Kaatokolon syvyydeksi neuvotaan 1/3 - 1/5 puun paksuudesta. Tuolloin rungon painopiste tulee pitopuun katkaisusahauksen puolelle. Katkaisusahausta tehtäessä puu alkaa kallistua kakaisusahauksen puolelle, ellei rakon panna kiilaa tai kaatorautaa.Sitten kun puu seisoo pitopuun varassa, kaatajan täytyy saada rungon painopiste siirtymään kaatokolon suuntaan pitopuun yli, jotta puu kaatuisi haluttuun suuntaan. Näinhän se tavallisesti menee.
Jos puu on suorassa ja tasapainoinen, kaatokolon voi sahata hieman yli puolenvälin, jolloin kaatosahausta tehtäessä puu kaatuu automaattisesti kaatokolon suuntaan. Tämä vaatii tarkkaa silmää ja kokemusta eikä sitä suositella aloittelijoille...
Jos puu on suorassa ja tasapainoinen, kaatokolon voi sahata hieman yli puolenvälin, jolloin kaatosahausta tehtäessä puu kaatuu automaattisesti kaatokolon suuntaan. Tämä vaatii tarkkaa silmää ja kokemusta eikä sitä suositella aloittelijoille...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Harvennuksillahan poistetaan huonot puut; 2-latvaset, lenkot, paksuoksaiset yms. joten kyllä siinä haastetta riittää mm. konkelovaaran vuoksi, siinä voi mennä yllättävän kauan ennenkuin puu saadaan pitkälleen.
Nopein kaataja ei ole useinkaan päiväsaanniltaan parhaimpia joten hetki kannattaa käyttää painopisteen, tuulen, lumikuorman yms. tuumailuun.
Kaatokolosta puhut asiaa mutta sekään ei aina pelasta fysiikan lakien toimintaa.
Moottorisa hakkuussa kasaaminen kaiken raskain työvaihe.
Siksi puu kaadettava siihen suuntaan, mikä vähentää kasauksen osuutta , pölkkyjen siirtelyä.
Tuulella, lumikuormilla tms ei mitään merkitystä harvennushakkuussa ,joita metsurit nykyisin tekee.
Majava ainut, joka tekee kaatokolon yli puoleenväliin ...... mutta se käyttääkin pöllit itselleen.
https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTyPOEIhFV22A6kBpm6MwimsmkEiqinxzq0BKIgxLZMerzhFCu6
No sullahan on oikein laboratorio-olosuhteet harvennuksilla.
Eilisellä kun olin kuviolla josta oli ensiharvennus jäänyt kokonaan tekemättä, lunta oli yli 80cm ja tuuli puuskissa 9m/s niin siellä tuntui maan vetovoima ja tuuli vaikuttavan oleellisesti työhön.
Moottorisaha tuntui käyvän eniten joutokäyntiä kun ei meinannut saada välillä puuta nurin kun olivat latvaoksistaan takertuneet toisiinsa kiinni, siinä on vipuvarsi aivan väärässä paikkaa kun tyvestä yrittää vääntää rangalla.