Isäni kuoli 12 vuotta sitten. Äiti oli kuollut aikaisemmin. Perunkirjat ym tehtiin silloin asianmukaisesti. Tila metsineen n. 25 ha jäi kuolinpesäksi jossa me 3 lasta olemme osakkaina. Ulkomailla asunut sisareni ei halua puhua kuolinpesän jakamisesta ollenkaan.
TAUSTAA:
Sisareni suostutteli isämme myymään hänelle 70 luvulla isohkon mökkipalstan jossa hän voi Suomen vierailullaan asustella. Hinta oli silloin nimellinen, n. 500 mk. Tontti on kaunis järvenrantatontti ison vesistön varrella. Hän rakensi sinne myöhemmin talviasuttavan talon kun muutti Suomeen takaisin.
Siskoni on nyt ehdottomasti vastaan tilan jakamista ilmeisesti sen takia jotta muut ei saa rantatonttia omansa naapurista. Hänen mielestään JOS tila jaetaan hänelle kuuluisi rantatontti NYT perintönä. Omistamansahan hän on OSTANUT eikä ole siis mikään ennakkoperintö.
Tilaan kuuluu vain kaksi rantatonttia joista toinen on huonorantainen ja varjoisa. Toinen, ihana, siskon rajanaapurissa. Kolmas siskomme tyytyisi pelkkään metsään koska ei halua riidellä ja omistaa mökin perheensä kanssa toisaalla.
KYSYMYS:
Kuuluuko sisarelleni toinen rantatontti perintönä vai voinko riitauttaa näin 30 vuoden päästä isän hyväntahtoisen eleen luovuttaa kaukana asuvalle tyttärelleen tontti tosi halvalla. Me kaksi muuta siskoa olimme silloin niin nuoria ettemme puuttuneet kauppaan.
Minä haluaisin myös sen rantatontin koska en ole voinut nauttia kotirannoista milloinkaan. Nyt olisi taloudellisesti mahdollista rakentaa mökki.
Huonon tontin voisimme myydä ja jakaa rahat.
Eli onko isän ja siskoni kauppa ihan kelvollinen tuolla aikanaan maksetulla hinnalla (500 mk) eikä sitä voi katsoa ennakkoperinnöksi vaikka tontin arvo on nyt n. 175 000 € eli leijonan osa koko tilasta.
Korostan vielä ettei kaupasta puhuttu muulle perheelle vaan sisko hoiti kaupan kaksi isän kanssa.
TAUSTAA:
Sisareni suostutteli isämme myymään hänelle 70 luvulla isohkon mökkipalstan jossa hän voi Suomen vierailullaan asustella. Hinta oli silloin nimellinen, n. 500 mk. Tontti on kaunis järvenrantatontti ison vesistön varrella. Hän rakensi sinne myöhemmin talviasuttavan talon kun muutti Suomeen takaisin.
Siskoni on nyt ehdottomasti vastaan tilan jakamista ilmeisesti sen takia jotta muut ei saa rantatonttia omansa naapurista. Hänen mielestään JOS tila jaetaan hänelle kuuluisi rantatontti NYT perintönä. Omistamansahan hän on OSTANUT eikä ole siis mikään ennakkoperintö.
Tilaan kuuluu vain kaksi rantatonttia joista toinen on huonorantainen ja varjoisa. Toinen, ihana, siskon rajanaapurissa. Kolmas siskomme tyytyisi pelkkään metsään koska ei halua riidellä ja omistaa mökin perheensä kanssa toisaalla.
KYSYMYS:
Kuuluuko sisarelleni toinen rantatontti perintönä vai voinko riitauttaa näin 30 vuoden päästä isän hyväntahtoisen eleen luovuttaa kaukana asuvalle tyttärelleen tontti tosi halvalla. Me kaksi muuta siskoa olimme silloin niin nuoria ettemme puuttuneet kauppaan.
Minä haluaisin myös sen rantatontin koska en ole voinut nauttia kotirannoista milloinkaan. Nyt olisi taloudellisesti mahdollista rakentaa mökki.
Huonon tontin voisimme myydä ja jakaa rahat.
Eli onko isän ja siskoni kauppa ihan kelvollinen tuolla aikanaan maksetulla hinnalla (500 mk) eikä sitä voi katsoa ennakkoperinnöksi vaikka tontin arvo on nyt n. 175 000 € eli leijonan osa koko tilasta.
Korostan vielä ettei kaupasta puhuttu muulle perheelle vaan sisko hoiti kaupan kaksi isän kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.