Millaisia kustannuksia tulee, jos asuu Välimerellä kuukauden pari veneessä? Onko joku laskenut vuorokausihintaa? Lähinnä siis satamamaksut mietityttävät. Onko helppo löytää ilmaisia luonnonsatamia? Mikä maa on tässä suhteessa paras? Kreikka?
Toki vakuutukset, ruoat ja juomat tulevat päälle, mutta on helpompi arvioida.
Toki vakuutukset, ruoat ja juomat tulevat päälle, mutta on helpompi arvioida.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tuolla on tietoa Kreikan satamamaksuista:
http://www.noonsite.com/Countries/Greece/greece-harbour-dues-cut
LOA fm 10,01m to 15m = 0,47 euro per day per metre
VAT
Luonnonsatamia Kreikassa on aika paljon, hyviäkin. Noissa ankkurointi on ilmaista ja rannalla on usein jollalla tavoitettava kylä tai ravintola.
Pikkukylien satamissa ei peritä mitään maksuja. Siis sellaisissa satamissa, joihin ei matkustajalautat kulje.
Jos satamaan kulkee lautta, siellä on yleensä noin 10 euron / vrk maksu 10-12 m veneeltä. Ennen maksu käytiin maksamassa Port Policen toimistoon, nykyään yleensä joku sataman virkailija kiertää laiturilla ja kerää maksun, hoitaa myös tarvittaessa maasähkön ja veden.
Marinoita Kreikassa on aika vähän, hinnat ovat sesonkiaikana 30-60 euroa/vrk.
Espanja, Italia, Kroatia ja Turkki ovat Kreikkaa kalliimpia, kesällä yö marinassa maksaa 10-12 m veneeltä yleensä 40-70 euroa, joissain paikoissa paljonkin yli 100 e. Nykyään monet hyvät ankkurilahdet on muutettu poijupaikoiksi, vrk-hinta joitain kymppejä / vrk.
Veneen varustuksesta ja sähkönkäytöstä riippuen keskimäärin joka toinen tai kolmas yö pitäisi viettää maasähkön päässä. Ongelma vaan on, että isossa osassa Välimerta luonnonsatamia ei paljoa ole tai niiden rauhallisuus on toista kuin mihin on Itämerellä tottunut. Italiasta on vuokrauskokemusta ja satamien hintataso oli matalasesongin aikaankin kaksin- tai jopa kolmenkertainen Itämeren hintatasoon verrattuna ja hyviä luonnonsatamia ei ollut käytännössä ollenkaan. Tästä voi laskea, että esim. 20 yötä per kk marinoissa á 50-75 € maksaa 1000-1500 €/kk. Ruoka puolestaan on halpaa turistialueiden ulkopuolella, joten se tasoittaa kustannusten eroa.
Kreikan hintatasosta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta satamamaksut ovat käsittääkseni alhaisempia. Toisaalta Kreikan valtio määräsi viime vuonna veron huviveneille, joka on Noonsiten mukaan muutamia satasia kaudessa alle 12 m veneelle. Yli 12 metriselle veneelle vero on sitten potentiaalisesti huomattavasti korkeampi.
Kiitoksia vastauksista. Haavena olisi purjehtia Suomesta Kreikkaan ja takaisin lillua tuolla Välimerellä pari kuukautta. Ja sitä varten zoomailen kustannuksia.
Mahtaako kukaan olla matkustanut Euroopan jokia ja kanavia pitkin välimerelle Ranskan läpi? Paljonko se läpiajo tulee maksamaan? Siis lähinnä millaisia ovat kanava- ja yöpymismaksut? Lisäksi tulee tietysti ruoka ja polttoaine.
Kanavilla oleellinen asia on syväys. 1.6m Ranskan vanhoilla kanavilla mutta 1.55m syväykselläkin 1.6m Canal del Estellä kynti usein pohjaa. 1.8m selvästi ylittävillä tuskin kannattaa yrittää. Canal du Midi ilmeisesti mataloitunut purjeveneelle kelvottomaksi. Joet ja sulut ovat ilmaisia paitsi Ranskassa joutuu lunastamaa lipun ( olikohan Vignet?). Hinnat ja aukioloajat selviää netistä muttei hinta ole oleellinen. Veneen koosta riippuen ehkä 200 - luokkaa. Marinoita on vähän ja kustannus yöstä on Suomen luokkaa. Muuten yöpyminen ei maksa. Ruokakustannus ei ole ongelma, syöthän Suomessakin ja kalliimpaa. Tärkeää Ranskassa on tarkistaa mikä sulku on korjauksessa. Korjaavat ja sulkevat kesken turistikauden. Reinin virta voi etelään mennessä olla vastaan 4- 6 solmua joten kannattaa välttää esim. ajamalla Saksan kanavien kautta (Mittelkanal). Suosittelen rauhallista aikataulua kanavareissulle, fillari kannelle!
Ok, kiitos. Täytynee hankkia jostain kanavaopas ja tutkia noita syvyyksiä tarkemmin. Aikomus on ostaa noin 40-jalkainen purkkari, joka on tuon suhteen siinä ja siinä.
Muistelen jostain kuulleeni, ettei Reinillä saa huviveneellä edes kulkea tai ainakin vaatii luotsin. Kv. huviveneen lupakirjan vaatii joka tapuksessa ja siihen I-merkinnän (CEVNI).
Reinillä huviveneitä kulkee pajonkin eikä mitään luotsia tarvita. Saksalaisille on oma Reinin pätevyyskirja sisävesi- ja meripätevyyden lisäksi. Ei niitä kukaan kysellyt. Eikä taida koskea suomalaisia. CEVNIn suortin varmuuden vuoksi. Suurin erikoisuus oli vastaantulevan sivuuttaminen väärält puolelta, minkä vastimuksen alus ilmoittaa päivällä sinisellä levyllä. Tuntui kuin pääasiassa olusi sivuutettu "väärin".
Tuo sininen levy ei kai koske huviveneitä, joiden tulee aina väistää kaupallisia aluksia. Näin mulle opetettiin CEVNI-kurssilla. Sen käyttö kai riippuu siitä, missä virrat kulkevat ja miten nuo kaupalliset alukset niitä haluavat ajaa. Ts. tapauskohtaista.
Älä lähde koittamaan 40 -jalkaisella kanaville. Voi onnistua, riippuen veden määrästä, mutta noin isolla kannattaa ilman muuta mennä merta pitkin. Menee silloin kun sää on ok ja huonolla kelillä huilaa satamissa.
Noista lupakirjoista hiukan. Kukaan ei missään kysy mitään kv -huvivenekirjaa, koska liikut omalla veneelläsi. Ne on jotain ihan venevuokraamoille näytettäviä huuhaajuttuja ne. Ilmeisesti suomalainen ylisuuri virkamieskoneisto tekee kaikkensa keksiäkseen itselleen tekemistä ja sitten kiusataan kansalaisia kaikenlaisilla kuvitteellisilla asiakirjatarpeilla maailmalla.
Rekisteröintitodistus Englanniksi, vakuutustodistus, ALV -todistus tai alkuperäiset kauppakirjat, VHF -luvat, passi ja menoksi.
Älä noista kaikista huoli. Keräät rahaa ja lähdet menemään. Rahaa vielä tärkeämpikin asia on aika. Katso ettei tarvitse hosua.
Paras pysyä pois Reiniltä, jos väistelet eri puolilta "tapauskohtaisesti". Saattaa ilmestyä sinivalkoinen vene katselemaan papereita.
Ihme besserwisseri tämä "seppomartti". Saanee tyydytystä vänkäämisestä. Ikävä kyllä en jaksa kinastella vähä-älysten kanssa.
Navigaatioliiton CEVNI-kirjassa (2005 painos) sinisen levyn kappale (sääntö 6.04) päättyy sanoihin: "Vastaantuleva alus vastaa samalla merkillä. Pienalukset saavat kuitenkin käyttää vasenta puolta mikäli siellä on tilaa. Pienalusten eivät myöskään tarvitse vastata tähän merkkiin"
Tuo vastaa mielestäni hyvin sitä, mitä nimimerkki mediterranea yllä kirjoitti. Toinen juttu on, kuinka tarkkaan nuo CEVNI-säännöt pätevät Reinillä. Sitä en tiedä. Ehkä sakemanneilla on tiukemmat määräykset.
Kehotan miettimään tuuligeneraattoria ja/tai aurinkokennoja ainakin osittaiseen omaan sähköntuottoon. Luonnonsatamat (tai marinatkaan) eivät silloin ongelma. Kokemukseni Kreikasta joitain vuosia sitten osoittivat ettei maasähkö (siis virtaa lainkaan töpselissä) ole itsestäänselvyys edes Ateenassa, ja luulisin ettei nykytilanne ole huikeasti parantunut. Voi olla käyttöä satelliittivehkeillekin.
Joo, toki. Tuohan ei nykyaikana ole ongelma, kun tuo 12V sähkötekniikkaa on helppoa ja halpaa. Invertterillä saa sitten kaiken toimimaan, mutta pääosin pärjää kyllä 12/24V järjestelmällä.
Yhteyksiä varten ajattelin hankkia MF/HF-puhelimen VHF:n ja kännykän kaveriksi.
Eikös satelliittiyhteys oletettavasti ole tulevaisuutta ja MH/HF pian historiaa. Satelliittikänny on lisäksi halvempi.
Jos ja kun niissä satamissa olla useampi kuukausi putkeen niin pitääkö aina käydä maissa veskissä ja suihkussa, septihän on täynnä parissa päivässä ja vesisäiliöt tyhjät?!?!
Oma veski taitaa siltikin olla miellyttävämpi kuin nuo yunnetut Välimeren yleiset.
Septin imutyhjennys on suuri harvinaisuus Välimerellä
Voiko imutyhjennys olla siellä yhtä suuri harvinaisuus kuin siisti yleinen wc?
Turkissa imutyhjennys on nykyään Must. Tyhjennyspiste on joka marinassa ja yleensä toimii hyvin. Suosituilla alueilla päivystää lisäksi imutyhjennysalus.
Kreikassa toimiva imutyhjennys on vielä harvinaisuus, mutta on niitäkin. Läntisellä Välimerellä imutyhjennys löytyy jo aika monesta marinasta.
Välimeren marinoiden sosiaalitiloissa on paljon vaihtelua, mutta kyllä niistä pääosa on ihan hyviä. Hyvin pärjäävät vertailussa Suomen kanssa.
Miten siellä välimerellä, Kreikassa, merellä merta, peilaavan veden päällä, ja paahtavan kuuman auringon alla, pärjää vaaleaihoinen suomalainen palamatta ihan karrelle. Jo itämeren satamissakin näkee nenänsä ja korvansa ja kaljunsa ja kasvonsa täysin polttaneita merikarhuja ja säteily arvot on murto-osa välimeren säteilyyn...saako niistä kaikki ihosyövän heti ekalla kerralla vai millasissa ihme vaatteissa välimeren meressä pitää olla, pitääkö olla kerrospukeutuminen 40 asteen helteessä. Yöllä tietenkin pärjää mutta miten päivällä....
Satamassa lilluessa aurinkokatos avotilan päälle, ja purjehdittaessa sitten vaatetus voiteet aurinkolasit.
hankit vaan tälläisen bimini-katoksen kutenn upeampaakin hienommassa purressa..
http://www.bimini.hr/wp-content/uploads/2014/12/delphia47-sprayhood-bimini_nova-1170x400.jpg