Tätä uutta Masa-Yardsin tekemää (Norjaan menevää) matkustaja-alusta mainostetaan mm. tasaiseksi menijäksi. Eli meno olisi tärinätöntä jne.? Mitä teknisiä ratkaisuja tuo uusi alus pitää sisällään, jos aluksen kulkua mainostetaan tasaisemmaksi kuin minkään muun aiemman matkustaja-aluksen.
Laivan tasainen kulku
Roman.Durak
71686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tasaisinta (meluttominta , tärinättömintä...) kaupallista matkustajalaivakyytiä olen saanut tähän mennessä S/S Ålandsfärjanilla 1967. Vikingin pikku paatti Affenanmerellä. Onkapannun voimalla kuljettiin; matkustajalle kuului/tuntui vain vaimea suhina, vaikka alus ei suuren suuri ollutkaan.
Tuosta kyseisestä laivasta en tiedä, mutta sähköinen ruoripotkurijärjestelmä (suomalainen Azipod) on tämän ajan luksusta. Siinä potkurin pyörimistä ohjataan suoraan tarkasti sähkömoottorilla. Ja koska potkuri ei ole kiinni dieselissä on tärinät erittäin vähäisiä. Tällaisia on asennettu mm. Masan tekemiin karibian risteilijöihin ja suomalaisiin monitoimi murtajiin. Myöskin paljon tärinää aiheittavien keula- ja perätrustereiden käytön tarve on paljon vähäisempi, koska "pääpotkurit" kääntyy 360 astetta.
Onpa muuten polttoaine säästötkin melkoiset, kun diesel jauhaa tasaisesti sähköä eikä kiihdytyksissä tarvii rassata dieselin nopeutta.
>Onpa muuten polttoaine säästötkin melkoiset,
>kun diesel jauhaa tasaisesti sähköä eikä
>kiihdytyksissä tarvii rassata dieselin nopeutta.
Dieselin nopeutta ei tarvitse muutella kiihdytyksissä miksikään. Nykyisin vallalla oleva tapa on muuttaa potkurin lapakulmia. Diesel käydä hörskyttelee vakiokierroksilla.
Jos polttoaineen säästöä ylipäänsä syntyy, niin se on seurausta tykkänään muista seikoista.
Azipodin tärkein etu on on ohjailtavuus. 360° kääntyvä vetolaite on pistämätön apu tiukoissa manöövereissä ja sähkökäytön reaktionopeus mm. murtajien eteen-taakse-liikkeissä on suuri etu.
Energialajien muunnokset (dieselmoottorin liike-energia sähköenergiaksi ja se taas uudelleen potkurin liike-energiaksi) ovat aina häviöllisiä. Minun olemattomalla asiantuntemuksellani on vaikea sanoa, mikä tuollaisen dieselsähköisen Azipod-konstruktion kokonaishyötysuhde on perinteisempiin voimansiirtoratkaisuihin verrattuna. Kovin surkea se ei tietenkään voi olla, koska järjestelmä valtaa alaa – mutta ei se myöskään voi olla ainakaan ratkaisevasti parempi!
Taloudellisuus/polttoaineen säästö ei taatusti voi olla Azipodin tärkein etu!
Itse kyllä uskoisin, että myös tuo taloudellisuus on azipod-järjestelmän (tai muun vastaavan diesel-sähkoisen järjestelmän) yksi suurista eduista (varsinkin suurissa risteilijöissä) lisääntyneen ohjailtavuuden, parantuneen jäissäkulkukyvyn ja konehuoneen optimaalisen sijoittelun ohella.
Käytettäessä diesel-sähköistä propulsiota saadaan suhteellisen helposti aluksen sen hetkellä tarvitsema teho (niin propulsio kuin käyttösähkökin) ainoastaan käynnistämällä tarvittava määrä pääkoneita ja pitämällä loput stand-by:na. Tällöin voidaan varmistaa, että jokainen kone käy parhaalla mahdollisella kuormalla, jolloin taas vastaavasti polttoaineenkin kulutuskin on myös pienin mahdollinen.
Monessa laivassa dieselit ei käy tasanopeudella, vaan käytetään kombinaattoreita. Eli koneiden kierrokset muuttuu kuorman mukaan. Näin siis jos ei käytetä akseligeneraattoreita.
Azipodit nimenomaan on taloudelliset, koska voidaan käyttää sopivaa määrää koneita tilanteen mukaan optimikierroksilla, eli paremmalla hyötysuhteilla. Näissä laivoissa monesti erikokoisia moottoreita useampia kappaleita kuin perinteisissä ratkaisuissa. Isot pääkoneet ei siis jauha epätaloudellisilla kierroksilla tyhjän panttina.
Kyllä vain. Luinpa tuossa joku kuukausi sitten lehdestä, kun oli juttua Azipodeista. Tais olla jossain itämailla rakennettu uusi Azipod laiva vanhojen perinteisten tilalle. Konttilaivalle saatiin nopeutta 32 solmua, vanhojen perinteisten 30solmun sijaan (diesel koneteho suunnilleen sama). Nopeuden kasvusta huolimatta polttoaine säästö oli 15%.
Olempa kuullut sellaistakin, että huoltoalukset tms. jotka ajavat lyhyttä matkaa ja "manooveeraavat" paljon niin polttoaine säästö olisi jopa lähes 50%.
Tuo dieseleiden kuormitus suhde on täysin totta.
Yks merkittävä tekijä on myös laivan pohjan optimaalinen muotoilu. Hydrodynaaminen etu. Samaten risteilijöissä säästetään sisätilaa -> saadaan enemmän hyttejä -> enemmän maksavia asiakkaita.
Olin viimekesänä karibialla risteilemässä ja alus oli Turussa -99 valmistunut risteilijä.
Hyttimme oli 10 kannella ja sielä ei missään vaiheessa huomannut koneiden aiheuttamaa tärinää.
Oli ihan käsittämätöntä että sen kokoinen laiva liikkui kuin sukkasiltaan.