Jossain vaiheessa harkitsimme, että hakisimme tonttia Lehmon Suutelasta, sieltä energiatehokkaalta uudisalueelta minne nyt rakennetaan paljon ja on rakennettukin. Syynä se, että matkaa Joensuuhun on vähän ja alue olisi kokonaan uudistuotantoa.
Olimme vähän skeptisiä kuitenkin, koska alue sijaitsee pellolla. Teetimme maaperäselvityksen omakustanteena ja selvisi, että peltoalue on erittäin huonolaatuista rakentaa ja se tarkoittaa tulevia kosteus/routavaurioita kaikkiin ko. alueen taloihin. Toinen vastaava alue näillä seuduilla on Vehkalahden pelto, ja itseasiassa kaikki laakealle pellolle rakennetut pientaloalueet. Miksi kaavoitetaan pelloille, kun periaatteessa järkikin sanoo että missä on pelto, siellä on lähellä myös pohjavesi ja vaikka kuinka ruopataan, on tilanne sama kuin suolle pusaisi taloja. Kaavoituksista päättävät ihmiset pitäisi laittaa johonkin edesvastuuseen siitä, että ihmisille ei kerrota todellisuutta pellolle rakentamisen vaaroista.
Kaiken päälle kaavamääräys vaatii että alueelle pitää rakentaa vain puutaloja. Mitäs siitä sitten tulee, kun on kostea rakennuspohja ja talot puuta? Onnea vaan teille jotka olette sinne rakentaneet/ostaneet asuntoja, 20 vuoden päästä saattaa terassilla tuoksahtaa maakellari. Toivottavasti on edes rossipohjat taloissa??
Nyt kun tässä tonttia on metsästetty, niin taitaapa olla niin että kaavoitetaan pelkästään peltoalueille ja kuivat mäntymetsätontit ovat menneet jo aikaa sitten. Parhaat tontit on kaavoitettu jo 50 vuotta sitten, ja nyt nämä uudisalueet ovat aivan sutta. Samaa muuten sanoo pätevät kuntotarkastajatkin, että eivät missään olosuhteissa rakentaisi taloja pelloille, mutta kuntapäättäjät eivät kuuntele asiantuntijoita, vaan ajatellaan että aha tuossa on 10 hehtaaria peltoa, kaavoitetaan sinne ja typerykset sitten ostaa.
Olimme vähän skeptisiä kuitenkin, koska alue sijaitsee pellolla. Teetimme maaperäselvityksen omakustanteena ja selvisi, että peltoalue on erittäin huonolaatuista rakentaa ja se tarkoittaa tulevia kosteus/routavaurioita kaikkiin ko. alueen taloihin. Toinen vastaava alue näillä seuduilla on Vehkalahden pelto, ja itseasiassa kaikki laakealle pellolle rakennetut pientaloalueet. Miksi kaavoitetaan pelloille, kun periaatteessa järkikin sanoo että missä on pelto, siellä on lähellä myös pohjavesi ja vaikka kuinka ruopataan, on tilanne sama kuin suolle pusaisi taloja. Kaavoituksista päättävät ihmiset pitäisi laittaa johonkin edesvastuuseen siitä, että ihmisille ei kerrota todellisuutta pellolle rakentamisen vaaroista.
Kaiken päälle kaavamääräys vaatii että alueelle pitää rakentaa vain puutaloja. Mitäs siitä sitten tulee, kun on kostea rakennuspohja ja talot puuta? Onnea vaan teille jotka olette sinne rakentaneet/ostaneet asuntoja, 20 vuoden päästä saattaa terassilla tuoksahtaa maakellari. Toivottavasti on edes rossipohjat taloissa??
Nyt kun tässä tonttia on metsästetty, niin taitaapa olla niin että kaavoitetaan pelkästään peltoalueille ja kuivat mäntymetsätontit ovat menneet jo aikaa sitten. Parhaat tontit on kaavoitettu jo 50 vuotta sitten, ja nyt nämä uudisalueet ovat aivan sutta. Samaa muuten sanoo pätevät kuntotarkastajatkin, että eivät missään olosuhteissa rakentaisi taloja pelloille, mutta kuntapäättäjät eivät kuuntele asiantuntijoita, vaan ajatellaan että aha tuossa on 10 hehtaaria peltoa, kaavoitetaan sinne ja typerykset sitten ostaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, pellot ovat aikoinaan olleet metsää, joka on sitten raivattu pelloksi.
Juu ja maapallo on joskus ollut veden vallassa, ja jääkaudellakin routaeristeet oli eri luokkaa. Pointti on nyt se, että kuka kantaa vastuun siitä että ihmisille myydään isoon hintaan rakennuskelvotonta maata?? Ei taviksen voida olettaa ymmärtävän näistä, varsinkin kun ko. alueen tontteja myydään energiatehokkaina ja uudenhohtavina.
Kuinka moni edes tietää oman talonsa kohdalla pohjaveden korkeuden? Kahdelta rakennuttajalta kysyin,niin eivät tienneet itsekään oman talonsa alla olevaa pohjaveden korkeutta. Tässä on kyse isoista asioista, ja missään olosuhteissa ei pitäisi rakentaa pellolle. Mutta kun ei välitetä, pitää vaan päästä uuteen taloon eikä ajatella vuosikymmenten päähän. Koskaan ei ole kostealle maaperälle rakennetut talot kestäneet aikaa, eikä mikään salaojitus estä rakennusteknisiä vaurioita jos maaperä on kauttaaltaan kelvotonta.
Onhan siinä vieressä ensiluokkaista suota, joka kaavoitettu omakotitonteiksi Nikkareille. Siinä kun pumppaamo pysähtyy pääsee veneellä tienvarteen. Suutelan on savea ja siitä ongelmat. Tietysti löytyy ihan vierestä ensiluokkaista rakennusmaatakin, mutta täytyyhän kunnan hoitaa ensin nämä poliittiset velvoitteet kaavoituksia suunnitellessaan, ihan sama mitä maksaa.
Lehmossa on kuivaa mäntymetsää, tontti tontin vieressä, Jyrissä on mäntykankaita vaikka kuinka paljon.. Hyviä rakennuspaikkoja kyllä on mutta niitä kun ei ole tarkoitettu persaukisille Suomi 24 sivuilla ruikuttaville..
Ei ennen rakennettu alaville paikoille ja loseikkoihin niimpä ei ollu myöskään alapohjan kosteusongelmaa. Oli myös tuulettuvat alapohjat.
Faktoja:
Suutelan alue vaihtelevasti hiesua, hietaa ja vähän hiekkaakin.
Hiesumailla kapillaarinen nousunopeus 15-50 cm/vrk ja mahdollinen nousukorkeus 300-3000 cm.
Hietamailla kapillaarinen nousunopeus 20-100 cm/vrk ja mahdollinen nousukorkeus 30-300 cm
Hiekkamailla kapillaarinen nousunopeus 2-20 cm/vrk ja mahdollinen nousu korkeus 3-30 cm.
Muistakaa, että kapillaarinen vesi ei vain nouse, vaan liikkuu sinne missä on kuivinta. Toiseksi, hienojakoinen maa pidättää vettä paremmin, koska maan ominaispinta-ala on suurempi.
Pohjaveden korkeus Suomessa voi vaihdella paljonkin. Pohjois-Karjalan harjumaissa voi maa-ainesta olla pohjaveden päällä parhaillaan 20 metriä (Suutela ei kylläkään mitään moreeniharjua). Kahden rakennuttajan otos aiemmin mainitussa tutkimuksessa ei kerro mitään pohjaveden korkeudesta koko alueella vaikka rakennuttajat olisivat sen tienneetkin omilla tonteillaan.
Rakennustekniikka tulee valita maaperän mukaan. Talon saat kestämään vaikka suolla, mutta sitä orgaanisemmat maalajit ovat hiukan hankalempia tapauksia.