikkuisen eri tilanne kuin myrkyllinen home ulkona kai sen myös tiesit. Tai myrkyllinen home lasilevyllä rakennuksessa mikä on rakennettu kuin "pullo" ja myrkyllinen home lasilevyllä ulkoilmassa. Taajuutko 1000 tuota eroo laisinkaan. HÄ?

"Myrkyllinen home on sitten erikseen joka on vaaraksi immeisen terveydelle ja se vaatii oman kosteus alustansa".

Lue lisää

Lääkeriippuvaisen tuntee jo sokia reettakin, jos seuraa edes pari tuntia palstaa.

On kuin vastatuuleen kusis, jos sun kanssa aloittaa mielipiteen vaihdon.

10000 kirjoitti:

Lääkeriippuvaisen tuntee jo sokia reettakin, jos seuraa edes pari tuntia palstaa.

On kuin vastatuuleen kusis, jos sun kanssa aloittaa mielipiteen vaihdon.

Tuon se tekee kun tiedot ja taidot ovat tätä luokkaa. "home lisääntyy kirkkaalla lasilevylläkin". Sekä " se vaatii oman kosteus alustansa". Argumentti jäi vajavaisen tasolle. Taidat olla lääkäri joka ei ymmärrä myrkyllisen sisäilman ongelmista juuri mitään.

On, jos eriste pääsee vettymään. Turvallisin vaohtoehto on pilariperusta, sen jälkeen laatta, jonka alla eriste ja riittävä kapilaarikatko. Rossipohja on muuten varmaan hyvä, halpa ja energiataloudellinen, mutta jos tuulettuvuus ei ole vanhan maatalon rossipohjan tasoa, jää maasta nouseva kosteus alapohjaan tiivistyen viileämmille pinnoille. Myös kesällä, kun ulkoilman suhteellinen kosteus on 20 asteessa x ja alapohjan lämpötila esim. 10-15 astetta niin vesi tiivistyy sitten sinne kylmien rakentaiden pintaan..