Jumala on antanut maallemme pitkän hyvinvoinnin ajan. Suomi on pärjännyt monissa kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti, sillä monet asiat ovat täällä paremmin kuin missään muualla. Aina kansallamme ei ole mennyt yhtä hyvin. Esimerkiksi ennen toista maailmansotaa maastamme muutti paremman tulevaisuuden toivossa satojatuhansia ihmisiä Yhdysvaltoihin ja sotien jälkeen Ruotsiin. Sotien aikana yli 70 000 lasta sai turvapaikan Ruotsista tai Tanskasta.
Viime vuosikymmeninä suomalaisten maastamuutto on ollut verrattain vähäistä; ulkomailta sen sijaan on tullut Suomeen vuosi vuodelta enemmän väkeä. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1980 lähtien Suomeen muuttajia on ollut enemmän kuin täältä lähtijöitä. Vuoden 2013 aikana maahamme muutti ulkomailta 31 940 henkeä, mikä on enemmän kuin koskaan Suomen itsenäisyyden aikana. Tulijoista 3 328 henkilöä haki maastamme turvapaikkaa.
Suhtautuminen maahanmuuttoon jakaa mielipiteitä. Toiset sulkisivat maamme rajat turvapaikanhakijoilta kokonaan ja auttaisivat kriisimaiden asukkaita vain heidän omassa maassaan. Toiset taas haluaisivat ottaa pakolaisia vastaan entistä enemmän.
Evankelis-luterilainen kirkko otti kantaa maahanmuuttoon vuonna 2008, jolloin se muistutti asennekasvatuksen merkityksestä ja totesi, että maahanmuuttajiin, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin tulee suhtautua myönteisesti. Heidät tulisi nähdä ongelmien ja uhkien asemasta myönteisenä voimavarana. Kirkko myös muistutti, että jokainen ihminen on Jumalan luomana ja Jumalan kuvana yhtä tärkeä ja arvokas.
Jumalan sanassa kehotetaan pyyteettömään auttamiseen ja jakamaan omastaan. Kenenkään avunpyynnöltä ei saa sulkea korvia. On muistettava, että maamme hyvinvointi ja kaikki hyvä, mitä meillä itse kullakin on, on kokonaan Jumalan lahjaa.
Puhutellessaan Israelin kansaa Mooses muistutti, että myös muualta tullutta tulee kohdella niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan: ”Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja korkein Herra. – – Hän huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.” (5. Moos. 10:17–19.)
Jokainen ihminen on kansallisuudesta ja muista ominaisuuksista riippumatta lähimmäinen, johon tulee suhtautua kunnioittavasti ja palvelumielellä. Tämän tulee näkyä niin teoissa kuin puheissakin. Martti Luther selitti kahdeksannen käskyn tarkoittavan sitä, että emme panettele lähimmäistämme tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.
Jumala on monesti myös levittänyt sanomaansa maahanmuuttajien välityksellä. Moni on löytänyt elävän uskon ja Jumalan valtakunnan uudesta kotimaastaan tai maahanmuuttajan kautta. Evankeliumi leviää sydämestä sydämeen Pyhän Hengen vaikuttaman saarnan kautta. Jeesuksen seuraajiksi kutsutaan kaikkia ihmisiä.
Viime vuosikymmeninä suomalaisten maastamuutto on ollut verrattain vähäistä; ulkomailta sen sijaan on tullut Suomeen vuosi vuodelta enemmän väkeä. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1980 lähtien Suomeen muuttajia on ollut enemmän kuin täältä lähtijöitä. Vuoden 2013 aikana maahamme muutti ulkomailta 31 940 henkeä, mikä on enemmän kuin koskaan Suomen itsenäisyyden aikana. Tulijoista 3 328 henkilöä haki maastamme turvapaikkaa.
Suhtautuminen maahanmuuttoon jakaa mielipiteitä. Toiset sulkisivat maamme rajat turvapaikanhakijoilta kokonaan ja auttaisivat kriisimaiden asukkaita vain heidän omassa maassaan. Toiset taas haluaisivat ottaa pakolaisia vastaan entistä enemmän.
Evankelis-luterilainen kirkko otti kantaa maahanmuuttoon vuonna 2008, jolloin se muistutti asennekasvatuksen merkityksestä ja totesi, että maahanmuuttajiin, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin tulee suhtautua myönteisesti. Heidät tulisi nähdä ongelmien ja uhkien asemasta myönteisenä voimavarana. Kirkko myös muistutti, että jokainen ihminen on Jumalan luomana ja Jumalan kuvana yhtä tärkeä ja arvokas.
Jumalan sanassa kehotetaan pyyteettömään auttamiseen ja jakamaan omastaan. Kenenkään avunpyynnöltä ei saa sulkea korvia. On muistettava, että maamme hyvinvointi ja kaikki hyvä, mitä meillä itse kullakin on, on kokonaan Jumalan lahjaa.
Puhutellessaan Israelin kansaa Mooses muistutti, että myös muualta tullutta tulee kohdella niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan: ”Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja korkein Herra. – – Hän huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.” (5. Moos. 10:17–19.)
Jokainen ihminen on kansallisuudesta ja muista ominaisuuksista riippumatta lähimmäinen, johon tulee suhtautua kunnioittavasti ja palvelumielellä. Tämän tulee näkyä niin teoissa kuin puheissakin. Martti Luther selitti kahdeksannen käskyn tarkoittavan sitä, että emme panettele lähimmäistämme tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.
Jumala on monesti myös levittänyt sanomaansa maahanmuuttajien välityksellä. Moni on löytänyt elävän uskon ja Jumalan valtakunnan uudesta kotimaastaan tai maahanmuuttajan kautta. Evankeliumi leviää sydämestä sydämeen Pyhän Hengen vaikuttaman saarnan kautta. Jeesuksen seuraajiksi kutsutaan kaikkia ihmisiä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
aloitus, vaikka siitä ei olekaan syntynyt keskustelua.
Jotkus noista maahanmuuttajista saattavat täällä löytää Jumalan valtakunnan ja sitten kielitaitoisina viedä pelastuksen sanomaa entisille kotiseuduilleen.
Tutkimattomat ovat Herran tiet...