itse pidän REHELLISISTÄ, vaatimattomista ihmisistä, jotka eivät paina ketään alas, vaan pyrkivät tsemppaamaan muita. Ihmisistä, jotka eivät ole ahneita. Ihmisistä. jotka auttavat apua tarvisevia.
Ihmisistä, jotka eivät salaile asioita. Kehtaavat toimia päivänvalossa.
Pidän myös ihmisistä, jotka uskaltavat olla omanlaisiaan, muiden mielipiteistä välittämättä. Ihmisistä, jotka hyväksyvät erilaisuuden. Näkevät sen rikkautena.
Ihmisistä, jotka eivät salaile asioita. Kehtaavat toimia päivänvalossa.
Pidän myös ihmisistä, jotka uskaltavat olla omanlaisiaan, muiden mielipiteistä välittämättä. Ihmisistä, jotka hyväksyvät erilaisuuden. Näkevät sen rikkautena.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Erottelet ihmisiä niihin, joista pidät ja et pidä. Mitä se kertoo sinusta. Et pysty näkemään itsessäsi ikäviä ja huonoja puolia?
Sanon vain, että olen hyvin paljolti samoilla linjoilla kanssasi. Eniten ärsyttää ihmiset, jotka esittää muuta kuin on. Se on tavallaan vapauttavaa, kun osaa olla oma itsensä, eikä välitä liikaa muiden mielipiteistä. Tietysti jos ihminen ei pidä itsestään sellaisena, niin varmaan tulee esitettyä. Pitkässä juoksussa se totuus kuitenkin paljastuu (jos parisuhdetta ajatellaan) niin miksi vaivautua esittämään?
https://www.youtube.com/watch?v=Eh44QPT1mPE
Minuun vetoavat hyvin monenlaiset ihmiset, mitä särmikkäämpi mies, sitä parempi.
ehkä sellainen kuka ymmärtää elämänvaikeuksia..ei tuomitse herkästi. Osaa kuunnella ja olla läsnä. Puhuu avoimesti.
Empaattinen, ymmärtäväinen sekä rakastava herkkä, avoin ihminen. Hän on tuollainen minä kaikkea muuta. Siksipä en ansainnut häntä.
olet,, kymmenen pistettä ja papukaija-merkki. Tai mistäs mä sun rehellisyyden voin tietää, kun valehdella voi myös kirjoittamalla ja marttyyriksi voi heittäytyä muka katuvana?
Minuun vetoaa keskustelijaihmiset, avoimet ja myötätuntoiset. Herkät ja tunteelliset myös, koska he ymmärtävät myös omaa herkkyyttäni ja toisinaan taiteellisen haaveilevaa ajatusmaailmaani. Huumori on myös todella vetoavaa, silloin kun se on vilpittömän harmitonta ja naurattaa. Iloinen ja huumorintajuinen on mun tyyppiä.
Minuun vetoaa Ihminen, joka ei halua satuttaa, eikä naljailla toisen epäonnistumisista. Eikä varsinkaan käännä veistä toisen haavassa. Ilkeät ihmiset saavat minut juoksemaan pois.
Ihmisten kanssakäyminen on pitkälti luonteiden yhteensopivuudesta riippuvaista.
Ja sitten rehellisyys, jota tietysti pidän tärkeänä. Mutta se joka väittää olleensa aina rehellinen ja alleviivaa rehellisyyttä on monesti se, joka moralisoi muita unohtaen omat virheensä. Tämän olen todennut tosielämässä.
Oma mielipiteeni: sellainen, joka on kantaa ottava, kohtelias, aikaansaava. Osaa pyytää anteeksi tarvittaessa, empaattinen, luova, uskaltaa olla oma itsensä ja hyväksyy toisen sellaisena kuin on. Kunnioittaa toisia ihmisiä, ei puhu toisista selän takana eli rehellinen, sanoo asiat niin kuin ne ovat, hyvässä ja pahassa. Keskusteleva ja läsnä oleva. Puhuu ja pussaa siis. Tämä ei kylläkään siis ole mikään vaatimuslista, vaan yksi listaus mikä minuun vetoaa esimerkiksi.
Joo. En ole varmaan yhtään sellainen kuin "hän" unelmoi/toivoo minun olevan. Ikävä tosiasia.
Kyllä jokaisesta jotain em. löytyy.
En ole oma itseni kuin harvojen ja valittujen joukossa. En ole avoin enkä rehellinen, koska piilotan todelliset tunteeni. Millainen mies minuun sitten vetoaa.... Mies, josta löytyy erilaisia kerroksia. Mies joka on salaperäinen ja erilainen. Silmissä pitää olla kirvelyä ja syvyyttä. Vähän kuin veden pinta, josta saa sukeltamalla esiin uusia ulottuvuuksia.
Niin, mutta miten sitten käy kun vedenaluset on koluttu?
Kestääkö mielenkiinto tuolla periaatteella ja ihanteella?
Kestää se, ei se syvyys lopu koskaan ;) Tjaah totta puhuen ne arkiset asiat kuten: luottamus rehellisyys, avoimuus, leikkisyys jne. pitää lopulta suhteen elävänä ja mielenkiinnonkin yllä. Ilman niitä ei voi suhdetta lopulta rakentaa kestävälle pohjalle....mutta totta oli silti toinenkin puoli :)