Femoston 1/10, uskaltaako aloittaa?

Täytän vuoden lopussa 54 v ja kuukautisia ei ole tänä vuonna enää kuulunut. Viime vuonnakin oli ainoastaan enää yhdet tosi olemattomat.
Hikoilu on lisääntynyt, mutta ei mitenkään kauhean paljon häiritse. Eniten häiritsee muut vaivat: lihaksista on kadonnut voima. Epämääräisiä paikkaa vaihtavia nivelkipuja tai milloin mikäkin paikka tuntuu pettävän, joskus käsissä, tai ranteessa ei tunnu olevan voimaa ja pitoa, joskus polvessa ja toisinaan lonkat oireilee & alaselkä ja tuntuu siltä kuin tukiranka ei kohta enää kestäisi. Kaikki paikat alkaneet veltostua ja ihan kuin selkärankakin alkais jotenkin painua kasaan. Mulla on kyllä todettu jo vuosia sitten osteopenia, mutta ei siis vielä osteoporoosia. Virtsankarkailua ponnistaessa jne. Lisäksi kolesteroli on pompannut pilviin, ilman mitään muuta muutosta.
Sitten nää vatsavaivat... Refluksi on mennyt aika pahaksi (jos se sitä nyt on) ja useimmat happolääkkeet tekee vielä kauheemman olotilan. Kokoajan röyhtäyttää yms..
Uni on myös ollut huonoa. Ihme pyörimistä ja levotonta oloa, katkonaista unta, ilman hikoiluakin. Välillä tuntuu, että henkikään ei kulje, etenkin nukahtamisvaiheessa saa pompata joskus haukkomaan ilmaa.
Lisäksi paino on noussut lyhyessä ajassa 5-6 kg. Olen ennen koko ikäni ollut alipainoinen, söin mitä hyvänsä, mutta nyt tuntuu, että pelkkä ruoan katsominen saa painon nousemaan, Sitten myös turvottelee herkemmin.
Liikun kuitenkin monta kertaa viikossa ihan 10 000 askelmaa päivässä, koska työssäkin joutuu liikkumaan.
Sitten on tämä "dementia". Olo on hajamielinen, joutuu hakemaan sanoja, unohtelee asioita jne.

Aiemmin, kun kuukautiset vielä tulivat oli usein ennen niitä kaameita päänsärkyjä, mutta ne on onneksi sentään nyt helpottaneet.
PMS-oireet oli aiemmin aika voimakkaat.

Nyt sain siis gyneltä Femoston-reseptin, mutta en uskalla aloittaa sitä.
Kun jatkuvasti on näitä mystisiä kolotuksia ja kipuja, usein jaloissa, niin olen ihan varma, että olisin sen jälkeen ihan hysterian partaalla, kun sais jatkuvasti arpoa mikä johtuu mistäkin. Onko mahdollisesti jokin verisuonitukos alkamassa.
Lähisukulaisella oli aivoinfarkti tässä iässä.
Rintasyöpää ei suvussa sentään ole, mutta siitäkin on muutama terveyskeskuslääkäri mua pelotellut, jos aloitan hormonien käytön.
Näiden lisäksi epäilyttää se, jos alan hormonien aloituksen jälkeen lihomaan/turpoomaan tästä vieläkin enemmän, kuten olen kuullut monelle käyneen.
Tukiranka ei sen jälkeen kyllä enää pysy kasassa. Mulla on yliliikkuvat nivelet ja paino täytyis pitää kurissa. Ei siis enää lisää lihomista, kiitos!
Rintoihinkin olen kuullut noiden lääkeiden käytön seurauksena tulevan lisää massaa. Sitäkään en tottavie halua. Rinnat on nyt jo ihan tarpeeksi suuret, tän lihomisen myötä kuppikoko kasvanut ja kun olen muuten pienikokoinen, niin alkaa olla jo vaikeeta löytää istuvia vaatteita ilman, että rintavarustus näyttää epäsuhdalta muuhun vartaloon nähden ja rasittaahan se lisäksi niskoja ja hartioita, jotka on jo muutenkin kipeet.
Lisäksi, jos lääke tuo takaisin päänsäryt (?), niin ei kiitos!
Vatsaankin saattaa kuulemma vaikuttaa ja sekin on jo siis ennestään jo huonona.

Nyt olen kokeillut yhtä luontaistuotetta, mutta en tiedä kuinka se vaikuttaa pitkällä aikavälillä elimistöön. Aika hintaviakin noi vaihtoehtorohdot tuntuu olevan.
Jotain minimaalista lievitystä on ehkä tuonut, mutta en ole varma. Saattaa johtua myös lisääntyneestä valosta, joka tuntuu myös vaikuttavan jotain hormoneihin.

Gynen mielestä Femoston vois kuitenkin vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin (ja osteoporoosialttiuteen)..hmm...
Vähän siis kaksijakoinen olo, kun noita haittavaikutuksiakin tuntuu kuitenkin olevan pilvin pimein...
Kokemuksia?