Heinolalta huomautus yleisönosastokirjoittajille,

Onko viestintäohjeistus julkinen asiakirja? Oliko se voimassa, kun Rinnevaaran vainoajat tulivat julkisuuteen? Laittakaa linkki tänne...

Voi voi, taas ollaan riitelemässä ja erotuomaria haetaan oikeusasiamiehestä. Johtajien ja poliitikkojen pitää kestää rankkaakin arvostelua. Jatkuvan v.ttuilun kuuntelu on ikäänkuin johtajan luontaisetu, jonka vastapainoksi saa hyvää palkkaa. Jos ei kestä kritiikkiä, johtajan hommat kannattaa kiertää kaukaa.

Sotelan huomautus on turha ja omiaan heikentämään työilmapiiriä. Ennenkaikkea se vaikeuttaa tulevia rekrytointeja. Heinolaanhan on tunnetusti oikein jonossa erikoislääkäreitä tulossa.

Mutta hei, sotela voi seuraavassa kokouksessa perua huomautuksen ja pyytää anteeksi...

Mietin itsekin Rinnevaara-viestintää.
Oliko Saija Jäppinen esiintyminen TV:ssa ohjeistuksen mukainen, vaikka Saija ei ollut millään tavalla kosketuksessa Rinnevaaran kanssa henkilökohtaisesti.
Korttilan nimi oli mediassa levitetyn Rinnevaara-adressin alla.
Nyt Korttila vetoaa kaupungin viestintäohjeistukseen, joka on hänestä yksiselitteinen. Hänen mukaansa kirjoittajat eivät toimineet ohjeistuksen mukaisesti.

Toimeentulotuki

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimeentulotuen lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Toimeentulotukea myöntää kunta. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan.

Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot ja varat.

Yleensä toimeentulotuen asiakkaalla on tuloja, esimerkiksi työttömyysturva tai sairauspäiväraha. Myönnettävä toimeentulotuki on tällöin vastaavasti pienempi.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että

kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellista toimeentuloa parannetaan
toimeentulotuen, siihen kytkeytyvien kunnallisten palvelujen ja työllistämispalvelujen on muodostettava eheä kokonaisuus
harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä
toimeentulotukiohjeita tarkennetaan niin, että otetaan erityisesti huomioon yli sukupolvien ulottuva köyhyys ja syrjäytymisen ehkäisy
asianmukaisen tuen ja avun saamisen varmistamiseksi toimeentulotuen hakijan tulee saada sosiaalityön ammattihenkilön apua
vähennetään edelleen toimeentuloturvaetuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa, ja varmistetaan työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus
Toimeentulotuen muodot
Toimeentulotuki muodostuu

perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
täydentävästä toimeentulotuesta ja
ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perus-
toimeentulotuki

Toimeentulotukilaissa säädetty, vuosittain kansaneläkeindeksillä tarkistettava perusosa on osa perustoimeentulotukea. Perusosa on vuonna 2015 yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa.

Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien (Kuntainfo 5/2014)

Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:

ravintomenot
vaatemenot
vähäiset terveydenhuoltomenot
henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot
paikallisliikenteen maksut
lehtitilaukset
televisiolupa
puhelimen käyttö
harrastus- ja virkistystoiminta.
Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin (esimerkiksi reseptilääkkeet).

Myönnettävän toimeentulotuen määrää harkittaessa otetaan asiakkaan tulot ja varat huomioon ensin perustoimeentulotukea määrättäessä.

Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat

lasten päivähoitomenot
ylimääräiset asumismenot (esimerkiksi muuttokustannukset)
erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot (esimerkiksi pitkäaikaisesta toimeentulotuen saamisesta ja pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot)
Ehkäisevä
toimeentulotuki

Kunnat myöntävät lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.

Kuka saa toimeentulotukea?

Toimeentulotukea


Sosiaali- ja terveyslautakunta

Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Riutta Heimo Väisänen Veikko
Holmankatu 9, 18100 Heinola, GSM 040 - 505 4951, heimo.riutta(a)gmail.com Kangastie 41, 18300 Heinola kk, GSM 040 - 572 5695, veikko.vaisanen(a)phnet.fi
Jäsenet:
Kuusela Ville-Matti Pohjola Pertti
Huvilakatu 15, 18100 Heinola, GSM 044 - 719 9445, villekuusela(a)yahoo.com Karjalantie 72, 18600 Myllyoja, GSM 040 - 547 4466, pertti.pohjola(a)vierumaki.fi
Lehtimäki Kirsi Saittakari Seija
Koulukatu 1b B 22, 18100 Heinola, GSM 050 - 327 5603, kirsi.lehtimaki(a)phsotey.fi Karlshamninraitti 2, 18100 Heinola, koti 03 - 715 4490, GSM 044 - 507 1748, seija.saittakari(a)luukku.com
Pirilä Pirjo Tarzalainen Dimitri
Sepänniementie 13 A 4, 18100 Heinola, GSM 040 - 823 5047, pirjo.m.pirila(a)gmail.com Vanttikaari 5 B, 18300 Heinola kk, GSM 040 - 731 8492, dimitri.tarzalainen(a)gmail.com
Pitkä Sanna
Siltakatu 8-10 A 8, 18100 Heinola, GSM 040 - 585 7442, sannakaisam(a)gmail.com
Yksilöjaosto
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Yli-Teevahainen Ari Väisänen Veikko
Sirkankatu 1, 18100 Heinola, GSM 050 - 525 3657, ari.yli-teevahainen(a)st1.fi Kangastie 41, 18300 Heinola kk, GSM 040 - 572 5695, veikko.vaisanen(a)phnet.fi
Jäsenet:
Lehtimäki Kirsi Pirilä Pirjo
Koulukatu 1b B 22, 18100 Heinola, GSM 050 - 327 5603, kirsi.lehtimaki(a)phsotey.fi Sepänniementie 13 A 4, 18100 Heinola, GSM 040 - 823 5047, pirjo.m.pirila(a)gmail.com
Nevalainen Tarja Valojää Jarmo
Oravankatu 2-4 as 19, 18150 Heinola, GSM 040 - 701 0936, java581(a)hotmail.com
Nurminen-Ekholm Helga
Siltakatu 13 A 38, 18100 Heinola, GSM 040 - 861 0840, helga.n-e(a)phnet.fi

Mitä sanoo kaupungin lakimies, voidaanko Heinolassa kirjoittaa yleisönosastoon ammattinimikkeillä sananvapauslain mukaan vai rajaako Heinolan oma ohjeistus ja lautakunta sananvapauden Suomessa? Ai niin, Heinolassa kun ei ole lakimiestä, niin kysytään sitten eduskunnan oikeusasiamieheltä. Anteeksipyyntöhän siitä seuraa, että pyytääkö sosiaali- ja terveysjohtaja anteeksi vai pyytävätkö yleisönosstoon kiroittaneet viranhaltijat anteeksi kun tulivat Heinolassa käyttäneeksi sananvapauttaan, jota heillä ei mahdollisesti Heinolan ohjeen mukaan ole. Kuka tietää miten käy. Lyödäänkö vetoa kuka kiistan voittaa.