Olen 17 vuotias lukiolainen ja kärsin pakko-oireista, mutta en tiedä minne pitäisi hakeutua ensin, koulupsykologille, kouluterveydenhoitajalle vai terveyskeskukseen? yksityinen psykoterapeutti olisi helpoin vaihtoehto, ei ainakaan tarvitsisi jonottaa kauaa. se vain maksaa ja en haluaisi kertoa vanhemmilleni ja pyytää rahaa heiltä. Kuinkahan kauan kestää päästä hoitoon julkisen terveydenhuollon kautta? Jos saa jonkun lähetteen psykoterapiaan niin maksaako se mitään?
minne hoitoon?
tcjftcucftjcftjfjtcft
18993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Tuntuu kuin olisin vaimosiSe on erikoista se.
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Haluatko ettäUnohdetaan toisemme?
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Et nosta minua ylösOk ei se mitään. Vajoan syvempiin vesiin💔
- Tunnut niinKaukaiselta jo.
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Sut tahtoisinSinä senkin kusimutteri menit ja katkaisit kaiken yhteyden minuun. Tajuan nyt, että meidän roolit vaihtuivat ja sinä projektoit omia pelkojasi minuun. Anna minun välittää sinusta, älä työnnä mua pois. En oo vaatinut sul…
- Nyt sinä siellä pohjoisessaNainen siellä laita viesti!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ota suoraan yhteys oman kunnan mielenterveystoimistoon, teillä on varmaan siellä nuorisoa varten omat hoitajat, tai sitten käy puhumassa kouluterveydenhoitajalle joka varmasti alkaa sinun asiaasi ajamaan eteenpäin ja selvittää mihin pääsisit hoitoon. Ehkä se terkkari voisi olla nyt ekaks paras vaihtoehto. Hyvä että haet itsellesi apua rohkeasti ! Psykoterapiaa suosittelee sitten esim. mielenterveystoimiston lääkäri , sitä haetaan KELA:sta B-lausunnolla, muuten se on älyttömän kallista.
No Haloo! Mielenterveystoimistoja ei ole enää olemassakaan. Päivittäkää nyt jo vihdoin ne tiedot!
Aijaa...mutta kun satun olemaan sellaisessa töissä :D
No on todellakin olemassa.
Aloittajalle: terveydenhoitaja on varmaan paras ratkaisu. Hän neuvoo eteenpäin. Jos et pääse terkkarille nopeasti, niin soita tk:n ajanvaraukseen niin neuvovat kyllä pääseekö suoraan m-toimistoon vai mennäänkö sinne lähetteellä. Jos jälkimmäinen, niin sitten käyt ekä lääkärillä kertomassa tilanteestasi.
Tsemppiä!
Riippuu paikkakunnasta, miksi psykiatrisen avohoidon hoitopaikkoja nimitetään. Jossain on mielenterveystoimisto, mielenterveyskeskus, psykiatrinen yksikkö, psykiatrian poliklinikka tms. Sisällöt suht samat.
Totta kai niitä vielä on..lakikin sen vaatii (laatu tosin taitaa olla nykyään...).
eikä sitä ihan noin ärhäkkä tartte olla
Suosittelen ensimmäisenä kouluterveydenhoitajaa ja kertomaan suoraan ja rehellisesti mistä on kyse. Hän osaa antaa jatko-ohjeita miten toimia. Kelan tukemaan psykoterapiaan pitää olla psykiatrin lausunto. Kannattaa puhua asiasta vanhemmillesikin. Ennemmin tai myöhemmin se tulee kuitenkin esiin ja he kyllä ymmärtävät varmasti.
kiitos neuvoista :) saako kelalta tukea terapiaan vain silloin jos saa diagnoosin pakko-oireisesta häiriöstä?
Moi!
En osaa vastata saako tukea ilman diagnoosia, mutta tuskinpa (luulisin). Ota rohkeasti yhteyttä terkkariin tai muihin edellä mainittuihin tahoihin. Niin sairaalta, pelottavalta, inhottavalta... miltä tahansa ne omat pakko-ajatukset tuntuukin, niin kannattaa mainita niistä mahdollisimman pian myös kotona. Ei tarvitse selittää niitä perinpohjin kotona, kertoa vain, että tämmöinen on tilanne. Helppo tietysti sanoa toiselle, sillä itsekin venytin kertomista ihan loppuun asti, sitten vasta kun koulussa huomattiin, että käytöksessäni on muutoksia (pakkotoiminnon ja -ajatukset rajoitti jo niin paljon toimintaani) ja terkkari pyysi käymään, niin vasta sen jälkeen otin asian puheeksi kotona. Kuinka paljolta olisinkaan säästynyt, kun olisin heti kertonut asiasta.
Olen 32v. ja varmasti ainakin puolet elämästäni kamppaillut näiden asioiden kanssa. On hyviä aikoja ja välillä huonompia, lääkitys on seronil ja sekään ei minua haittaa vaikka söisin lääkettä koko ikäni, sillä pääasia itselle on, että vain selviän arjesta ja työelämästä. Tiedän kuitenkin mikä tilanne on pahimmillaan ollut, joten pari pilleriä on pienin murheeni. Ja vaikka välillä tuntuu, että koko maailma kaatuu, mutta sitten taas paistaa aurinko. Ajatusten hyväksyminen on itselle edelleen vaikeaa ja tulee varmasti aina olemaan, mutta tieto siitä, että on olemassa ihmisiä jotka auttavat ja tukevat, niin se kummasti vaan vie eteenpäin. Iso halaus sinulle ja voimia tulevaan, selviät varmasti kun etenet omaan tahtiisi!
Uskaltauduin sitten terkkarille, kerroin mun ajatuksista, mutta en vielä kaikkein kiusallisimpia asioita. Tarkoitus oli, että jatkan tapaamisia terkkarin kanssa. En kehdannut kysyä, mutta onkohan terveydenhoitaja "pätevä" tämmösissä asioissa? varmaan se sit ohjaa mut jonnekin muualle jos huomaa että mun ongelmat on sen verran omituisia.
No terveydenhoitaja ei ole pätevä. Yritä saada aika koululääkärille, joka ymmärtää asian varmasti paremmin, ja osaa tehdä tarkentavia kysymyksiä asiaan.
Itsellä pakko-oireet alkaneet joskus 7-8 vuotiaana ja ikää nyt 25.
Mitä kautta hait itse apua oireisiisi?
Terveydenhoitajan pätevyyttä on mahdoton tässä arvioida..voi olle hyvinkin pätevä. Pohtikaa yhdessä riittävätkö nuo tapaamiset, tuki ja pohdinta. Ehkä haluat tavata lääkärinkin.
Kela tukee yksityispsykoterapiaa ns. kuntoutusmäärärahoista. Nuori eli alle 26-v (yli 16-v) saa tukea tosi hyvin eli esim. erityistason psykoterapeutilla käyntiin tukea Kelalta 52.14 euroa/kerta (koska psykoterapiataksa yleensä on tuota enemmän, loppuosa hinnasta maksetaan itse). Tuohon "systeemiin" pääsy edellyttää sitä, että on käynyt jossakin hoidossa asian iimoilta 3 kk diagnoosin saamisen jälkeen ( sen diagnoosin voi vaikka koululääkäri tehdä). Hoito voi olla vaikka terveydenhoitajalla. Sitten lääkäri (tässä pitää olla psykiatrin lausunto) tekee Kelalle puoltolausunnon ja asiakas oman hakemuksen. Itse pitää etsiä itselle sopiva terapeutti. Pakko-oireisiin hyvä on kognitiivinen terapia ( muutkin voi sopia).
Kela tukee jos opiskelukyky (jaksaminen) on oireiden vuoksi alentunut tai vaarassa alentua. Hyvä pykiatri osaa lausuntoon asian perustella.
Jos oireesi ovat hankalia (elämänlaatuun voimakkaasti vaikuttavaa) suosittelen tätä.
Menin kaupungin terveyskeskuksen kautta, josta sain lähetteen nuorisopsykiatrille. Hänen luonaan kävin noin kaksi kertaa kuukaudessa, ja hän teki lausunnot ja sain kelan maksaman terapian. Ensimmäisen terapeutin kanssa ei oikein kemiat kohdanneet, ja sain sen jälkeen toisen jonka luona olen käynyt useamman vuoden.
Terkkari oli tosiaan sitä mieltä että ei tarvii mennä lääkärille, kun ei oo univaikeuksia/lääkityksen tarvetta. Mennäänkö pakko-oireiden vuoksi lääkärille vain silloin, jos on aikomuksissa aloitaa lääkitys? Miten te olette edenneet julksen terveydenhuollon puolella ongelmienne kanssa?
Hei,
En aio aliarvioida pakko-oireidesi vakavuutta, mutta ovatko oireet niin pahoja, että ne haittaavat merkittävästi elämääsi (esim. opiskelua, ihmissuhteita yms?). Jos näin on, on viisasta hakeutua yksityispuolen mielenterveysammattilaisen puoleen ja keskustella ongelmista. Valitettavasti Kelan tukema psykoterapia on kenties paras lääke pakko-oireiseen häiriöön. Lääkitys on lähestulkoon aina mielenterveysongelmissa vain helpottava tekijä, ei parantava. Neuvoisin sinua puhumaan asiasta vakavasti vanhempiesi kanssa ja kertomaan asiasta heille.
Terkkari ei ole tilanteen tasalla.
Jos pakko-oireet rajoittavat elämääsi huomattavasti tai / jos niihin kuluu aikaa päivittäin paljon, sinun pitäisi mielestäni päästä puhumaan _ammattilaiselle.
Voithan toki soittaa terveyskeskukseen ja pyytää lääkäriaikaa. Kerrot sitten lääkärille aivan kaikki - oudoimmatkin jutut.
Muista, että liittyivätpä oireesi mihin tahansa, käsienpesuun, sähkölaitteiden tarkisteluun, agressiivisiin ajatuksiin jne, niin käytännössä ainoa toimiva terapiamuoto on Altistus, ja rituaalinehkäisy aka exposure & response prevention, ERP. GOOGLETA !
Kysy terapeutilta suoraan, onko altistaminen hänelle tuttua, jos ei ole, vaihda terapeuttia heti. Perinteinen puheterapia ei juurikaan toimi OCD:hen.
Tätä voi harjoittaa itsekin, eli altistaa itseään progressiivisesti ahdistaville tilanteilla samalla välttäen pakkotoimintoja ja varmistelua. Suosittelen jotain kirjaa/kirjoja aiheista. Mm edna foen on aika perusteos.
Tai ostat netistä kerrasta poikki kirjan ja teet siitä harjoitteita ;) auttaa nopsaan ja voit aina uudelleen ja uudelleen palata kirjan pariin kun ocd häiritsee elämääsi