Vestas Wind kerran vielä

Se olikin navigaattorin moka. Mutta voi olla jopa 2oom tai 2000m syvyysmerkintä alueella mistä saari ei ole uponnut. Eli osa kartoista on älyttömiä.
Mutta onko ero vektori- ja rasterikarttoihin liittyvä?.

seppomartti kirjoitti:

Se olikin navigaattorin moka. Mutta voi olla jopa 2oom tai 2000m syvyysmerkintä alueella mistä saari ei ole uponnut. Eli osa kartoista on älyttömiä.
Mutta onko ero vektori- ja rasterikarttoihin liittyvä?.

Lue lisää

On ja ei. Rasterikarttaa ei voi hirveästi zoomata eli tarvitaan kuitenkin useita karttoja samalta alueelta, jotta päästään riittävän suuriin zoomeihin ja toisessa päässä kartalla näkyy jotain muutakin kuin saarten, syvyysmerkintöjen ja merimerkkien sekamelska.

Vanhat CD-merikartathan olivat rasteripohjaisia. Niissä zoomatessa kartta vaihtui pariin kertaan ja lopullinen tarkkuus saaatiin vasta erikoislehdistä.

Rasterikartasta ei tietenkään voi poistaa mitään eli siinä mielessä asia liittyy niihin. Poisto/lisäys tehdään siis koko karttaaa vaihtamalla.

Nimenomaan erikoislehdiltä, joita on sieltä mistä tarvitaan, satamat, vaikeasti navigoitavat paikat. Nykymaailman aikana Google Earthkin on parempi satamakartta kuin moni vektorikartta, jos vaan yhteys pelaa tai tallennettu näkymä valmiiksi...

Rasterii kirjoitti:

Nimenomaan erikoislehdiltä, joita on sieltä mistä tarvitaan, satamat, vaikeasti navigoitavat paikat. Nykymaailman aikana Google Earthkin on parempi satamakartta kuin moni vektorikartta, jos vaan yhteys pelaa tai tallennettu näkymä valmiiksi...

Lue lisää

Niin, mutta tuo ei poista ko. karilleajoon johtanutta ongelmaa eli siinä puolta valtamereä kuvaavassa kartassa ei voi läppärin ruudulla näkyä pienehköjä saaria tai matalikkoja kuin enintään parin pikselin kokoisena tuhruna. Matalikko näkyy vasta ohjelman/käyttäjän valitessa seuraava karttataso eli ongelma on aivan sama kuin vektorikartassa, joka taas on paljon selvempi zoomausalueellaan.

Vektorikartta fiksu ohjelma tietysti pitäisi mahdollistaa sen, että kartalla oleva saari tai matalin syväys näytettäisiin paljon pienemmälläkin zoomilla vaikkapa karimerkkinä tms. Mutta tuostakin voi olla turhaa haittaa jonkun mielestä, kun plotteri näyttää, että pian ollaan karille ajamassa, vaikka matkaa olisi vielä kymmeniä/satoja maileja.

Mielestäni kartta-aineisto oli ko. tapauksessa riittävä. Sininen alue keskellä ei mitään pitää herättää katsomaan tarkemmin zoomailemalla tai paperikartalta mitä tuolta löytyy. Suomestakin löytyy sadoittain vastaavia tilanteita. Eli kartalla näkyy vain sininen läiskä tai joku mukamas riittävä syvyyslukema, mutta kohdalla onkin luoto tai matalikko, joka näkyy vasta zoomailemalla.

Tuossa suhteessa pidän Navionicsin uudehkoa hyvin tarkalta näyttävää syvyyskäyrästöä pahasti harhaanjohtavana. Sehän on vain joku sovite mittauksista eli käyrät eivät ole todellista mittausdataa. Katso joku tuttu paikka täältä ja paina tuota WiFi-merkin näköistä nappia: http://webapp.navionics.com/?lang=en

"Mielestäni kartta-aineisto oli ko. tapauksessa riittävä."
Westas Windin haverin arvovaltainen tutkimuskomissio totesi raportissaan kohdassa 260 elektronisissa kartoissa vakavia puutteeita ja kehoitti valmistajia korjaamaan puuteet.
Uloszoomauksessa pitäisi ainan säilyä matalin/ vaarallisin/ tärkein paikkatieto. Nyt ainakin Navionicsissa ohjelma on vaarallisesti laadittu.
Vanha Tsunamis ilmeisesti on rasterikartta, enkä siinä havainnut zoomailemalla samanlaisia detaljien katoamisongelmia kuin Navionicsissa, vaikka karttalehdet zoomatessa vaihtuivat.

seppomartti kirjoitti:

"Mielestäni kartta-aineisto oli ko. tapauksessa riittävä."
Westas Windin haverin arvovaltainen tutkimuskomissio totesi raportissaan kohdassa 260 elektronisissa kartoissa vakavia puutteeita ja kehoitti valmistajia korjaamaan puuteet.
Uloszoomauksessa pitäisi ainan säilyä matalin/ vaarallisin/ tärkein paikkatieto. Nyt ainakin Navionicsissa ohjelma on vaarallisesti laadittu.
Vanha Tsunamis ilmeisesti on rasterikartta, enkä siinä havainnut zoomailemalla samanlaisia detaljien katoamisongelmia kuin Navionicsissa, vaikka karttalehdet zoomatessa vaihtuivat.

Lue lisää

Katsoppas tuosta linkistäni Navionicsin uusin kartta-aineisto. Siinä karilleajoriutta näkyy nyt kaikilla zoomeilla. Tuo on varmaankin imagosyistä "korjattu" erikseen käsin. Jos katsoo vaikkapa Helsingin ja Porkkalan väliltä ulimman väylän ja avomeren välistä karikkoista vyöhekettä eri zoomeilla, havaitsee että saaria ja kiviä häviää ulospäin zoomatessa. Vaaran paikoilla on kuitenkin aina sinistä, ainakin muutaman zoomitason verran saaren/kiven häviämisestä. Tuossa tuskin mikään on muuttunut viime kesästä.

Suomessa tietysti saa karikko-oppia aivan erilailla kuin monella muulla vesialueella, mutta mielestäni tuo sininen alue on riittävä varoitus. Sehän tarkoittaa kuitenkin matalaa ja silloin on syytä katsoa tarkemmin mitä tuolla on. Se tarkemmin katsominen kuitenkin onnistui zoomaamalla. Ei ehkä täydellistä, mutta ko. kartta-aineistoon tottuneelle amatöörillekin aivan rutiininomaista.

Suomenlahtea en enää ulkoa muista kun olen niin vähän Navionicsilla purjehtinut. Lähinnä potuttanut reimareiden katoaminen liian aikaisin ulos zoomatessa. Sininen ei säily Navionics Europa HD:ssä matalikon varoituksena. Itämerellä esimerkkinä esim. Gotska Sandön pohjoispuolella Koparstenar. Ja Kanarian pohjoispuolella Salvagem saaret.
Vaarallinen ominaisuus avomerellä, haitallinen saaritossa.

seppomartti kirjoitti:

Suomenlahtea en enää ulkoa muista kun olen niin vähän Navionicsilla purjehtinut. Lähinnä potuttanut reimareiden katoaminen liian aikaisin ulos zoomatessa. Sininen ei säily Navionics Europa HD:ssä matalikon varoituksena. Itämerellä esimerkkinä esim. Gotska Sandön pohjoispuolella Koparstenar. Ja Kanarian pohjoispuolella Salvagem saaret.
Vaarallinen ominaisuus avomerellä, haitallinen saaritossa.

Lue lisää

Kopparstenareissa sininen säilyy kohtuullisen pitkään ja sen hävittyä näkyy syvyyskäyrä ja teksti. Myös Selvagemin saarissa ei tosiaan juuri sinistä näy, mutta sentään nimi ja syvyyskäyrä aika pitkään. Saaret ilmestyvät ainakin nettiversiossa n. 100 M zoomissa. Kai nyt tuon verran pitää zoomata päivän aikana? Nimi kuitenkin näkyy lähes 1000 M zoomiin saakka.

Parempi tietysti olisi, että sinistä tai karin merkki tms. näkyisi isommallakin zoomilla.

Joakim1 kirjoitti:

Niin, mutta tuo ei poista ko. karilleajoon johtanutta ongelmaa eli siinä puolta valtamereä kuvaavassa kartassa ei voi läppärin ruudulla näkyä pienehköjä saaria tai matalikkoja kuin enintään parin pikselin kokoisena tuhruna. Matalikko näkyy vasta ohjelman/käyttäjän valitessa seuraava karttataso eli ongelma on aivan sama kuin vektorikartassa, joka taas on paljon selvempi zoomausalueellaan.

Vektorikartta fiksu ohjelma tietysti pitäisi mahdollistaa sen, että kartalla oleva saari tai matalin syväys näytettäisiin paljon pienemmälläkin zoomilla vaikkapa karimerkkinä tms. Mutta tuostakin voi olla turhaa haittaa jonkun mielestä, kun plotteri näyttää, että pian ollaan karille ajamassa, vaikka matkaa olisi vielä kymmeniä/satoja maileja.

Mielestäni kartta-aineisto oli ko. tapauksessa riittävä. Sininen alue keskellä ei mitään pitää herättää katsomaan tarkemmin zoomailemalla tai paperikartalta mitä tuolta löytyy. Suomestakin löytyy sadoittain vastaavia tilanteita. Eli kartalla näkyy vain sininen läiskä tai joku mukamas riittävä syvyyslukema, mutta kohdalla onkin luoto tai matalikko, joka näkyy vasta zoomailemalla.

Tuossa suhteessa pidän Navionicsin uudehkoa hyvin tarkalta näyttävää syvyyskäyrästöä pahasti harhaanjohtavana. Sehän on vain joku sovite mittauksista eli käyrät eivät ole todellista mittausdataa. Katso joku tuttu paikka täältä ja paina tuota WiFi-merkin näköistä nappia: http://webapp.navionics.com/?lang=en

Lue lisää

24 arpoi vastauksen jonnekin... jurputus jatkuuu

Mutta rasterikartoissa on ikivanha menetelmä rajata erikoiskartan alue, kun alus sinne saapuu käyttäjä halutessaan voi kurkistaa mitä erikoiskartta kertoo. Eikä olisi vaikeaa koodata näkymä aukeamaan automatic:-)

Amerikkalaiset ja nyt jo Suomenkin rasterikartat on vapaasti saatavissa (ainakin USA NOOA) ja käytettävissä mm. SeaClear sovelluksella maksutta. Ei häviä saaret, riutat eikä kepit. Paras paperi/rasterikartta kertoi Cargadosilla olevan kaksi valoa, toinen kaakos toinen luoteessa, CMap ja Transas näyttää kaakon valon minne Vestas haaksirikkoutui.

Google Earth näyttää paikan tosi tarkkaan kuin myös voin katsoo onko veneeni kotisatamassa - ihan maksuttomalla siviiliversiolla ja päivitystahti vaihtelee.

Noilla tietysti nettiyhteys kisassa oli evätty...

Rasterii kirjoitti:

24 arpoi vastauksen jonnekin... jurputus jatkuuu

Mutta rasterikartoissa on ikivanha menetelmä rajata erikoiskartan alue, kun alus sinne saapuu käyttäjä halutessaan voi kurkistaa mitä erikoiskartta kertoo. Eikä olisi vaikeaa koodata näkymä aukeamaan automatic:-)

Amerikkalaiset ja nyt jo Suomenkin rasterikartat on vapaasti saatavissa (ainakin USA NOOA) ja käytettävissä mm. SeaClear sovelluksella maksutta. Ei häviä saaret, riutat eikä kepit. Paras paperi/rasterikartta kertoi Cargadosilla olevan kaksi valoa, toinen kaakos toinen luoteessa, CMap ja Transas näyttää kaakon valon minne Vestas haaksirikkoutui.

Google Earth näyttää paikan tosi tarkkaan kuin myös voin katsoo onko veneeni kotisatamassa - ihan maksuttomalla siviiliversiolla ja päivitystahti vaihtelee.

Noilla tietysti nettiyhteys kisassa oli evätty...

Lue lisää

Kerrotko vielä mikä oleellinen ero on siinä, että alueesta on rasterierikoiskartta tai että samat tiedot tulevat vastaavalla tuota erikoiskarttaa vastaavalla zoomilla esiin vektorikartasta? Kysehän ei ollut siitä,ettei matalaikkoa ja kaikkea muuta oleellista tietoa olisi ollut ko. kartassa, vaaan siitä että se tuli näkyviin vasta riittävästi zoomattaessa. Ei sitä rasterierikoiskarttaakaan voi näyttää valtavilla zoomeilla.

Ei mulla ole tuota paperikarttaa sieltä, mutta Carajos näkyy jopa Karttakeskuksen Maailma - kartassa mittakaava 1:30 000 000...

Ja urputtaisin kuin päämisteri:

1: kun kippari selvittää meriselityksessään ettei hän ole syventynyt/hallitse näitä karttasovelluksia niin ei hän niistä voi vastata. Kapteenin velvollisuuksiin kuuluu ensijassa turvallinen navigointi niillä menetelmillä kun on käytettävissä tai sitten luotsi.

2. Miten ihmeessä navigointijärjestemä voi hukata saaret, joissa on myös loistot?

3. Reitin briefingissä (selostuksessa) oli tuosta saaristosta kerrottu.

4. Kippari lusmuilee vastuustaan....

5. Vektorikartan sijaan katso rasterilta tai paperilta missä ollaan:-(

Siis vaikka tuo Karttakeskuksen maailma

Rasterii kirjoitti:

Ja urputtaisin kuin päämisteri:

1: kun kippari selvittää meriselityksessään ettei hän ole syventynyt/hallitse näitä karttasovelluksia niin ei hän niistä voi vastata. Kapteenin velvollisuuksiin kuuluu ensijassa turvallinen navigointi niillä menetelmillä kun on käytettävissä tai sitten luotsi.

2. Miten ihmeessä navigointijärjestemä voi hukata saaret, joissa on myös loistot?

3. Reitin briefingissä (selostuksessa) oli tuosta saaristosta kerrottu.

4. Kippari lusmuilee vastuustaan....

5. Vektorikartan sijaan katso rasterilta tai paperilta missä ollaan:-(

Siis vaikka tuo Karttakeskuksen maailma

Lue lisää

Ja kartalla näkyville kivillehän ei kukaan koskaan aja...

Noissa veneissä on määrätty työnjako. Sen työnjaon mukaan kippari pitää parasta mahdollista vauhtia navigaattorin määrittelemällä reitillä. Jos kippari ei luota asialleen vihkiytyneen navigaattorin tekemisiin, ei sitten luottane siihenkään, että kansimiehistö tekisi työnsä. Jos mennään oikeuteen, kaivellaan varmasti päällikön vastuita, sitä ennen kipparin pääasiallinen velvollisuus on johtaa kuoroa ja pitää vene vauhdissa.

Ja vielä miljoonaprojektissa oliko filmaattista säästää kahden pc:n siis sääaseman maailmankartan ja navigaattorin täyden sovelluksen kesken... Noin 10 keuroo. Voisi ajatella, että toisella ajaa tarkalla ja toisella ikäänkuin. Donglen ehkä voi vaihtaa, josei tunniste tökkää toisen koneen kuollessa...
.?

Mutta olen mäkin kiviä kolistellu... En noin kovalla vauhdilla. Ikävä juttu Vestas porukalle!