Putkiposti maapallon toiselle puolelle

fmMr-2

Kuvitellaan, että maapallon läpi porattaisiin reikä pallon keskipisteen kautta. Unohdetaan lämpötila yms. nyt tässä kuvitelmassa. Toimisiko reikä putkipostina pallon toiselle puolelle.

51

106

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kylläpävaan

      Kyllä.

    • sdafdasdf

      Tuskin toimisi ilman mitään muutoksia. Vaatisi täysin tyhjiön sekä jonkintyyppiset magneetit pitämään postipaketin pois reunoilta. Lisäksi pitäisi varmaan vielä vähän alkunopeutta saada, mikäli vauhti hidastuisi jostain syystä matkan aikana. Tällöin voisi toimia.

    • Fiuuuuu

      Putkipostin toiminta perustuu paine-eroon - ja tietenkin siihen, että postikapselilla on suhteellisen vaivaton kulku putken sisällä. Koska lämpötila yms. piti unohtaa, niin puhalletaan vain paineilmaa perään. Kyllä se siitä. :)

      • fmMr-2

        Ajattelin, että pudotetaan paketti vaan sinne rööriin ja odotetaan, kunnes se putkahtaa näkyviin toisella puolella Tellusta.


      • fmMr-2 kirjoitti:

        Ajattelin, että pudotetaan paketti vaan sinne rööriin ja odotetaan, kunnes se putkahtaa näkyviin toisella puolella Tellusta.

        Ei se nuin toimi, maapallin keskelle joutuessa ilmanpaine on sama molemmista suunnista. Paketti pysähtyy kekikohtaan. Painovoima tekee muuten saman tempun, paketti on keskikohdassa painoton, koska joka puolella on yhtä paljon massaa.


    • Postipaavo

      Hyvin toimii, kun vain tarpeeksi rajoituksia karsitaan. Ilman ulkoista energiaa ottaa 42 minuuttia minne tahansa maapallolla.

      • martta00

        oikea vastaus on 38 min


    • Kuhanutelen

      Unohdetaanko coriolis-voima, nutaatio ja vuorovesivoimat? Kuis laattatektoniikka ja gravitaatioanomaliat? No tietty unohdetaan, olinpa tyhmä.

      • Samaa_sössöä

        Taitaa olla koko palsta muuttumassa saivartelijoiden paratiisiksi, siksi lapselliseksi on kääntynyt asian kuin asian pohdiskelu.

        Tätä samaa asiaa on tällä palstalla käsitelty useampaankin otteeseen ja paljon asiallisemmin.
        Lähtökohtana on ollut teoreettinen tilanne ja tavoite osoittaa kuinka gravitaatio käyttäytyy maapallon sisällä ja laskea "värähtely" -aika ja nopeus keskipisteessä ym. asiaan kuuluvaa, ilman jonkun valopään nerokkaita huomautuksia tyyliin että koko avaruuden jokainen massapiste ja sen liike vaikuttaa asiaan , ainakin vähän !
        HUOH ! !

        Kysyjät ja vastaajat ovat yhtä lailla sekaisin kun yrittävät nostaa "vanhoja hyviä" ketjuja udelleen, päästäkseen esiintymään epäolennaisuuksilla ja tyhmyyksillään.


      • aefoj

        Oletko tullut ajatelleeksi, että kaiki eivät ole pyörineet palstalla täältä ikuisuuteen.


      • afhhpo
        Samaa_sössöä kirjoitti:

        Taitaa olla koko palsta muuttumassa saivartelijoiden paratiisiksi, siksi lapselliseksi on kääntynyt asian kuin asian pohdiskelu.

        Tätä samaa asiaa on tällä palstalla käsitelty useampaankin otteeseen ja paljon asiallisemmin.
        Lähtökohtana on ollut teoreettinen tilanne ja tavoite osoittaa kuinka gravitaatio käyttäytyy maapallon sisällä ja laskea "värähtely" -aika ja nopeus keskipisteessä ym. asiaan kuuluvaa, ilman jonkun valopään nerokkaita huomautuksia tyyliin että koko avaruuden jokainen massapiste ja sen liike vaikuttaa asiaan , ainakin vähän !
        HUOH ! !

        Kysyjät ja vastaajat ovat yhtä lailla sekaisin kun yrittävät nostaa "vanhoja hyviä" ketjuja udelleen, päästäkseen esiintymään epäolennaisuuksilla ja tyhmyyksillään.

        "Lähtökohtana on ollut teoreettinen tilanne ja tavoite osoittaa kuinka gravitaatio käyttäytyy maapallon sisällä ja laskea "värähtely" -aika ja nopeus keskipisteessä".

        Voitiko ystävällisesti kertoa, mikä oli tulos. Erityisesti kiinnostaa g(r) eli kappaleen kiihtyvyys.


      • tottahan_toki
        afhhpo kirjoitti:

        "Lähtökohtana on ollut teoreettinen tilanne ja tavoite osoittaa kuinka gravitaatio käyttäytyy maapallon sisällä ja laskea "värähtely" -aika ja nopeus keskipisteessä".

        Voitiko ystävällisesti kertoa, mikä oli tulos. Erityisesti kiinnostaa g(r) eli kappaleen kiihtyvyys.

        g - pienenee lineaarisesti keskustaa kohti.
        Värähtelyaika on sama kuin maan pinnalla tasapaino asemassa kiertävän kappaleen (nopeus hieman vajaa 8 km/s) pyörähdysaika ja nopeus on em kiertävän kappaleen projektio .

        Ja tästä puuttuu prekessiot , coriolikset, nutaatiot ja jopa Pluton gravitaatio , kitkat, vastukset ja kaikki muut seikat, koska niitä ei tehtävässä ole erikseen mainittu.


      • onneksi_eivät
        aefoj kirjoitti:

        Oletko tullut ajatelleeksi, että kaiki eivät ole pyörineet palstalla täältä ikuisuuteen.

        Edellisillä kerroilla ei ole ollut lainkaan nykyisen kaltaisia kommentteja, lieneekö osa vastaajista jotenkin tasoltaan aikaisempaa vaatimattomampaa porukkaa, vai mitä ?


      • afhhpo
        tottahan_toki kirjoitti:

        g - pienenee lineaarisesti keskustaa kohti.
        Värähtelyaika on sama kuin maan pinnalla tasapaino asemassa kiertävän kappaleen (nopeus hieman vajaa 8 km/s) pyörähdysaika ja nopeus on em kiertävän kappaleen projektio .

        Ja tästä puuttuu prekessiot , coriolikset, nutaatiot ja jopa Pluton gravitaatio , kitkat, vastukset ja kaikki muut seikat, koska niitä ei tehtävässä ole erikseen mainittu.

        Näin itsekin pähkäilin, koska keskipisteessä massaa on joka puolella yhtä paljon, joten g täytyy olla nolla siellä. Mutta g funkiomuoto jäi arvelluttamaan.

        Värähtelyajaksi sain
        T = 2pi / sqrt(g/R) = 5035 s = 84 min.


      • afhhpo

        Postipaavo tuolla edellä esitti 42 min, joka näyttää olevan puolet värähtelyjakson pituudesta. Eli "paketin" menomatkaan kuluva aika sitten.


      • Fiuuuuu

        Nimimerkille "Samaa_sössöä" huomauttaisin että voisi itsekin vaikkapa peräti lukea mitä aluksi kysyttiin, ennen kuin moittii muita. Kertauksen vuoksi kysymys koski reiän toimintaa putkipostina, ei värähtelypiirinä. :)
        Niille, jotka eivät ole putkipostia nähneet ks. seuraava:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Putkiposti


      • aeija
        afhhpo kirjoitti:

        Näin itsekin pähkäilin, koska keskipisteessä massaa on joka puolella yhtä paljon, joten g täytyy olla nolla siellä. Mutta g funkiomuoto jäi arvelluttamaan.

        Värähtelyajaksi sain
        T = 2pi / sqrt(g/R) = 5035 s = 84 min.

        Kiihtyvyys on a=-g*x/R, kun koordinaatisto asetetaan maapallon keskipisteeseen positiivinen suunta ylöspäin. Tuossa paprussa olen sitä vääntänyt lähtien harmonisen differentiaaliyhtälön ratkaisusta x=A*sin(w*t fii). (En viitsi tuota ratkaisua tähän nyt enää laittaa, koska olen sen tänne jo 23.1 tänä vuonna laittanut). http://aijaa.com/nX9irE


      • aeija
        afhhpo kirjoitti:

        Näin itsekin pähkäilin, koska keskipisteessä massaa on joka puolella yhtä paljon, joten g täytyy olla nolla siellä. Mutta g funkiomuoto jäi arvelluttamaan.

        Värähtelyajaksi sain
        T = 2pi / sqrt(g/R) = 5035 s = 84 min.

        Tossa sitä on http://aijaa.com/nX9irE


      • aeija

        Tuli suotta kahteen kertaan, kun ensin näyttänyt tulevan kertaakaan


      • aeija
        aeija kirjoitti:

        Kiihtyvyys on a=-g*x/R, kun koordinaatisto asetetaan maapallon keskipisteeseen positiivinen suunta ylöspäin. Tuossa paprussa olen sitä vääntänyt lähtien harmonisen differentiaaliyhtälön ratkaisusta x=A*sin(w*t fii). (En viitsi tuota ratkaisua tähän nyt enää laittaa, koska olen sen tänne jo 23.1 tänä vuonna laittanut). http://aijaa.com/nX9irE

        Olisi kuitenkin pitänyt se laittaa, koska ratkaisu, siis kiihtyvyys ja nopeuskin R:n funktiona , tulee paljon näppärämmin. Nyt ei vaan saada läpimenoaikaa, mutta sehän on tässä laskettu jo monesti. Tuo v(R):n lauseke on muuten täysin eri näköinen kuin aikaisempi, mutta samoja numeerisia arvoja se kuitenkin antaa. http://aijaa.com/qhR08m


      • PopulaaritiedettäKansall
        tottahan_toki kirjoitti:

        g - pienenee lineaarisesti keskustaa kohti.
        Värähtelyaika on sama kuin maan pinnalla tasapaino asemassa kiertävän kappaleen (nopeus hieman vajaa 8 km/s) pyörähdysaika ja nopeus on em kiertävän kappaleen projektio .

        Ja tästä puuttuu prekessiot , coriolikset, nutaatiot ja jopa Pluton gravitaatio , kitkat, vastukset ja kaikki muut seikat, koska niitä ei tehtävässä ole erikseen mainittu.

        Eli nopeus suurimmillaan 8 km/s keskipisteen kohdalla siis, eli n. 29 000 km/h? Aikamoista hapakkaa laittaa menemään...

        Tätä ketjua lukevia kiinnostanee myös tiedettä popularisoivat elokuvat, joissa matkataan suoraan pimeyden ytimeen (Helvettihän siellä on, kuten tiedämme): The Core, joka tuli hiljattain tv:stäkin, ja toinen, jonka televisiointia vielä innolla odotamme:
        http://www.imdb.com/title/tt0074157/


    • hömppää

      Unohdetaanko fysikaaliset faktat? Missä mielikuvituksen maailmassa elätte?

    • putkiposti

      Toimisi parhaiten navalta navalle. Silloin ei postilla olisi maapallon pyärimisestä aiheutuvaa ratanopeutta mikä ajaisi sen reiän seinämään syvemmälle mentäessä.

    • tietoa_pliis

      Entäs jos paskoo siihen reikään? Lentääkö se toisessa päässä maasta?

      • paska lähtee vauhdilla kiihtymään, mutta kohta se alkaa jarruttaa ja lähestyy maan keskipistettä viimeiset metrit suunnilleen samaa vauhtia kuin saippuakupla maan pinnalla maatakohti ja sitten se räjähtää paskaksi, koska painovoima repii sitä joka suuntaan, eikä siellä reijässä ole painetta mikä pitäis sen kasassa.

        Joka höpisee värähtelyistä, puhuu paskaa(!)OK


    • epälineaarineng

      Lineaarisesti pienenevä painovoima on aika karkea oletus sillä maapallon tiheys kasvaa syvemmälle mentäessä, ytimessä jopa yli 10 t/kuutio.

    • airfoiljokaeikirj

      Ei toimi. Ilmanvastus estää älyttömän vauhdin, joka tarvitaan että jaksaa nousta toisella puolen pinnalle. Eihan heilurikaan nouse yhtä korkealle toisella puolen heilahdusta ja saati palatessa jäädään jo jonkin verran lähtökorkeudesta. Siinä nopeudet ovat vileä pieniä, Kun otetaan ilmanvastus huomioon, joka kasvaa nopeuden kolmanteen potenssiin. äänen nopeutta ei vapaassa pudotuksessa saavuteta ollenkaan. ja maanpinnalla luoti lentää noin kaksi-5 kilometriä ylöspäin. vaikka lähtönopeus on noin kaksikertainen äänennopeus.
      putkiposti menee noin 10-30 kilometriä ohi keskipisteen. ja jää siihen.
      Perustelut: Viimeinen tuhat kilometriä ei ole juuri kiihtyvyyttä, vastus on koko ajan läsnä, vaikka ilmanpaine ei olisikaan 100 kertainen maanpinnalla vallitsevaan. Se tuhat kilometriä hidastaa aliäänennopeudella matkaavan kappaleen, että 10km ohi keskipisteenkin on jo aikamoinen suoritus.

      Tyhjiössä toimisi paremmin, vaikka pinnalle ei nouse sittenkään.
      Mutta pienikin lisäpaine 0,5 baaria ajaa putken kyllä pinnalle toisella puolen.

      • opihiare

        Niinhän se on, että käytäntö on yleensä eri asia kuin teoria.

        Ensimmäinen tietoliikennekaapeli Atlantin yli rakennettiin suurella vaivalla ja rahalla. Se toimi vain kolmisen kuukautta. Monta seikkaa oli jäänyt huomioimatta suunnittelussa. Mutta saavutus sinänsä, että ylipäätään toimi.


      • taas-yksi-lisää

        Neropatti lisää.
        Avauksessa oletettiin täysin teoreettinen tilanne, jonka tarkoitus oli, kuten jatkossa on todettu, vain teoreettinen analyysi.
        Jos kaikki muuttujat täytyisi yksilöidä huomioitavaksi, minkäänlaiseen fysikaaliseen ilmiöön ei olisi mahdollista esittää edes kysymystä, puhumattakaan että voisi vastata eksaktisti, aina löytyy lukematon määrä asioita, joista voi saivarrella ja aina löytyy näitä mielestään välkkyjä saivartelemaan mistä tahansa.

        Miten asia olisi esitettävä että nämä "köyhimmätkin" ymmärtäisivät mitä kysymyksellä tarkoitetaan, tässä aloituksessa maininta - " Unohdetaan lämpötila yms. nyt tässä kuvitelmassa " - ei näköjään ollut riittävä vihje näille nipottajille, että kyseessä ei ole minkään tason todellinen tilanne.


      • Fiuuuuu
        taas-yksi-lisää kirjoitti:

        Neropatti lisää.
        Avauksessa oletettiin täysin teoreettinen tilanne, jonka tarkoitus oli, kuten jatkossa on todettu, vain teoreettinen analyysi.
        Jos kaikki muuttujat täytyisi yksilöidä huomioitavaksi, minkäänlaiseen fysikaaliseen ilmiöön ei olisi mahdollista esittää edes kysymystä, puhumattakaan että voisi vastata eksaktisti, aina löytyy lukematon määrä asioita, joista voi saivarrella ja aina löytyy näitä mielestään välkkyjä saivartelemaan mistä tahansa.

        Miten asia olisi esitettävä että nämä "köyhimmätkin" ymmärtäisivät mitä kysymyksellä tarkoitetaan, tässä aloituksessa maininta - " Unohdetaan lämpötila yms. nyt tässä kuvitelmassa " - ei näköjään ollut riittävä vihje näille nipottajille, että kyseessä ei ole minkään tason todellinen tilanne.

        Aiheellinen kommentti, mutta vastasitko itse kysymykseen lainkaan? Hyvän esimerkin antaminen voisi auttaa palstan tason nostamisessa jopa enemmän, kuin toisten virheiden esittely.
        Itse vastasin parhaan kykyni mukaan ja pyrin siinä huomiomaan kysymyksen reunaehdot. Olisi kiva kuulla sinun ajatuksesi itse asian suhteen, ei ainoastaan muiden vastausten tasosta.

        Kohteliaimmin.


      • taas-yksi-lisää
        Fiuuuuu kirjoitti:

        Aiheellinen kommentti, mutta vastasitko itse kysymykseen lainkaan? Hyvän esimerkin antaminen voisi auttaa palstan tason nostamisessa jopa enemmän, kuin toisten virheiden esittely.
        Itse vastasin parhaan kykyni mukaan ja pyrin siinä huomiomaan kysymyksen reunaehdot. Olisi kiva kuulla sinun ajatuksesi itse asian suhteen, ei ainoastaan muiden vastausten tasosta.

        Kohteliaimmin.

        Avaajan kysymys on tulkittavissa vain niin että pelkkä gravitaation vaikutus huomioidaan ja mahdollinen massan jakauma, mikäli se olisi erikseen mainittu.
        Tämä oletus siitä syystä että tilanne ei voi missään tapauksessa olla mahdollinen kuin mielikuvituksessa, joten ilmanvastuksen, kitkan tai muiden asiaan liittyvien " muka mahdollisten" häiriöiden spekulointi osoittaa vain että asia on ymmärretty virheellisesti, vai kuinka määritellään ilmanvastus tilasta, joka ei ole edes mahdollinen, eikä voi näin ollen edes sisältää ilmaa tai muutakaan kaasua.

        Fiktion ja faktan erottaminen pitäisi olla perustaito, varsinkin näissä tapauksissa joissa se mainitaan jo avauksessa ja tarkoitus on käyttää löyhää sidosta elävöittämään ongelman esittämistä.


      • yksiköyhimmistä

        Taas-yksi-lisää: puhut "köyhimmistä". Tarkoitat varmaan järjellisistä köyhimmistä. Oletko tosiaan noin ylimielinen? Luuletko että tuollainen ylimielinen suhteutuminen on hyväksi palstalle?


      • Syksy2015YO-tehtäviä

        Toinen tehtävä. Oletetaan Maa kaasukehättömäksi. Ammutaan luoti äänen nopeudella suoraan ylös. Pakonopeuttahan tässä ei tietenkään lähestytä. Millainen on luodin lentorata, ja kauanko kestää lakipisteeseen pääsy? Putoamispaikan etäisyys ampumapaikasta?

        Entä, jälleen kaasukehätön Maa, paljonko pitää olla lähtönopeus, jos halutaan ampua luoti Kuuhun? Entä Marsiin? (oletetaan sijainnit siten, että ollaan mahdollisimman lähellä, eikä huomioida muiden planeettojen ym. vaikutusta. Valinnan mukaan huomioidaan tai ei huomioida auringon painovoiman vaikutusta) Entä Kuusta Maahan (huolestuttaa ajatus alieneista pommittamassa Maata kiven murikoilla yms. käteen sattuvalla, niillä kun on korkeamman maaston etu)?


      • Syksy2015YO-tehtäviä kirjoitti:

        Toinen tehtävä. Oletetaan Maa kaasukehättömäksi. Ammutaan luoti äänen nopeudella suoraan ylös. Pakonopeuttahan tässä ei tietenkään lähestytä. Millainen on luodin lentorata, ja kauanko kestää lakipisteeseen pääsy? Putoamispaikan etäisyys ampumapaikasta?

        Entä, jälleen kaasukehätön Maa, paljonko pitää olla lähtönopeus, jos halutaan ampua luoti Kuuhun? Entä Marsiin? (oletetaan sijainnit siten, että ollaan mahdollisimman lähellä, eikä huomioida muiden planeettojen ym. vaikutusta. Valinnan mukaan huomioidaan tai ei huomioida auringon painovoiman vaikutusta) Entä Kuusta Maahan (huolestuttaa ajatus alieneista pommittamassa Maata kiven murikoilla yms. käteen sattuvalla, niillä kun on korkeamman maaston etu)?

        Lieneekö tarkoitettu huomioida g.n muutosta, vaikutus kun on minimaalinen ja äänen nopeudella tarkoitettaneen nopeutta normaali ilmakehässä, kaasuttomassa kehässä ääni ei kulje.

        Kuuhun voi osua lukuisilla lähtönopeuksilla ja -suunnilla, minimilähtönopeuden haku tuottaa vetovoimien suunnan ja suuruuden muutosten vuoksi sen verran ongelmia laskentaan että yo-kirjoituksista tehtävä tuskin on .

        http://hemportalen.fi/juhwestm/orbpics/Lagrange0001.gif

        Pitääkö "ellipsiradan" kulkea pisteen L1 kautta, vai voiko sen ohittamalla päästä pienempään lähtönopeuteen ?
        ( L-pisteet on paikkoja joissa maan ja kuun vetovoimien summa on 0 . )


      • Tarkennus

        ( L-pisteet on paikkoja joissa maan ja kuun vetovoimien keskipakoisvoiman summa on 0 .
        Kuun liikkeen vuoksi maasta ammutun ' luodin ' rata ei voi olla suora.


      • Autuas_1
        e.d.k kirjoitti:

        Lieneekö tarkoitettu huomioida g.n muutosta, vaikutus kun on minimaalinen ja äänen nopeudella tarkoitettaneen nopeutta normaali ilmakehässä, kaasuttomassa kehässä ääni ei kulje.

        Kuuhun voi osua lukuisilla lähtönopeuksilla ja -suunnilla, minimilähtönopeuden haku tuottaa vetovoimien suunnan ja suuruuden muutosten vuoksi sen verran ongelmia laskentaan että yo-kirjoituksista tehtävä tuskin on .

        http://hemportalen.fi/juhwestm/orbpics/Lagrange0001.gif

        Pitääkö "ellipsiradan" kulkea pisteen L1 kautta, vai voiko sen ohittamalla päästä pienempään lähtönopeuteen ?
        ( L-pisteet on paikkoja joissa maan ja kuun vetovoimien summa on 0 . )

        Juu, Lagrangen pisteen kautta tuumin, mutta valinnan mukaan, miniminopeus, tai mikä on helpoin, tai jos menee turhan hankalaksi, niin vaikkapa olettaen pallot paikallaan oleviksi, kunhan jotain tulosta saadaan. Vaikka tähtitehtäväksi tuo liikkeestä osuminen...

        (Ja onkos se helpoin vastaus sitten se, joka saavuttaa Lagrangen pisteen suoraviivaisella radalla, liikkumattomien kappaleiden tapauksessa siihen hilkun päälle, jotta lähtee tipahtamaan kuuhun)

        Ja toki äänen nopeus ilmakehässä siinä a) -tehtävässä.

        Kukas teistä oikein on T&T:n toimittaja? Tai Klotz?
        http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/fyysikko laski nain kauan kestaisi jos putoaisi maapallon lapi porattuun reikaan/a1055930

        "To get a more realistic mass distribution for Earth, he relied on the Preliminary Reference Earth Model, which is based on seismic data. It traces Earth's density from about less than 1000 kilograms per cubic meter at the surface to roughly 13,000 kilograms per cubic meter at the center of the core 6371 kilometers below, including a dramatic jump at the edge of the outer core, 3500 kilometers from the center. Solving the problem numerically, Klotz found that an object should fall through Earth in 38 minutes and 11 seconds, instead of the 42 minutes and 12 seconds predicted assuming a uniform planet.

        Curiously, Klotz found that he got almost exactly the same answer—38 minutes flat—if he simply assumed that the force of gravity remained constant and equal to the value at the surface as an object plummeted toward the center. Such a constant force would require a different density distribution, one that increases steadily as the distance to Earth’s center falls—so that when the distance to the center is halved, the density doubles—and peaks to infinity at the center. (The real distribution simply plateaus in the core, and the force of gravity diminishes to zero at the center of the core.)

        So why does the constant-force approximation work so well? Because of the mass distribution in Earth, the force of gravity remains roughly constant—and actually increases slightly—down to the outer core, Klotz explains. From there on in, the force of gravity falls with distance much as in the original problem. But by that point, the object is moving so fast that it actually spends very little time passing through the core, where the constant-force approximation is obviously wrong. So in the end, the approximation is good enough."


    • minimusta-aukko

      Taas-yksi-lisää: avauksessa nimenomaan ei kerrota, minkälaista selvitystä haetaan. Siinä vain todetaan että lämpötila yms. voidaan unohtaa. Aloittaja olisi voinut kertoa että kysyy vain teoreettista laskelmaan jossa otetaan ainoastaan painovoima homogeenisessa ei-pyörivässä maapallossa (jos se on ongelmanasettelu). Avaaja saa syyttää itseään saivarteluista ja täsmennyspyynnöistä.

      Tuskin avaajakaan ehdottaa tuollaisen putkipostin rakentamista. Mutta huomasin vastaavanlaisen laskelman tehdyn toisessa yhteydessä. Nimittäin joitakin vuosia sitten pidettiin mahdollisena että CERNissä voitaisiin valmistaa minimusta-aukko ja pohdittiin miten se käyttäytyisi. Se kai lähtisi kulkemaan jonkinlaista ovaalirataa maan läpi edestakaisin. Pikkuhiljaa se kasvattaisi massaansa jolloin amplitudi pienenisi mutta aikavakiot ovat aika pitkät.

      • IhmeVekotinSeOn

        Tai sitten se kiehahtaisi saman tien itsensä Mikämikä-maahan. Tuo heilahtelu (muttei pyörähtely) kävi tuolloin itsellänikin mielessäni. Hauskaahan se olisi ollut, jos tuollaisia lähes ikiliikkujia saisi generoitua hiukkaskiihdyttimellä.


      • minimusta-aukko
        IhmeVekotinSeOn kirjoitti:

        Tai sitten se kiehahtaisi saman tien itsensä Mikämikä-maahan. Tuo heilahtelu (muttei pyörähtely) kävi tuolloin itsellänikin mielessäni. Hauskaahan se olisi ollut, jos tuollaisia lähes ikiliikkujia saisi generoitua hiukkaskiihdyttimellä.

        Joo se lopputulema taisi olla että tuollainen keinotekoinen musta aukko haihtuu lähes välittömästi Hawkingin säteilyn kautta. Vaikka ei haihtuisi, ei ilmeisesti ehtisi syödä maan massaa merkittävästi sen jäljellä olevana elinaikana. Rata maan läpi olisi aika monimutkainen sillä painovoiman lisäksi olisi otettava huomioon liikemäärän säilyminen.


    • fmMr-2

      Pyydän anteeksi epätäsmällistä tehtävänasettelua. Ajattelin, että nimimerkki ja "kuvitelma" kertovat, että kyse on teoreettisesta gravitaatiotarkastelusta. Monet olivatkin kysymyksen näin ymmärtäneet ja aihetta on vastaajien mukaan täällä jo aikaisemminkin käsitelty.

      Mutta ei mitään, jatketaan ja otetaan opiksi niin omista kuin toistenkin virheistä.

    • Pomminvarma-Petteri

      Postia pudotetaan reikään ja sen vauhti kiihtyy maapallon vetovoiman vaikutuksesta. Jos ilmanvastusta ei olisi, posti saavuttaisi pudotessaan Maan keskipisteen, jonka kohdalla sen nopeus olisi maksimissaan (ja kiihtyvyys nolla). Posti jatkaisi keskipisteen ohi oman inertiaalimassansa vaikutuksesta, mutta sen nopeus hidastuisi Maan painovoiman takia. Ennemmin tai myöhemmin posti saavuttaisi lähtökorkeuden maapallon toisella puolella, eli pulloposti toimisi. Otetaan nyt mukaan ilmanvastus, jonka suunta on aina nopeutta vastaan. Ilmanvastuksen takia posti kokee negatiivisen kiihtyvyyden, eikä pääse nousemaan samalle tasolle, josta se alunperin pudotettiin. Siksi posti ei pudotessaan saavuttaisi maapallon pintaa ja jäisi reikään vangiksi. Posti heilahtelisi Maan toiselta puolelta toiselle kuin heiluri, mutta todellisen heilurin tapaan myös postin nopeus hidastuisi. Siksi pelkkä painovoima ei riittäisi putkipostin toteuttamiseen ellei reiässä olisi tyhjiö. Todennäköisesti olisi helpompaa ja kustannustehokkaampaa käyttää paine-eroa painovoiman avittimena. Paine-eron voi saada aikaan jopa luonnollisin keinoin: porataan reikä merenpinnan tasolta vuoristoon, jossa ilmanpaine on matalampi. Korkeuseron aiheuttama paineen gradientti saa putken toimimaan "tuulitunnelina", joka imee postia varsin tehokkaasti.

      • Pomminvarma-Petteri

        Tai oikeastaan, unohdetaan vuoristo koska pelkkä korkeuserosta johtuva paine-ero ei toisi postia Maan pinnalle: silloinhan meillä olisi ikiliikkuja.
        Vaihdetaan vuoristo johonkin toiseen pienemmän paineen alueeseen (vaikka ilmaston takia) niin homma toimii aurinkoenergialla ja kaikki ovat tyytyväisiä.


      • Pomminvarma-Petteri kirjoitti:

        Tai oikeastaan, unohdetaan vuoristo koska pelkkä korkeuserosta johtuva paine-ero ei toisi postia Maan pinnalle: silloinhan meillä olisi ikiliikkuja.
        Vaihdetaan vuoristo johonkin toiseen pienemmän paineen alueeseen (vaikka ilmaston takia) niin homma toimii aurinkoenergialla ja kaikki ovat tyytyväisiä.

        eikä ole mitään ikiliikkujaa. Mistä olet tuollaisia saanut päähäsi. Jos tehdään reikä, niin todennäköisesti keskipisteessä olis tyhjiö kuten avaruudessa. Eikä siitä keskeltä lennä mitään ohi edes ampumalla, koska matkaa on kuitenkin liikaa.


      • Pomminvarma-Petteri
        DoQu kirjoitti:

        eikä ole mitään ikiliikkujaa. Mistä olet tuollaisia saanut päähäsi. Jos tehdään reikä, niin todennäköisesti keskipisteessä olis tyhjiö kuten avaruudessa. Eikä siitä keskeltä lennä mitään ohi edes ampumalla, koska matkaa on kuitenkin liikaa.

        Kyllä se toimii kunhan muita voimia painovoiman lisäksi. Vielä paremmin toimii jos muut voimat aktiivisesti vetävät postin perille.
        Siihen pitää vain uskoa riittävästi. Uskolla mikä tahansa laite saadaan toimimaan, jopa ikiliikkuja.


      • Pmminvarma-Petteri

        Kyllä se toimii kunhan muita voimia painovoiman lisäksi... piti sanoman että muita voimia ei ole.


    • Fiuuuuu
      • rtjåj

      • aeija

        Klotz haluaa siis esittää, että laskemalla simppelisti kaavalla R=½gt^2 =>t=sqrt(2R/g)saadaan ajaksi maapallon keskipisteeseen hyvinkin tarkasti sama kuin tieteellisesti ottamalla huomioon maapallon tiheyseroja eri kerroksissa. Tämä on kyllä hiukan enemmänkin kuin vähän erikoista..


      • Sattumansanelemaa

        Koska maan sisäosien tiheys kasvaa kohti ydintä, gravitaatiovoima ei pienene puoliväliin maan sisälle mentäessä, itse asiassa jopa kasvaa jonkin verran, ja vasta sen jälkeen alkaa pienetä. Nuo seikat kumoavat toistensa vaikutukset niin että (maan pinnalla vallitsevalla) vakio-g:llä laskettu läpimenoaika on likimain sama kuin laskettaessa se tarkasti eri kerrosten tiheydet huomioon ottaen. Eli paljolti sattumaa.


      • aeija
        aeija kirjoitti:

        Klotz haluaa siis esittää, että laskemalla simppelisti kaavalla R=½gt^2 =>t=sqrt(2R/g)saadaan ajaksi maapallon keskipisteeseen hyvinkin tarkasti sama kuin tieteellisesti ottamalla huomioon maapallon tiheyseroja eri kerroksissa. Tämä on kyllä hiukan enemmänkin kuin vähän erikoista..

        Esittää hän siinä kyllä aika paljon muutakin, ja jos pelkästään yritetään tuota läpimenoaikaa navalta navalle vakiokiihtyvyydellä hänen laskuaan plagioiden, niin näin se kai siitä sitten tulee: http://aijaa.com/q8chKf
        Ruvetaan nyt sitten laskemaan sitä läpimenoaikaa näin, eikä sitten muuta lasketakaan


    • turhaa_hörinää

      Älkää vain kuvitelko tälläistä, toteuttakaa se vaikka sitten suomalaisena uutena innovaationa.
      Suomellahan on tietynlainen "Nokia-Elop" vaje josta taloutemme kärsii vielä monia vuosia.
      Perustakaa startup firma ja ruvetkaa laskuttamaan putkiposti asikkaitanne.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritin nainen

      Kaikkeni ettei meidän välille syntyisi mitään. Tiesin jo hyvin alussa että sinä olet minun heikko kohta. Lopulta kuitenk
      Ikävä
      110
      2227
    2. Miksi et voi

      Soittaa tai laittaa viestiä
      Ikävä
      121
      1659
    3. Käärijä jättäytyy pois illan viisufinaalista

      https://www.is.fi/viihde/art-2000010420075.html Voi voi sentään! Kuka nyt Suomen pisteet jakaa. Tosi pölvästiä käytöstä
      Maailman menoa
      120
      1162
    4. Iso ikävä sinua nainen

      Aina vain, ei helpota millään. Ainoa varma helpotus olisi se et oltais yhdessä. Mutta se ei sinulle sovi.
      Ikävä
      30
      1090
    5. Mistä tykkäät

      Erityisesti kaivattusi olemuksessa
      Ikävä
      48
      998
    6. Kaikkien Vuosien Äitien Äiti

      Huomenna aamulla MTV:ssä vaihteeksi taas linssiluteet Martina ja isällään asuva tytär Vicotria ylistämässä toisiaan . Ai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      167
      918
    7. Miten voi olla muun sukupuolinen?

      Ei mitenkään. Kyllä tämä Euroviisujen voittaja on selvästi poika eikä tyttö, eikä mikään muun sukupuolinen. Olen aina pi
      Maailman menoa
      193
      887
    8. Tunnustan nyt

      Tykkään katsella sua😍
      Ikävä
      36
      834
    9. Nainen, joskus päivällä kun tulet mieleen

      Olen puuhailemassa jotakin, yhtäkkiä ajattelen sinua, että olisit minun ja pääsisin iloitsemaan läsnäolostani, silloin k
      Ikävä
      32
      826
    10. Nainen, monta kertaa epäilin sinua

      ja koit sen syytöksinä ja ehkä jonkinlaisena vihan tai antipatian osoituksena, etten esim. sietänyt sinua tai oletin sin
      Ikävä
      53
      793
    Aihe